OBS ! MENNEEN KAIVELUA

 

Museovirasto on Linnamäellä suorittanut parin viikon ajan kaivauksia. Toistakymmentä historianopiskelijaa Helsingin yliopistosta on rapsutellut maata ja sihdannut hiekkaa tarkoituksenaan löytää uutta tietoa ja todisteita paikalla sijainneesta linnavarustuksesta. Kaljapullon korkkien ja muun lähiroinan lisäksi on pikkuisia paloja muinaisesta 1300-luvun meiningistä tullut vastaan ainakin nuolenkärjen muodossa. Perjantaina pistävät kamat kasaan ja jatkavat tutkimuksia yliopistolla.

 Sekin on kuulemma löydös, että ei kauheasti uusia löydöksiä ole. 1860-luvulla on edellisen kerran suuremmin kaiveltu ja niiden tulkinnoilla on menty. Kenties joku innokas harrastaja on ilman virallisia lupia käynyt mäellä kuopimassa. Muistelisin itse olleeni siellä joskus teininä telttailemassa. On siellä varmaan harrastettu kaikenlaista.  Kävin katselemassa toimintaa pariin otteeseen. Kiinnostavaa. Eipä tiedä, jos jotakin vielä löytyisi. Isoimmat evidenssit linnanelämästä lienevät huuhtoutuneet historian hämärään.

Eräänlaista menneen kaivelua oli keskiviikkoisessa valtuuston kokouksessa. Käsiteltiin tilinpäätöstä vuodelta 2023. Hartaan tunnelman vallitessa (oisko syynä useat poissaolot ja ujot varavaltuutetut) käytiin ryhmäpuheissa toteamassa menneen vuoden toimien onnistuminen ja hieman motkotettiin. Hyvin kuitenkin vielä menee. Ryhmäpuheet pidetään valtuustoryhmien suuruusjärjestyksessä. Isot puhuvat ensin ja pienet koittavat kaivella jotakin uutta näkökulmaa jo useampaan kertaa edellisissä puheissa todettuihin tosiasioihin, tai rakennella aasin siltoja muihin juttuihin onnistuneesti tai vähemmän. Tilinpäätös antaa kyllä hyvän kuvan siitä mitä on toimialojen ja johdon vuoden aikana ollut tarkoitus tehdä ja mitä tuli tehtyä. Ei esimerkiksi ole tehty päätöstä suojella metsiä vaikka tarkoitus oli. Kiire tulee kun ensi vuonna pitäisi olla 12 prossaa kaupungin metsistä suojeltu. Valtio ei metsiä näillä kulmilla suojele. Virvikistä on kyselty mielipiteitä. Voisiko sieltä vaikka. Vapautimme tilivelvolliset (hallituksen, kaupunginjohtajan ja toimialojen johtajat) vastuistaan. Näin tarkastuslautakunta esitti ja ylin päättävä elin päätti.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa kehotettiin hallitusta vastaamaan tarkastuslautakunnan havaintoihin lokakuun loppuun mennessä. Pykälässä oli liite aiemmista huomioista. Usein vastauksena on ollut, että huomioitu on. Havainnot siis huomioitu. Piste.

Henkilöstöraportista ilmeni, että 80 % ollaan töissä ja 20 % muualla. Muulla tarkoittaa kipeänä tai lomalla. Työterveyteen menee tiedot pidemmistä lääkärintodistuksella vahvistetuista poissaoloista. Sairaana on useimmiten mieli tai tukiranka. Terveysperusteisia poissaoloja oli keskimäärin pari viikkoa. Pitkät sairauslomat lisääntyneet. Ne vaikuttavat tuohon keskimäärään.

 Viime kokouksessa marmatin pieleen menneestä talouden ja toiminnan seurantaraportin dadamaisesta tavutuksesta ja nyt opekyylätekstihaukka löysi kasvun ja oppimisen toimialan kohdalta samat pitkät tekstikappaleet kahdelta sivulta ja pari muutakin sekoilua. Ärsyttävää kun ovat kuitenkin virallisia tekstejä. On varmaan dokumentteja, joita ei lue kuin tekstinkorjausohjelma. Jos sekään. Itse en toki tee viheitä.

