Näytetään tekstit, joissa on tunniste skeittihalli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste skeittihalli. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. joulukuuta 2023

ON RYIJYN ALLA LÄMMIN A-KORISTA PISAHÄTÄÄN

 

Valtuustojen osalta vuosi paketoitiin kuluneella viikolla. Lentsu tai mikä lie koronaiivili, kaatoi vuoteeseen joten kokoukset tuli seurattua vuoteen ääreltä youtube-lähetyksiä katsellen.

Hyvinvointialueen valtuuston lista oli vaihteeksi muhkea ja ennakkoon oli peloteltu kokouksen kestävän puolille öin, vaan varsin vitkaan asioista päättivät. Melko paljon keskusteltiin valtuuston omista kokouspalkkioista ja puolueiden demokratiarahasta. Pieniä ropoja ne toki ovat liki 450 miljoonan budjetista mutta periaatteellisesti isoja. Puolueet saavat kuusitonnia per valtuutettu demokratian edistämiseen hyvinvointialuelaisille. Kun on iso valtuustoryhmä, kuittaa puolue reilut satatonnia vuodessa. Miten se näkyy? Lehdissä on ollut isojen puolueiden monisivuisia mainosliitteitä, joissa esitelty valtuutettuja ja alueen toimintaa. Toimintaa ja toimintoja esiteltiin myös viikolla hyvinvointialueen osalta joka kotiin tulleessa lehdessä. Kandee säästää. Vihreillä ei ole ollut lehtimainontaa, sen sijaan tarjosimme palveluteemaan liittyvän teatteriesityksen.

Alueen talousarvio meni läpi melko kivuttomaksi, vaikkakin muutamia muutosesityksiä oli tarjolla. Tekstilisäyksiä läpi, rahalisäyksiä ei. Isoin juttu kokouksessa oli tuottavuusohjelma. Tuottavuus tarkoittaa siis tuottavuutta alueen talouteen. Ei alue hirveästi tuota, joten tuotot revitään leikkauksilla ja supistuksilla. Ohjelman toimenpiteet on jaettu kolmeen koriin. A-korin uudistusten toivotaan tuottavan liki 30 miljoonan säästöt parissa vuodessa. Jos ei tuota, on tarjolla B- ja C-kori ja silloin todella koristaan. Kyyti on kovaa. Silloin ei hyvinvoinnista enää voi juuri puhua. Valtiolta ei apua taida olla tulossa. Ovat tarkkoina rajoista.

Palvelustrategiastakin aluevaltuusto päätti ja se on taas naimisissa tuon tuottavuusohjelman kanssa. Jotakin palveluja on jatkossakin tarjolla, vaikka ei ehkä palvelutalossa.

Loviisa visiitit jäävät tällä erää hyvinvointialueen valtuustolta tähän. Keväällä kokoonnutaan vuokrauskäytöstä lehtitietojen mukaan poistetulla Porvoon vpk:n talolla! Kiva, että hienolla tilalla on käyttöä jatkossa ja olisi varmaan enemmänkin, jos tarkistaisivat hinnoitteluaan.

Kaupunginvaltuusto oli yllättävän vänkää seurattavaa. Puistokadun kaavaa käsiteltiin. Ei sinne juuri puistoa jää. Joskus unholaan jäävää Läntistä Mannerheiminväylää taivutellaan ja kaistojen väliin istutetaan vajaat sata puuta. Ei tuossa hetkeen tapahdu mitään. Rahnaa on taloussuunnitelmassa varattu isommin vuodelle 2026. Tietysti edellyttää, että joku haluaa alkaa rakentaa. Tässä siis Mäkkäriltä lähtien entiseltä ABC (aka Näsin Esso)-huolttarilta suoraan ylös istutetaan asuinrakennuksia.

Ilmasto ja ympäristöohjelma keskustelutti myös viihdyttävästi. Puolesta ja vastaan tuli juttua arvattavista suunnista. Äänestämäänkin päästiin. Läpi meni.

Entinen kaupunginjohtaja lienee jo asettanut ranta-aittakuvan työpöydälleen kansliapäällikkönä Hesassa ja näin ollen valtuusto hyväksyi nykyisen apulaiskaupunginjohtajan hoitamaan hommia, kunnes uusi on valittu. Jännä nähdä kuinka on postiin tunkua. Luulisi olevan. Onhan tämä hyvässä kunnossa oleva kaupunki, ei mikään apulaiskaupunki.

Mahtava juttu, että nyt on Porvoossa oma skeittihalli. Kyllä se aikansa kesti mutta avajaiset on pidetty ja hienolta näyttää. Se oli vuonna 2018 kesäkuussa kun tein aloitteen skeittihallista ja yli kolmekymmentä edellisen valtuuston valtuutettua kannatti. Kyllä kannatti. Kaupungilla hieno konsepti harrastajaseuran kanssa ja sivusta seuranneena on siellä kova into päällä.

Pisa-tuloksia on päivitelty. Enää ei osata mitään ja Move-mittausten mukaan on suuri osa teinitytöistä rapakuntoisia. Vuosituhannen alkuvuosina oli Suomi Pisa kärjessä. Ei Pisasta silloin kovasti meuhkattu. Maikat olivat enemmänkin ihmeissään että ”häh?”. Ihan normityötä tehtiin. Olin noihin aikoihin aika paljon tekemisissä kansainvälisissä opejutuissa ja ulkomailla kyllä meitä onniteltiin ja ihmeteltiin. Suomalaista koulua on sen jälkeen kaupattu maailmalle ja tälläkin hetkellä on maikkoja ympäri maailmaa. No ei ympäri, mutta Aasiassa ja arabimaissa. Eikä me vieläkään ihan surkeita olla. Missä syy tulosten heikkenemiseen? Digitaalisuutta on syytetty. Tietsikka on käytössä, jos oppilas jaksaa sitä repussaan raahata. Enempi on nuorella digilaite kämmenellä ja vähempi kännykällä kouluhommia tehdään. Kaikenlaiset taannoin opetussuunnitelmassa väkisin tehdyt monialaiset oppimiskokonaisuudet saivat omasta mielestäni oppimisen ja opiskelun hajoamaan monialaisesti eri suuntiin.