Tulevan liikuntakeskuksen kaava ei enää herättänyt kielenkantoja kuin innokkaimmalta jääurheilijalta. Historian opiskelijat tuhansien vuosien päästä siilaavat muinaisen urheiluareenan jäänteitä ja kummastelevat kurrapeliin käytettyjä kumikiekkoja. Saattaa löytyä jälkiä myös jälkiviisaudesta.

Omakotitontin saa Hinthaarasta ja Epoosta parilla kympillä neliö. Kerkkoossa maksaa 15 egee enemmän. Oli esitys, että maksaisi samat kaksikymppiä joka paikassa landella. Äänestettiin. Ei mennyt läpi.

Puheenvuoroissa kiiteltiin ja toivoteltiin.  Kiiteltiin henkilöstöä, virkamiehiä, yhteistyötä sekä eläkkeelle ja länteen siirtyviä. Toivoteltiin hyvää kesää.

Niin mäkin sulle.

Vuoden 1886 löydökset

 

YSTÄVYYDEN MARSSILLA RIKKAUKSISSA

 Porvoolla on yksitoista ystävyyskaupunkia. Pitkäaikaisimpia ovat Virossa Viljandi ja Ruotsissa Lund. Lund tuli kummiksi jo talvisodan jälkeen 1940 ja Sosialistisen Neuvostotasavallan alla ollut Viljandi vuonna 1961 ( tsekkasin nämä Porvoon kaupungin historian IV osasta).Olin Viljandissa kaupungin edustajana visiitillä kesäkuun ekana viikonloppuna.  

Takavuosina ennen koronaa oli toimintaa ahkerasti molempiin suuntiin yli Suomenlahden. Kuorot ja urheiluseurat avarsivat maailmaansa säännöllisin vierailuin. Tämmöistä seurojen ja yhdistysten sekä kaupunkien välistä yhteydenpitoa muistelivat, ja toivoivat lisää, Viljandin edustajat kaupunginjohtajan vastaanotolla. Porvoosta on taitelijoilla viime aikoina ollut ja tulee olemaankin yhteistyötä. Myös Tuglas-seura on herätellyt ystävyyskaupunkimeininkiä. Viljandissa läsnä oli edustajia myös ystävyyskaupungeista Ruotsista, Saksasta, Latviasta ja Liettuasta.

Viljandissa oli perinteiset Hansapäivät; keskiaikamarkkinat ja pikkukonsertteja.  Yhtenä iltana oli omakotitalojen Cafe night. Kolmisenkymmentä omakotitaloa oli avannut pihoilleen kahvilan/baarin ja kaupunkilaisia vaelsi katselemassa ja maistelemassa tarjontaa. Viljandissa on paljon omakotiasutusta. Ei juurikaan asuinkerrostaloja. Enkäpä sen vuoksi on robottiauton mahdollista toimittaa apteekkituotteita asiakkaille. Siis ilman kuljettajaa. Semmoinen vempele tuli vastaan, kun olimme saapumassa kaupunkiin. Kuljettaja kertoi, että vekottimia valmistetaan Viljandissa.

Kaupunginhallitus teki juuri visiitin ystävyyskaupunki Lundiin. Lundinkatu, Lundin talo, Kauppakeskus Lundi ja siinä edessä Lundin aukio. Viljandin aukio löytyy Porvoossa Pihlajatieltä. On Saksalaisella ystävyyskaupunki Dinkelsbuhlilläkin aukio. Siinä toisella puolella Pihlajatietä, Leppätiellä. Ei o tullut käydyksi. Viljandissa on keskeisellä paikalla tiekyltit sojottaen jokaisen ystävyyskaupungin suuntaan. Jotakin konkreettista kaupunkilaisten välistä toimintaa olisi syytä taas herätellä eloon. Ehkä ystävyyshommeleilla on jotakin annettavaa nykypäivänäkin. Vaikkapa kuljetusrobottien muodossa.

Kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkoiltana. Jos olen blogeissani harmitellut asioiden vähyyttä valtuustossa, niin nyt oli kotilukemista liki kolmesataa sivua. Tilinpäätös ja arviointikertomus, Henkilöstöraportti ja -suunnitelma sekä vihreän siirtymän rahaston perustaminen.

Hyvinhän kaupungilla menee. Rahaa on tullut viime vuosina veroilla ja yhteisöveroilla aina reilusti enemmän kuin on ennustettu. Lainakanta on huvennut puoleen siitä mitä se muutama vuosi sitten oli. Nyt kaupungin lainaa piisaa reilut 1600 per asukas. Tosin on investointejakin tulossa isosti, että ehkä sitä taas pankissa käydään. Veroprossan kymmenyksiä pitäisi fiilata. Paineita olisi laskea prossaa koska ollaan niin rikkaita. En tiiä. Syksyllä tämä nousee esiin.

Ryhmäpuheenvuoroja käytettiin ja referoitiin tilinpäätöksen tuloksia mutta eniten herätti keskustelua vihreän siirtymän rahasto. Sinne laitetaan kaupungin yli kolmenkymmenen miljoonan ylijäämästä kymmenen miljoona tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä saamaan aikaan hankkeita, joissa ekologisuus ja kestävyys on huomioitu. Porvoohan on näissä hommeleissa edellä monia muita kaupunkeja. Fyrkat ovat käytössä vuoteen 2035 asti. Eiköhän ne sieltä hupene tai kasva korkoa. Onhan se paljon rahaa ja keskustelua oli siitä, voisiko sitä käyttää muuhun. Varmaan. Aina löytyy kohteita. Pari äänestystä. Tämä on nyt yksi tulevaisuuteen katsova kohde.

Henkilösuunnitelman tiimoilta kävin pöntössä hieman puhumassa. Kun kaupungilta lähti sotepuolen henkilöstö hyvinvointialueille katosi henkilöstöstä 1500 henkilöä pois. Näkyykö henkilöstö suunnitelmassa se, että suurin osa kaupungin duunareista on kasvatusalan henkilöstöä? Eipä juuri. Semmoinen rekrytointiin tähtäävä mielikuvia luova mainos enempi.  Ikääntyvät muistetaan ” Väestön ikääntyminen muuttaa asiakkaidemme palvelutarvetta ja kannustaa työurien jatkamiseen. ” Keitä ne meidän henkilöstömme (henkilöstöä oletan tässä tarkoitettavan) asiakkaat nykyPorvoossa ovat?  Nyt kun sotepuoli on poissa. Päiväkotilapsia ja koulujen oppilaita. Kyllä hekin toki ikääntyvät ja onhan kunnan tehtävänä toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea terveyttä kaikille.

Toissa iltana istuin portailla tunnelmoimassa. Talon alta ryömi siili ja jatkoi matkaansa pitkin Itäistätietä. Olipas kiva nähdä. Ei ole näillä kulmilla näkynyt vuosikausiin. Kiva elukka.

Käydään kulttuurilaivalla, kesäteattereissa, urheilutapahtumissa, konserteissa, Jukolan viestissä  ja mustikassa. Jukolan viestissä voi jännätä onko siellä mettässä karhu.

Hyvää kesää!

ps. laitan tuohon linkin You Tubeen mun Meri on eri biisiin. Meri ku o semmonen kesähomma

JUNA KULKEE TAAS, WUH WUH

 

Sain vaaleissa 106 ääntä ja sillä pääsi tällä kerralla valtuuston vihreiden ryhmästä. Viime kerralla ei olisi päässyt. Kiitos tukijoille. Vihreillä oli laaja lista ja ääniä jakaantui monelle ehdokkaalle. Ei kuitenkaan tarpeeksi monelle ja tarpeeksi montaa, jotta kahdeksan hengen valtuustoryhmä olisi säilynyt, saatikka kasvanut. Kaksi paikkaa jäi tyhjäksi. Ei toki tyhjäksi mutta siinä istuu joku muu. Vaalien jälkeen ei jäädä ihmettelemään, (vaikka moni varmasti ihmettelee yhä) vaan neuvottelut uusista lautakunta yms. paikoista alkavat heti. Vanhat someryhmät sammuvat ja uudet alkavat. Juna kulkee. Osa jäi asemalle, mukaan hyppäsi uusia. Joku juoksee perässä kuin Loiri Pojat-elokuvassa. Osa roikkuu kahvassa. Laiturilla vilkutetaan ja häivytään arkiaskareisiin.