Joululaulut ovat vallanneet radiokanavat ja kirkonmäellä on ahdasta. Tullaan ja mennään joulua laulamaan. Joulu on siis taas. Viime lauantaina joulutorilla oli partainen mieshenkilö karusellin liepeillä kerjuulla. Ei ollut mulla lanttia taskussa ja kun sitten myöhemmin oli, oli heppu kadonnut. Vähän niin kuin Maijasen biisissä.

Hyvää ja rauhallista joulua jokaiselle ja rauhaisampaa vuotta maailmaan seuraavalle kierrokselle aurinkomme ympäri.



keskiviikko 25. tammikuuta 2023

PIENET EROT, SUURET SUUNNITELMAT. TAI TOISIN PÄIN.

 

Tuli taannoin 10 vuotta täyteen politiikkahommeleita. Aika kuluu, kun kuluu. Valtuustokausi alkoi tammikuussa 2013. Nyt on vuosi aluevaaleista. Nippa nappa läpi. Nyt on alkanut hyvinvointialueet toimia käytännössä. Reilu vuosi on kokouksissa käsitelty hallinnon juttuja johtosäännöstä strategiaan ja organisaatiosta budjettiin. Tiistaina oli eka kokous hyvinvointialueen alettua. Listalla aika vähän asiaa. Lähinnä eroja luottamushommista; ihmisiä muutti pois tältä alueelta tai osoittautuivat töidensä puolesta jääveiksi. Tuskin alueen takia kuitenkaan pois. Kiinnostavaa, kuinka paljon asioita valtuustoon suodattuu, jos ja kun, palvelut alkavat pyöriä. Lautakunnatkin aloittavat (viimeinkin) toimintansa. On vielä paljon keskeneräisiä asioita. Vaikkapa nyt vammaiskuljetukset ja oppilashuolto ( ei vielä johtavaa kuraattoria, saati psykologia).

Koska varsinaisia asioita oli vähän, oli hyvinvointialuejohtajalla aikaa kertoa ajankohtaisista asioista. Se tietysti kiinnosti. Kuinka on tämä uudistus lähtenyt käyntiin?  Viesti oli, että hyvin. Prioriteetti oli hallittu siirtymä ja toimiva palkanmaksu. Muunkinlaista viestiä ovat monet varmaan saaneet tuttavien kautta kuulla. Ei sitä nyt ihan alle kuukaudessa kaikki suju. Jos nyt tässä ensimmäisen vuoden aikana palikat olisi kasassa

Ennen kokousta oli iltakoulu. Isosti esitteli (lobbasi) Päijät-Hämeessä toimiva Harjun terveys omaa malliaan hoitaa sotepalvelut. Päijät- Hämeen hyvinvointialue on kimpassa Mehiläisen kanssa. Alue vastaa järjestämisestä ja Mehiläinen hoitaa palvelut. Ei kai me HUSista olla lähdössä kälppimään?

 Vihreiltä tuli aloite ”työkyvyn tuen palvelukokonaisuus Itä-uudenmaan hyvinvointialueelle.” Ja oli sitten useampi muukin aloite, joita valtuutetut kävivät esittelemässä. Terveyskeskuspäivystyksen aukioloajat, neuvolan kirjaresepti, moniammatillinen tiimityömalli sekä vanhusten palveluasuminen kotikonnuillaan. Katsotaan mikä etenee ja missä ajassa. Aluevaltuustossa aloitepapereita tulee oikealta ja vasemmalta (konkreettisesti) allekirjoitettavaksi. Niin oli tapana muinoin kaupunginvaltuustossakin. Sitten siirryttiin sähköiseen versioon ja allekirjoitukset romahtivat. Vaatii omat kommervenkkinsä päästä tukemaan aloitetta. Vaikkapa salasanan muistamisen ja hetken enempi aikaa.

Kaupungin valtuusto kokousti tänään keskiviikkona. Ei ollut esityslista pitkä nytkään. Eroamisia ja isompana juttuna kaupunkikehitysjohtajan valinta. Valtuustoryhmät olivat kaksi ehdolla ollutta kandidaattia haastatelleet. Molemmat oli todettu hyviksi paitsi toinen paremmaksi kuin toinen. Parempi oli tällä kertaa kaupunkikehityspäällikkö. Oli avoin äänestys ja päällikkö meni selvin numeroin johtajaksi. Äänestin kyllä toisin. Jos olisi ollut suljettu vaali olisi numerot olleet varmaan tasaisemmat.  

Toinen isompi asia oli lasten ja nuorten hyvinvointikertomus. Suunnitelma oli pahasti vanhentunut, vaikka katse oli vuoteen 2025. Suunnitelmassa oli paljon juttua sotepuolesta ja oppilashuollosta. Nämähän juuri vuoden alusta siirtyivät hyvinvointialueille. Mutinoitten kera se hyväksyttiin, mutta lähti jatkoon ponnen (toiveen) kera, että ensi vuoden aikana tulee päivitys. Toki kaupungin kontolle jää asioita, jotka ovat merkittäviä nuorille ja lapsille. Paljolti kallistuu nyt tuonne vapaa-ajan puolelle ja elinvoiman toimialalle. Koulut ja varhaiskasvatus nykyporvoon keskiössä.

 Skeittihalli viimein tulossa. Piti tarkistaa milloinka tein asiasta aloitteen. Ja juu, oli se vuonna 2018 ja 33 valtuutettua kannatti. Ehkä joku muukin on vielä mukana. Ja bändikämpätkin ovat tulossa

Tämä on muuten sadaskahdeskymmeneskolmas blogini. Aloitin näiden kirjoittelun jo ensimmäistä kertaa ehdolla ollessani; miltä tuntui ja miltä näytti. Lähinnä itselleni ja jollekin jota tämmöinen saattaisi kiinnostaa. Jatketaan. Ei näitä nyt voi kesken kauden lopettaa. Tiirailijoiden määrä on vaihdellut mutta, kyllä heille aina muutama tilausbussi olisi pitänyt hommata, jos sillä viisiin ajatellaan.

Kouluruualla oli soppapäivänä juustoa ja reissumiestä. Viime viikolla vanukas. Oisko  ruokamiljoonan seurausta?

 Helmikuussa julkaisen uuden suomenkielisen cd:n Lauluja(2) Porvoosta.  Siinä on 12 mun laulua Porvoosta. Kerron sitte.

tiistai 1. marraskuuta 2022

Sukkasillaan sipsutellen hyvinvoinnissa

 

Puoli kasilta alkaa juntta tömisyttämään maata jossain päin kaupunkia. Jump, jump jump. Ontuvasti verraten samalla tavoin luodaan perustaa vuoden vaihteessa aloittavalle Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Johtaja on valittu, hallintojohtajakin ja muita päälliköitä. Isosti on sopimuksia kunnista siirretty ja vielä ennen vuoden vaihdetta päästään käsiksi talousarvioon. Hallitus sen nyt kylläkin laatii. Iltakoulutusta saada marraskuun puolessa välissä.

Hyvinvointialueen valtuusto kokoontuu loppu vuoden Lypalla. Sukkasillaan sipsutellaan koulun ruokalassa. Ensi kerraksi pitää varata villaiset. Onkohan Lypan oppilailla? Sittemmin siirrytään Sipooseen.

 Aluevaltuuston kokoukset ovat olleet maltillisesti muutaman tunnin pituisia. Edellisellä viikolla on infotilaisuus missä asioita avataan tarkemmin. Hyvä käytänne. Tiistaina oli viimein strategiakin päätettävänä. On sitä hiottu jo useammassa seminaarissa ja ihan ok strategia tuli. Alempien tasojen detaljeihin ei tässä strategiassa mennä. Ei näy oppilashuoltoa, saati terapiatakuuta. Ei nyt.  Vielä rustataan palvelustrategiaa, henkilöstöstrategiaa sun muuta.

Ryhmäpuheenvuorot pidettiin ja kiitoksia jaettiin suuntaan ja toiseen. Vaikka hehkutettiin hyvää yhteisymmärrystä, saatiin äänestystä aikaiseksi parista muutosesityksestä tekstiin. Eivät ne läpi menneet. Kannatin kyllä. Hyvärissä (itse keksin) käsiteltiin myös kunnista siirtyviä sopimuksia ja sitoumuksia. Sopimuksia piisaa; jalkojenhoidosta leasing autoihin, sähkösänkyjen huoltosopimuksiin, lähdevesiautomaatteihin ja Loviisan osalta Apottiin asti. Muutamia mainitakseni. Hyvinvointialue pomo palasi Apottiin ajankohtaisissa asioissa. Ei vaikuttanut innostuneelta vempeleeseen. Itseäkin se on alkanut epäilyttää. Hankaluudet ja hinta. Ajatus hyvä Huomasin sopimuslistasta, että vainajien siirtopalvelut hoitaa Calla Oy. Kylmää kyytiä.

Kohta ovat palikat kasassa. Katsotaan sitten ajan kanssa, muuttuuko mikään. Puhetta on ollut, ettei asiakas huomaa eroa nykyiseen. Syytä kyllä olisi. Varmaankin parempaan. Päättävän jengin voi vaihtaa 13.4.2025 kuntavaalien yhteydessä. Rahnat eivät tule riittämään todetaan jo nyt. Onneksi HUS ei säästöissään Porvoon sairaalan päivystystä ainakaan vielä heittänyt romukoppaan. Siinä menisi koko sairaala. Vauvat menivät jo.

Päästiin äänestämäänkin. Hyvinvointialueilla on hyvin erilaisia kokouspalkkiokäytänteitä. Aihe oli listalla ja viikon varrella oli tullut esityksiä, että palkkioita osin muutettaisiin. Aiheesta sitten pari esitystä. Yksi esitys oli, että asiaa vielä puitaisiin eli laitettaisiin pöydälle. Tuli muutosesityskin. Äänestettiin (52–6) ja asia meni sinne mistä se oli tullutkin eli poliittiseen ohjausryhmään. Voi, olla että silti asiasta marraskuussa taas äänestetään. Meidän Itä-Uudellamaallamme on varsin maltilliset kokouspalkkiota (170 € valtuutetulla. Siitä verot pois ja puolueelle mikä puolueelle kuuluu.) verrattuna muihin. Hallituksen puheenjohtajan palkkiosta nyt kiikasti. Se olisi tonnin kuussa. Yleensä listalla on ollut asioita, jotka eivät ole puheita kirvoittaneet mutta tiistaina kävi suhina (ne sukat! ) mikrofonin äärelle.

Kaupunginvaltuusto kokousti toissa viikolla. Varsin pikainen operaatio. Kuten varmaan seuraavakin kokous, joka pidetään talousarvioiltakoulu-seminaarin yhteydessä. Veikkaus sen kestoksi puolituntia. Heviä staffia on tulossa joulukuussa, kun listalla on talousarvio ja hallintosääntö. Arvioisin noin kuutisen tuntia. Ja tietysti tuntien lukukinkerit ennakkoon. Vaikka onhan näistä jo etukäteen keskusteltu. Veroprossiin ei kajottu, kun ei nyt voitu. Tämä oli välivuosi. Valtio vie omansa jatkossakin. Ei huolta. Kiinteistöveroon olisi voinutkin kajota mutta ei kukaan hennonut.

Kaupunginvaltuuston listalla olleesta kolmannesta osavuosiraportista voi todeta, että ihan hyvin menee. Rahaa tulee pyytämättä rutkasti enemmän kuin oli osattu ennustaa. Kukapa osaisi. On se kuitenkin hassua, kuinka ennen koronaepidemiaa tehtiin kestävän talouden ohjelma, jossa mm. säästettiin pehmeästä leivästä kouluruokailussa. Nyt tulee yhteisöveroa (taas) kymmeniä miljoonia ennakoitua enemmän. Voisi ostaa juustotkin leivän päälle. Talousjohto varoittelee ja onhan se heidän duuni. Neste takoi taas muhkeat plussat polttoaineilla. Hinnat nousivat, tuotot nousivat. Kotona sammutellaan valoja. Ei varmaankaan yhteisöverotulot vähene. Kyllä näillä maksaisi muutaman kyläkoulun kulut.