 Ihan kamalasti jäi ääniä Porvoossa käyttämättä. Liki 18 000 äänioikeutetulle tää ei ollut se juttu (ääniä Porvoossa on 40371.) Ei kiva. Täysin oikeutettua toki. Ehkä hiljaisuus on luottamuksen osoitus päättäville elimille ”hoitakaa hommat”, todennäköisesti epäluottamuksen ”kun mikään ei kuitenkaan koskaan muutu.” Kirkko on siellä missä ennenkin, joki virtaa ja uimahalli on kesällä kiinni.  Korona aika paljon muutti. Ehdokkaat voivat palautua normaaliin elämään. Hatun nosto kaikille ehdokkaasi ryhtyneille. Se vaati pokkaa. Oikeusministeriön sivuilla selkeät tarkastetut tulokset monesta vinkkelistä.  Täältä.

Muutamat lautakunnat ja valtuuston kokoukset vielä nykyisellä kokoonpanolla. Kesäkuun lopulla vallan livenä, kun todennäköisesti valitsemme sivistysjohtajan sivistysjohtajaksi. Vaalinhan se on. Kolme ehdokasta. 

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa esiteltiin seikkaperäisesti Itä-Uudenmaan vammaispalvelujen tiivistäminen ja yhteistyö projektin yhteenveto. Lukuisia erilaisia hankkeita ja pilotointeja. Tarkoitus sopeutua, nyt jo melko todennäköiseltä näyttävään, sote-uudistukseen. Etsivä lähityö puolestaan kuulosti todella hienolta projektilta. Etsivä lähityön tiimi jalkautuu asiakkaan luokse konkreettisesti. Etsitään ja tuetaan. Läppäri mukana. Byrokratian kiemuroissa autetaan. Puistoissa, toreilla, ostareilla ja siellä missä ihmiset liikkuvat. Kaiken ikäisiä kansalaisia. Ihmisiä, joille matalakin kynnys on korkea. Ei bonuskorttikansaa.

Valtuustossa isoimpana asian oli tilinpäätös. Kaikkien valtiolta tulleiden tukien seurauksena tehtiin hyvä tulos kaikista ennakkopeloitteluista huolimatta. Uuden valtuuston on ainakin alkuun helpompi hengittää, eikä tarvitse heti olla laatimassa säästösopimuksia. Tosin kaupunginjohtaja teki duuniaan ja maalaili puheenvuorossaan talouden uhkakuvat tuleville vuosille. Toivottavasti ei tule uusia vitsauksia pelastamaan taloutta vaan ihan näillä omilla pärjäillään.  

Tilinpäätöksestä saa hyvä kuvan siitä, miten kaupunki toimi vuonna 2020. Porvoon pyörittäminen maksaa reilun miljoonan päivässä.  Kulttuuripalvelujen nettomenot asukasta kohti 42,3 € ja siitä museo- ja näyttelytoimintaan 17,2 € per pää. Kirjastoon satsattiin viitisen kymppiä ja siitä aineistomenoihin viisijapuoli. (Saisiko sen Blues news lehden taas tilattua mun ja parin kaverin osuudella?) Liikuntapalveluihin satsattiin vähän yli satanen asukasta kohden.

 Kiinnitti huomiota AE:n koulun lähiliikuntapaikan kunnostus. 475 000 euron hintalappuun tuli kolmekymmentä prosenttia lisää ja loppuhinta oli 617 000. On siellä hienot tenniskentät ja tekojää. Aika yllättävästi pallo pomppaa hiekkatekonurtsikentällä. Padletin pelaajille suunnitellaan uutta kenttää (laatikkoa) Kokoniemeen. Kiva peli sekin. Aika vähän kerralla kylläkään pääsee pelaamaan. Olisiko nyt seuraavalla valtuustolla aika pistää rahaa siihen skeittihalliin.

Lämpöä luvassa. Hyvää keskikesää!  Nautitaan kaikesta mistä taas saa.

PST PST...PTS PTS KUULUUKO ?