Bändejä perustamaan! Hieno, homma että pensselitehtaan väki ja kaupunki löysivät yhteisen sävelen. Skeittiväki vielä etsii kattoa päänsä päälle.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2022

MAALISKUUN KIDUKSISSA KAKOILLEN

 

Vilkas viikko yhteisten asioiden hoidossa. Maanantaina oli valtuuston iltakoulu organisaatiomuutoksesta, tiistaina aluevaltuuston koulutus ja päälle kokous. Keskiviikkona kokoontui kaupunginvaltuusto. Kaikki livenä paikan päällä.

Iltakoulussa esiteltiin tulevan jämäporvoon organisaatiomallia. Jämä siis hallinnon ja talouden kannalta, kun sosiaali- ja terveyspuoli häippäsee ensi vuoden alusta Itä- Uudenmaan hyvinvointialueelle. Tehtäväalueista tulee palvelualueita. Palvelualueilla toimintoja jakaantuu hieman eri otsikoiden alle kuin nykyisin.  Kuinka ne jakaantuvat on vielä pohdinnan paikka valtuustoryhmille. Kulttuuri ainakaan sanana ei näy. Muutoinhan Porvoo on ennusteiden ja ilmeisen strategisen tahtotilan myötä turpoamassa neljänsadan asukkaan vuositahtiin aina 70 000 asukkaan unelmaksi. Vai onko? Halutaanko? Nyt juuri kasvettiin Kotkan ohi. Hunterskin voitti Titaanit.

Aluevaltuusto kokousti toista kertaa. Viimeksi oltiin Porvoossa Taidetehtaalla. Tällä kertaa kokousareena oli Sipoossa uusi koulu Sydän. Viime kerralla nuijittiin päätöksiä, joita oli jo hyvästi etukäteen valmisteltu. Äänestettiin toki. Omista liksoista. Sadan seitsemänkymmenen euron kokouspalkkiota pidettiin liian isona ja äänestyksen jälkeen ei sitä enää sellaisena pidetty. Muilla alueilla kuulemma enempi. Laskin, että puolueen osuuden ja verojen jälkeen jää jäljelle noin yhdeksän kymppiä. Onhan se toki rahaa. Kiva, ettei tarvitse hirveästi maksaa. Kokouksen alussa ministeriön heppu viime kerralla kertoi, että alueille on tulossa liki kuusisataa päätettävää asiaa. Kertoi myös, että Porvoossa ollaan hyvissä asemissa. Vihreät teki aluevaltuuston ensimmäisen aloitteen matalankynnyksen mielenterveyspalveluiden järjestämisestä jokaisen hyvinvointialueen kunnan alueella.

 Sipoon kokouksen pääaihe oli alueen kuntien tilojen ja kiinteän omaisuuden luovutuksesta hyvinvointialueelle. Porvoosta siirtyvät miltei kaikki terveydenhuoltoon liittyvät tilat alkaen Näsin terkkarista aina koulujen terveydenhoitotiloihin ja tietysti kaikki paloasemat. Osin siis vuokralle kolmeksi vuodeksi. Siitä kunnille tuloja. Sen jälkeen? Myydään, pidetään tai huolestutaan? Henkilöstön kanssa samat manööverit. Vajaat kaksi ja puolituhatta työtä harmonisoidaan ja siirretään. Pientä viilaamista on mm. apuvälinekeskusten kannalta. Viime kaudella, kun olin sotelautakunnassa oli aiheena Porvoon apuvälinekeskuksen siirtyminen HUSin alaisuuteen. Ei siirretty. Oli aika pitkälle vastapuolelta jo valmisteltu. Sekös heitä kummastutti. Miten lie nyt käy. Tiistain Sipoon reissun koulutusosuus liittyi varmaan aika monelle osallistujalle tuttuihin kokouskäytäntöihin ja hallintoon. Seuraava aluekoulutus liittyy strategiaan.

 

Valtuustossa oli esillä Kokoniemen liikuntakeskuksen suunnitelma. Maailman mullistukset eivät valmistelua tunnu hetkauttavan (kyllä voisi) vaan edetään jäähalli edellä. Valtuustoryhmien välillä työ sujui jouhevasti. Itseäni huolettaa Kokonhallin säädöt. Alun perin oli halli tarkoitus pyhittää nuorisohalliksi vaan nyt siitä, sitten joskus, on tulossa monitoimitila vauvasta vaariin. Toki jees, mutta ei sinne skeittiramppeja silloin varmaankaan mahdu. Toivoa sopii, että skeittihalliprojekti saadaan onnistumaan toisaalla, siinä missä myös bändikämppäkulttuuritila Tarmolaan. Pensselitehtaalle sutinaa. Heh. Hankkeisiin varatut rahat tuskin riittävät, mutta näihin voisi lohkaista vipuvoimaa reilusti ylijäämäisestä tilipäätöksestä. Ei tuntuisi juuri missään.

Linnajoen koulun pihamaata myllätään miljoonalla ja se on oikein hyvä juttu. Pöhlö juttu oli, että valtuustolla ei ensin ollut mitään liitteitä esitykseen asiaa koskien. Semmoinen sikasäkissä fiilis. Kun  toivottiin tuli tilapalvelujen johtaja esittelemään kuvan. Sinne tulee karusellikin!

Viime blogissa aprikoin maailman johtajien mielenliikkeitä ja sittenhän jo seuraavana aamuna ylittivät tankit Ukrainan rajan. Yli kuukausi on tätä kamaluutta seurattu ja ties kuinka monta päivää, viikkoa, kuukautta, vuotta on vielä edessä. Sama juttu kuin koronan kanssa (iski se pentele; pikkunuha, makuhaju veks). Mikään ei jää ennallaan. Eivät kaupungit, eivätkä ihmisten mielet. Äidit ja lapset pakenevat. Ei voi välttyä ajattelemasta omaa äitiäni ja mummoani (äidin äitiä) evakkojunassa matkalla Muolaasta kohti jotakin. Kahteen kertaan.