Keskiviikkona oli yksi vuoden merkittävimmistä valtuustokokouksista. Illalla oli tarjolla talousarvio ensi vuodelle ja suunnitelmaa tuleville. Asioita on toki käsitelty jo monessa palaverissa. Näin se menee: Ensiksi tulee kaupunginjohtajan esitys, esitystä puidaan poliittisissa ryhmissä, kaupunginhallituksessa, poliittisissa ryhmissä, kaupunginhallituksessa ja lopulta valtuustossa. Asiaa on siis väännelty ja käännelty ennen lopullista nuijan kopautusta. Vääntelyyn ja kääntelyyn on joutunut niin talousarvioesityksen teksti kuin varsinaiset euromäärät. Osa ehdotuksista on mennyt läpi, osa jäänyt toistaiseksi toteutumatta. Valtuustosalissa hallituksessa torpatut esitykset tuppaavat kaivautumaan esiin äänestyksiin asti. Sitten ne torpataan uudestaan. Näin kävi keskiviikkonakin. Kukaan ei lopulta kajonnut veroprosentteihin mutta ei toisaalta tullut kalliita uusia esityksiäkään. Soundit olivat huonot ja siksipä ensimmäinen ryhmäpuhuja (RKP) suoritti sound checkin ”Yksi, kaksi, kolme, kuuleeko Välimäki (KOK)?”.

  Välillä summista vääntäminen tuntuu turhauttavalta, kun kuitenkin esimerkiksi sosiaalipuolen budjetti menee nokilleen, jos useampi kaupunkilainen teloo lonkkansa talvijäillä ja erikoissairaanhoidon kulut kasvavat. Sitä ei voi tietää. Ei tarkkaan sitäkään paljonko saamme yhteisöveroa Nesteen imussa. Toivottavasti paljon.  Pöntössä vieraili useampikin valtuutettu mutta samassa aikataulussa mentiin kun vuosi sitten. Ruokataukoon mennessä oli puheet puhuttu. Skeittihallin selvityksiin irtosi jo hallituksessa kymppitonni. Jos ja kun hyviä vaihtoehtoja on tarjolla, haetaan ensi vuonna valtiolta apua. Ja näin skeittailulle, skuuttailulle, BMX-fillaroinille, löytyy katto pään päälle ja rampit alle. Ihan ilman, että ollaan missään urheiluseurassa vaan liikutaan omia aikoja. Kun se on kivaa.

 Lastentarhan opettajien palkkoihin esitti vihreiden ryhmä reilun satasen lisäystä ettei jäätäisi jälkeen naapurikuntien satsauksesta ammattilaisiin. Hyvä juttu. Siksi hyvä, että kaupungin lakimiehen mielestä minun oli syytä jäävätä itseni tätä asiaa käsitellessä.” Vaimosi lienee sinulle läheinen?” Totta maar , kohta kolkyt vuotta. Ja kyseisessä palkkakuopassa. Pieni immeinen. Menin siis käytävään odottamaan jännää äänestystä. Ei mennyt läpi esitys. Sympatiaa eri suunnista kyllä. Apulaiskaupunginjohtaja juuri nosti teknisen puolen heppujen (varmaan suurin osa heppuja) palkkoja ihan tosta vaan. Ei päässyt valtuusto häiritsemään. 

Eikä tullut vastakaikua myöskään lisäykselle kansalliseen kaupunkipuistoon vaikka hyvät perustelut oli. Metsänhoidon tuottovaatimuksiin vihreiden ryhmä toivoi alennusta, ettei hakattaisi turhan nuorena. Äänestyksessä se hakattiin.

Sosiaali-ja terveyslautakunta ei tässä kuussa kokoustanut, koska asiaa oli listalla köykäisesti. Hyvä niin, ensi kerralla tuhdimmin joulupuuron ääressä. Oltiin toki asialla ja käytiin miltei koko lautakunta tutustumassa turvakotiin. Turvakoti on siinä Palomäen palvelutalon takana Nordenskiöldin kadulla. Katseltiin diat, hörpittiin kaffet ja tehtiin kierros. Turvakodissa on yhdeksän asiakaspaikkaa joihin hakeudutaan silloin kun parisuhteessa ilmenee väkivaltaa jommankumman puolison taholta. Valtio kustantaa ja Porvoo myy palvelun. Korostivat turvakodissa, että paikka ei ole mikään vankila vaan yksi perheen tukimuoto. Toki perheitä tuetaan sitten  myös monin muin tavoin. Asiakkaat tulevat omatoimisesti tai usein  terveyden- ja sosiaalihuollon kautta. Joulun aika ei suinkaan ole kiireisintä turvakodissa vaikka media joulun alla aina niin uutisoi. Silloin on kodeissa kulissit kunnossa mutta muiden lomien aikaan ovi (lukittu/valvontakamera) käy paljon useammin. Jokainen muksu saa oman uuden halinallen.