Natosta keskustellaan. Okei. Onko siinä kohta juuri keskustelemista? Ollaan kumppaneita. Seiskan tyyliin ”emme seurustele, olemme vain ystäviä”. Pressan mukaan naapuri saattaa olla ikävä ja töniä kun keskustellaan, ronskinpuoleinenkin. Vasta-askelista puhuttiin Ykkösaamussa. Tuskin letkajenkkaa, ehkä quicksteppiä. Hyvin todennäköistä jotakin keljua on tulossa, jollei sitten ole silloin jo naapurilla puitavaa ihan kotioloissaan. Vierustoverina sadisti koulukiusaaja, jonka vastapainoksi haetaan turvaa reilummalta (tällä hetkellä)  ja vahvemmalta korstolta.

Julkaistiin bändin kanssa (Sleepwellers) seitsemäs levy. Jos ei halua fyysistä cd-lättyä hankkia voi musaa aprillipäivästä lähtien kuunnella suoratoistoista. Levy on jo soinut aika kivasti Radio Suomen musaohjelmissa. Patteriradiollakin onnistuu.

Mutta joo. Tiekarhu on herännyt talviuniltaan. Bongasin viimein kotikadulla, harmaahaikarat raakkuvat Kokoniemessä, mustarastasta laulattaa ja lumetkin sulavat joskus. Business as usual.

torstai 18. marraskuuta 2021

JAA JUU EI JUU HEI JALLERII KUKKUU

 

Äänestäminen esityksistä valtuuston talousarviokokouksessa on tarkkaa hommaa. Jos kannatat kaupunginhallituksen esitystä et paina pulikasta JAA (semmoista painiketta ei ole) vaan painat ykköstä ja jos kannatat hallituksen esityksen vastaista esitystä et paina EI (semmoista painiketta ei ole) vaan painat kolmosta. Ja jos olet siltä väliltä eos-henkilö, niin painat kakkosta. Se tarkoittaa tyhjää.

Ja ralli alkaa… Kaksikymmentäkuusi muutosesitystä. Minun rivini meni näin: EI eli 3(perhana painoin ykkösen!) JAA eli 1 EI eli 3 JAA ELI 1 JAA eli 1 JAA eli 1 JAA eli 1 JAA eli 1 JAA ELI yksi ja sitten... KAKSI ESITYSTÄ hallituksen esitystä vastaan!! Pitää ensi mätsätä ne...  JAA eli 1 ja sitten JAA eli 1 ...”ja nyt nopeutetaan.” Puheenjohtaja ei enää lue esityksiä (on ne meillä printattuna) ... ja taas mennään JAA eli 1 JAA eli yksi JAA eli kolome(oho!) ehdin korjaamaan…. JAA eli yksi…ja sitten vihreiden esitykset: EI eli kolme EI eli KOLME EI eli kolme.(vielä ois kymmenen äänestystä jäljellä) Jotta tämä ei käy tylsäksi, minäkin nopeutan: yks,yks,yks,yks,yks,kolme,kaks,kolme,yks ja loppuun yks ja yks. Huh! Sinne meni. Peukku ylös tai peukku alas. Isoja asioita. Nämä on keskusteltu jo ennakkoon, mutta salissa keskusteltiin vielä lisää. Ja meni siellä pari muutosta läpi. Suurin osa ei.

Eipä kai näitä saisi päätettyä, jos olisi vaihtoehdot: ” suunnilleen ja sinne päin samaa mieltä”, ” ehdottomasti tietyin varauksin vastustan jos kannatan.”

Kotisohvilla katsottiin varmasti jotakin ihan muuta, mutta jos joku oli eksynyt kokouksen nettilähetykseen, mahtoi äänestyksen seuraaminen olla hankalaa. Ei voinut tietää mistä oli kyse. Oli vain hallitus vastaan Metsola/Kittilä. Metsola/Kittilä vastaan Perokorpi/Lankia. Hallitus vastaan Siltakorpi/Puromies. Hallitus vastaan Matsson/Siltakorpi. Jotenkin esitykset voisivat olla nähtävillä.

Nuo nimet esityksissä menevät yleensä niin, että ensin on kyseisen puolueen ryhmäpuheenjohtajan nimi ja sen perässä esitystä kannattanut taho (usein saman puolueen edustaja, mutta ei aina.) Vihreät kannattivat Mattsonin esitystä. Kun kannatin esitystä ryhmäpuheenvuorossa siihen meni mun nimeni.  

Hävittiin kaikki kolme esitystämme. Mutta se on tosi jees, että kaupunginhallituksessa saimme yksimielisyyttä esityksiimme lisäyksiksi” Ilmasto työn edellä kävijä ”-taulukkoon. Tuli Ihan uusi kohta vuositavoitteisiin: ”Vähennetään systemaattisesti kaupungin päästöjä ja suojellaan luonnon monimuotoisuutta.” Puhumattakaan siitä, että bändikämppiin ja skeittihalliin tuli hallituksessa miltei yksimielisesti ihan asiallisesti rahnaa. Esitys meni demarien nimiin mutta meillä oli sama. Ja sinänsä ihan sama. Kunhan meni läpi. Viime kaudella oli mulla aloite sisäskeittihallista. Viimein nytkähdettiin eteenpäin.

Gammelbackan koulu/sivistyskeskus hanke tulee. Koska ja minne se tulee, herätti keskustelua. Kamppulassa paljon olleena ja asuneena kävin hieman höpisemässä aiheesta puheenvuorojen loppupuolella. Sitten ruokatauko (kanaa, kalaa ja salaatteja).

Ihmettelin ryhmäpuheenvuoron yhteydessä omasta puolestani talousarvioon pujahtanutta inklusiivista opetusta vähättelevää ja segregaatiota puoltavaan virkettä (mun mielestä se on sitä). Nämä ihmettelyt jos kiinnostaa, voi kuunnella puheet tuubista tuosta  kokoukseen. Ryhmäpuheenvuoro on siinä alkupuolella ja kamppulat ajassa 4:37. Lopussa äänestysshow.

Tänään tuli Hesarilta linkki vaalikoneeseen. Semmoisethan on heti tammikuussa. Kuinka hyvin me tulemme voimaan hyvinvointialueella? On kai sillä merkitystä. Aika odotuksenmukaisilta nuo kyssärit ensisilmäykseltä vaikuttavat. Varmaan vastauksetkin.

Kohta saa avata ensimmäisen luukun. Onkohan taas lyhde tai kelkka? Kestääköhän torin joulukaruselli minut? Meidän ryhmämme kokoushuone kaupungintalolla on muuten entinen karu selli.

keskiviikko 16. kesäkuuta 2021

JUNA KULKEE TAAS, WUH WUH

 

Sain vaaleissa 106 ääntä ja sillä pääsi tällä kerralla valtuuston vihreiden ryhmästä. Viime kerralla ei olisi päässyt. Kiitos tukijoille. Vihreillä oli laaja lista ja ääniä jakaantui monelle ehdokkaalle. Ei kuitenkaan tarpeeksi monelle ja tarpeeksi montaa, jotta kahdeksan hengen valtuustoryhmä olisi säilynyt, saatikka kasvanut. Kaksi paikkaa jäi tyhjäksi. Ei toki tyhjäksi mutta siinä istuu joku muu. Vaalien jälkeen ei jäädä ihmettelemään, (vaikka moni varmasti ihmettelee yhä) vaan neuvottelut uusista lautakunta yms. paikoista alkavat heti. Vanhat someryhmät sammuvat ja uudet alkavat. Juna kulkee. Osa jäi asemalle, mukaan hyppäsi uusia. Joku juoksee perässä kuin Loiri Pojat-elokuvassa. Osa roikkuu kahvassa. Laiturilla vilkutetaan ja häivytään arkiaskareisiin.

 Ihan kamalasti jäi ääniä Porvoossa käyttämättä. Liki 18 000 äänioikeutetulle tää ei ollut se juttu (ääniä Porvoossa on 40371.) Ei kiva. Täysin oikeutettua toki. Ehkä hiljaisuus on luottamuksen osoitus päättäville elimille ”hoitakaa hommat”, todennäköisesti epäluottamuksen ”kun mikään ei kuitenkaan koskaan muutu.” Kirkko on siellä missä ennenkin, joki virtaa ja uimahalli on kesällä kiinni.  Korona aika paljon muutti. Ehdokkaat voivat palautua normaaliin elämään. Hatun nosto kaikille ehdokkaasi ryhtyneille. Se vaati pokkaa. Oikeusministeriön sivuilla selkeät tarkastetut tulokset monesta vinkkelistä.  Täältä.

Muutamat lautakunnat ja valtuuston kokoukset vielä nykyisellä kokoonpanolla. Kesäkuun lopulla vallan livenä, kun todennäköisesti valitsemme sivistysjohtajan sivistysjohtajaksi. Vaalinhan se on. Kolme ehdokasta. 

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa esiteltiin seikkaperäisesti Itä-Uudenmaan vammaispalvelujen tiivistäminen ja yhteistyö projektin yhteenveto. Lukuisia erilaisia hankkeita ja pilotointeja. Tarkoitus sopeutua, nyt jo melko todennäköiseltä näyttävään, sote-uudistukseen. Etsivä lähityö puolestaan kuulosti todella hienolta projektilta. Etsivä lähityön tiimi jalkautuu asiakkaan luokse konkreettisesti. Etsitään ja tuetaan. Läppäri mukana. Byrokratian kiemuroissa autetaan. Puistoissa, toreilla, ostareilla ja siellä missä ihmiset liikkuvat. Kaiken ikäisiä kansalaisia. Ihmisiä, joille matalakin kynnys on korkea. Ei bonuskorttikansaa.

Valtuustossa isoimpana asian oli tilinpäätös. Kaikkien valtiolta tulleiden tukien seurauksena tehtiin hyvä tulos kaikista ennakkopeloitteluista huolimatta. Uuden valtuuston on ainakin alkuun helpompi hengittää, eikä tarvitse heti olla laatimassa säästösopimuksia. Tosin kaupunginjohtaja teki duuniaan ja maalaili puheenvuorossaan talouden uhkakuvat tuleville vuosille. Toivottavasti ei tule uusia vitsauksia pelastamaan taloutta vaan ihan näillä omilla pärjäillään.  

Tilinpäätöksestä saa hyvä kuvan siitä, miten kaupunki toimi vuonna 2020. Porvoon pyörittäminen maksaa reilun miljoonan päivässä.  Kulttuuripalvelujen nettomenot asukasta kohti 42,3 € ja siitä museo- ja näyttelytoimintaan 17,2 € per pää. Kirjastoon satsattiin viitisen kymppiä ja siitä aineistomenoihin viisijapuoli. (Saisiko sen Blues news lehden taas tilattua mun ja parin kaverin osuudella?) Liikuntapalveluihin satsattiin vähän yli satanen asukasta kohden.

 Kiinnitti huomiota AE:n koulun lähiliikuntapaikan kunnostus. 475 000 euron hintalappuun tuli kolmekymmentä prosenttia lisää ja loppuhinta oli 617 000. On siellä hienot tenniskentät ja tekojää. Aika yllättävästi pallo pomppaa hiekkatekonurtsikentällä. Padletin pelaajille suunnitellaan uutta kenttää (laatikkoa) Kokoniemeen. Kiva peli sekin. Aika vähän kerralla kylläkään pääsee pelaamaan. Olisiko nyt seuraavalla valtuustolla aika pistää rahaa siihen skeittihalliin.

Lämpöä luvassa. Hyvää keskikesää!  Nautitaan kaikesta mistä taas saa.



keskiviikko 24. helmikuuta 2021

RAATATIE MATIT JA LIISAT SKEITTAAN ELOISASTI VIE

 

Valtuustolle pidettiin iltakoulu Kokoniemen suuren eloisan ja vetovoimaisen (adjektiivit kaupungin sivuilta)  liikuntakeskushankkeen tiimoilta. Kyykkää ei mainittu mutta useille muille liikuntamuodoille löytyi puolestapuhujia. Ei toki kaikille suunnitelmassa tiloja. Komea suunnitelmahan se. Itseä lämmitti erityisesti Kokonhallin tuunaaminen nuorison käyttöön. Muutamaan vuoteen ei sisäskeittihallia ole tuollakaan, joten odotellessa voisi vilkuilla Tarmolassa tyhjillään oleviin entisiin WSOY:n halleihin. Lehden mukaan Sörkällä on Porvoossa enää yksi työntekijä. Yksi ?!? Toista oli silloin 70-luvulla, kun äitivainaa otti vastaan keskustan konttorissa  Eeva Joenpolven uusimman kirjan tilauksia maakuntiin.

Mutta siis Kokonniemen liikuntakeskus. Rahasta ei puhuttu. Kaikesta muusta kyllä. Konsultin selvityksen loppusivuilta löytyy  hintalapusta jotakin 30-40 miljoonan välillä. Kaupungin rahkeet eivät tuohon riitä vaan mukaan tarvitaan kavereita (Anttosia?) muualta. Kaupunginsuunnittelupäällikkö näki maauimalan keskeisenä alueen elementtinä. Saisiko ulkomailta rahoittajia? Voisiko se ollakin maouimala?

 (Kas meiliin kolahti taas tieto uudesta valtuustoaloitteesta. Niitä putkahtelee näin vaalien alla ahkeraan. Taas ollaan huolissaan nuorista. Se on hyvä. Kaikki näyttävät olevan. Ei ole nuorilla ensi valtuustokaudella huolen häivää.)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa itseltäni ja muilta Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunnan jäseniltä kului melkoinen  tovi radiohiljaisuudessa, koska oltiin jäävejä käsiteltäessä HUSin Itä-Uudenmaan alueelliseen apuvälinekeskuksen liittymistä. Paperilla (toki useilla) asia  näytti ihan järkevältä mutta sitten toisella paperilla (taas monta) Porvoon taholta asiasta ei oltu innostuneita. Ei kiitos. Palvelu pelaa jatkossakin omin voimin. Jännä nähdä miten tämä asia muotoillaan torstaina, kun apuvälinekeskus on sairaanhoitoalueen lautakunnan kokouksen listalla. Taas torpattiin HUSin toiveet, viimeksi torpedoitiin Apotti. Tuntui kalliilta.

Kokouksessa hyväksyttiin myös kotihoidon myöntämisperusteet ja niihin liittyi myös kotiateriapalvelun toimittajan valinta (sama kuin aiemmin). Kotihoidossa on eri ikäisiä henkilöitä, joilla voi olla syynä  hoidon tarpeeseen erilaisia sairauksia tai vammoja. Ikäihmisten palvelun tarve arvioidaan palvelupiste Ruorin kautta. Mitä iäkkäämpi sen nopeampaan.

Valtuustokin kokousti ketterästi keskiviikkona. Yhteisöveroa on tullut rutkasti ennakoitua enemmän ja tämä viisitoistamiljoonainen riemumielin kirjattiin  muutoksena talousarvioon. Siitä kun nämä omat valtuustohommelit alkoivat kahdeksan vuotta sitten, on yhteisöveron tuotot yli kolminkertaistuneet. Hallelujaa! Nyt auttoi valtiokin koronabonuksin. Koska nyt ei olla köyhiä eikä vielä kipeitäkään, päätettiin porukalla kymmenenmiljoonaa rahastoida itäratahankkeen kommervenkkeja varten. Siellä se rahna sitten näkyy kirjanpidossa tulevat vuodet (vuosikymmenet). Katsoa saa mutta ei koskea (ellei jotain ilmaannu). Ulkomainen rahoittaja? Itärata Porvoo-Peking?

Jotenkin pitää fiksusti liikkua tulevatkin vuodet ennen rataa. Kyllä se joskus tulee. Hiihtolomalla piipahdin syntymäkaupungissani Tampereella (Ilves, Porvooseen tultiin käymään v.1972). Siellä näin kuinka punainen ratikka huristi yli Hämeensillan. Koeajossa vielä. Semmoinenkin uskomaton unelma sitten viimein toteutui.

Tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin oli vielä syksyllä sosiaali- ja terveyslautakunta mutta elokuussa lautakunta delegoi nämä hommat tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ja tuoreen lakimuutoksen myötä tehtiin nyt kirjaus hallintosääntöön, että tartuntatautielimenä toimii kaupunginhallitus. Varmaan ne sitä lääkäriäkin kuuntelevat.

Vaalikoneita olen jo täytellyt muutaman. Sanoman koneen selättämiseen meni useampi tunti. Visaisia kysymyksiä ja tällä kertaa enemmän kuin viimeksi esillä paikallistakin puolta. Vaikeatahan tuo on monimutkaisissa asioissa olla täysin tai vähän täysin tai vähääkään, ollenkaan eri tai samaa mieltä tai mitään mieltä. Toisaalta valtuustossa äänestettäessä on vielä vähemmän vaihtoehtoja; jaa, ei tai tyhjä. On kysymyksissä muutama selkeä vastattava. Olen varmaan arvojen nelikentässä taas siellä alhaalla vasemmassa alanurkassa.

Perustiedoissa on yleensä kyselyissä tilat ehdokkaan Insta-, Twitter ja Facebook tileille. Kotisivut ja blogit ovat näemmä out. Tulemme näkemään (jos otamme vastaan) villiä somekampanjointia. Viimeksi Ylen koneeseen piti lähettää video. Kuinka lie tällä kertaa? Joku Tik-Tok-Tok tanssivideo voisi olla hauska. Mulla on semmoinen markanelviksen joraustyyli. Let´s blog!

 

keskiviikko 27. tammikuuta 2021

SOMESEMIPERUSTORTTUJUTTU

 

Kuntavaalit ovat ehdokkaiden ja ehdokkaaksi asettuvien valtuutettujen näkökulmasta aivan kulman takana. Suurin osan kaupunkilaisista malttanee pysyä nahoissaan äänestyspäivään asti. Jotkut ohikin. Keskiviikon valtuuston ketterästi hoksauttaen läpiviety kokous ei tarjonnut listallaan nykyvaltuutetuille ruutuaikaa. Suurin osa parikymenminuuttisesta kului nimenhuutoon. Sellaista se joskus on. Todennäköistä on, että torilla ei vaalien tiimoilta tavata makkaran, hernerokan ja lettujen äärellä. Muulla tavoin pitää ehdokkaan näkyä ja kuulua. Haastava homma. Sosiaalinen media on yksi väylä tavoittaa mahdollisia äänestäjiä. Tai saattaa heidät raivon partaalle. Jotkut lukevat vielä lehtiä, vaikka eivät tilaakaan. Vaalikoneilla tavataan. Ehdokaskuva otettu. Totinen, hymyilevä vai nauravainen? Totinen näytti passikuvalta, nauravainen piruilevalta. Hymyilevä tuli. Näytti tutulta.

Ei pienessä kaupungissa suuressa ryhmässä ihan kauheasti ääniä tarvitse läpimenoon. Jokainen saatavilla oleva kuitenkin. Yksikin on ratkaiseva. Tästä voi tarkastaa viime kuntavaalien henkilökohtaiset äänimäärät Porvoossa. Suurin voittaja oli jälleen äänestämättömien puolue. Muinoin 1980- luvun kuntavaalikampanjassa ivattiin mäntiksi jos jätti äänestämättä. Nuoria tavoiteltiin. Nuoret kuuntelivat silloin Maukka Perusjätkää ” Vaatteet on mun aatteet” ja suurelta osin jättäytyivät kledjuineen mäntiksi. Lehdistössä on väläytelty vaalien siirtämistä. Tokkopa. Vaikka siirrettiinhän edellisiäkin.

Kummallista tässä koronamaailmassa on, että osalla yrityksiä menee yllättäen taloudellisesti oikein hyvin. Osinkoja maksetaan. Telkkarissa asiantuntija totesi, että kulurakennetta on karsittu (= porukkaa pihalle). Jep. Joillakin menee kuitenkin hyvin huonosti. Mietipä itsesi rokkibändin perussoittajaksi. Milloin mahtoi perusbasistilla olla viimeksi keikkaa? Kaupungille rahaa on tullut yhteisöveron ja koronatukien myötä reilusti. Kevään isot yyteet ja säästösopimukset ovat muisto vaan. Kirstun pohja ei häämötä pariin vuoteen. Iltakoulu Kokoniemen liikuntakeskuksen suunnittelusta on tulossa. Eikös sinne nyt myös skeittihalli järkätä? Koronan vuoksi evätty elämä alkaa näkyä lapsissa ja aikuisissa.

Livenä ehdokastaan voi tarkkailla kahden metrin etäisyydeltä ja tehdä maskin takaa havaintoja josko ne pilkistävät silmät tosiaan ovat sielun ja arvojen peili. Joissain peruspuolueissa on halua tehdä, kenties värittömistä, kuntavaaleista hallitusvaalit. Mänttiä. Oman kylän asioista valtuusto päättää; ei Suomen liittymisestä YK:n turvaneuvostoon, ei ydinsulkusopimuksista saati Karjalan palauttamisesta. Porvoon vihreiden paikallinen kuntavaaliohjelma on tässä. 

 Keskiviikon valtuuston listalla päätettiin talousarvioylityksistä ja siirroista. Oli myös pykälä tietojen antamisesta. Valtuuston julkiset tiedot ovat julkisia ja salaiset salaisia. Hallintosääntöön kirjattiin delegointi. Epäselvissä tapauksissa tullee olla yhteydessä hallintojohtajaan. On tullut voimaan uusi tiedonhallintalaki nääs.

Sosiaali-ja terveyslautakunta kokoontui viikko sitten. Valvontaohjelman mukaisesti ja koronatilanne huomioiden on tarkastettu vanhusten (kunnan omia ja ostettuja) hoivayksiköitä etänä ja livenä. Jos on ollut korjattavaa, on palattu paikan päälle yllätyskäynnille. SUPRISE! Ympäristöterveydenhuollon maksutaulukko hyväksyttiin. Todettakoon, että tupakinmyyntilupa maksaa viisisataa ja nikotiinilaastaripiste 66 €. Teurasruhon tarkastus elävänä niin, että se on kuolleena syötävää maksaa virka-ajan ulkopuolella 99 €.

 Ajankohtaisissa asioissa viivähdettiin lautakunnassa pitkälti toista tuntia. Toimialat kertoivat jono- yms. tilanteista. Kiireellisesti hoitoa saa heti mutta muutoin ollaan nippa nappa hoitotakuun puitteissa tai pahasti jäljessä. Jos hätä hammashoitoon hoitoon ei ole akuutti, ei poran alle joutumista tarvitse pelätä reilusti yli puoleen vuoteen (8-9kk).höh. Aikuissosiaalityössä tarvittaisiin väkeä vaan määräaikaishommiin ei löydy hakijoita. Tyvärr. Kuinkahan tuota samaa resurssia ymmärtääkseni käyttävä työllisyyden kuntakokeilu mahtaa tähän vielä vaikuttaa? Kotihoidon ruokapalveluun ovat asiakkaat olleet melko tyytyväisiä. Jäähdytetty alku, pää- ja jälkiruoka tuodaan kahdesti viikossa. Lämmitysapua on saanut jos on tarvinnut. Itse saa valita mieleiset ateriat. Palvelulla on parisataa käyttäjää.

Täytän helmikuussa 35 vuotta. Tai jotain. Ei olla niin kovin tarkkoja, ei senkään suhteen olla minkä ikäinen rakas kotikaupunkimme on. Kun juhlimme neljännesvuosisata sitten 650-vuotista olemassa oloamme, julkaistiin juhlan kunniaksi historiikki. Siinä todettiin että ei kaupunki niin vanha ole. Pikkuseikka. Bileet pidettiin ja tänä vuonna juhlitaan sitten 675-vuotisjuhlaa. Kyllä kotikaupunki juhlat aina välillä ansaitsee. Olkoot vaikka nimipäivät.

Juhlapäivistä mieleen, että kohtahan juhlistamme kansallisrunoilijamme synttäreitä. Syksyllä luin Panu Rajalan tuoreehkon kirja Runebergin elämästä. Varsin oiva opus. Analyysiä ja pusipusijuttuja (ainakin kirjeiden tasolla) Emilien kanssa. Se nyppii, että mielestäni parhaat tortut leiponut Henrikssonin leipomo on uuden omistajatahon myötä onnistunut sössimään perheyrityksen perinnön niin perusteellisesti, ettei vuokaleipää, eikä varsinkaan niitä torttuja, löydy mistään.

 Semmoinen kuivempi, karvasmanteliöljyllä ja vattuhillolla on mun mieleen. Laskiaispullasta en niin vaahtoa. Kunhan siinä sitä on.