Valtuustolla oli iltakoulu. Konsulttifirma oli tehnyt selvityksen kaupungin rahoitusjohdon tilauksesta rakennusomaisuuden kunnossapitojärjestelmästä. Aika lailla persiilläänhän kaikki näytti olevan. Järjestelmä on miltei yhtä mätä kuin monet rakennukset. Ei liene yllätys. Kouluja ja päiväkoteja rakennetaan miljoonilla mutta samaa tahtia tupsahtelee ongelmia kuin sieniä sateella. Sieniä kirjaimellisesti.  Puhuttiin paljon PTS-suunnitelmasta ja PTS suunnitelman puutoksesta ja kuinka kaikki on paremmin kun saadaan kunnon PTS aikaiseksi. Pakko googlata. PTS= pitkän tähtäimen suunnitelma. Pöh. Kaupungilla on 171 kiinteistöä, jolle jokaiselle on nimetty kiinteistönhoitaja. Jokin mättää kun on kiinteistöjä joita ei juuri ole hoidettu. Tässä on kaksi pääsyytettyä: Toimitilajohto ja Liikelaitos tilapalvelut (Nuo syyttävät valtuustoa. Kolme sitten). Keskeisin ongelma on ollut, ettei kumpikaan tiedä mitä toisen tulisi tehdä, ei tiedä mitä itse tulisi tehdä tai luulee toisen tekevän sitä mitä itse ei tee. Organisaatiota on uudistettu vuoden 2017 alusta(kolmas uudistus). Odotamme tuloksia. Muuttuuko tilanne organisaatiota vai ihmisiä muuttamalla?

Auditoinnin pääkohde oli siis rakennusomaisuuden hoito mutta kyllä keskustelu koko ajan tuppasi kääntymään homeisiin kouluihin.  Akuuteilla homeen hillitsemisoperaatioilla perusteltiin, sitä että muu kiinteistöomaisuuden hoito on jäänyt retuperälle. Raportissa suositellaan myös työyhteisövalmennusta. Mätää silläkin taholla. 

On kehitystäkin. On palkattu sisäilma-asioidenprojektipäällikkö ja tehty sisäilma-asioiden-menettelytapaohjeistus. Edellisellä valtuustokaudella päätettiin tehdä monella miljoonalla kouluja ja päiväkoteja elinkaarimallilla. Kalliimpaa kuin kaupungin omalla rakentamisella mutta ajatus oli, että saataisiin kestävämpää jälkeä. Rakennuttaja sitoutuu huolehtimaan rakennuksesta seuraavat kaksikymmentä vuotta. Aika näyttää. Se, että Suomessa on sama tilanne kaikkialla homekoulujen suhteen, ei lohduta opea jonka hengitys vinkuu, silmät turpoavat, kädet syyhyävät ja kiky vie osan palkasta. Katsotaan kuka on se tarpeeksi suuri pomo, joka saa asiat muuttumaan. Kaupungin ylin päättävä elin on valtuusto, ihmisellä aivot.

Pari viikkoa sitten esiteltiin suunnitelmat keskustan elävöittämiseksi, siis ihan perinteisen keskustan. Jokicittarin yhteydessä tuotiin yhtä mittaa esiin, että on monta keskustaa. Se se ongelma lieneekin. Lehdissä on suunnitelmia selvitelty. Mitä ensiksi tapahtuu, tapahtunee torin kulmilla. Tori on kaupungin omaa aluetta. Nykyisen dösiksen bussialueen päälle tulisi semmoinen ameban muotoinen katos jonka alta tulee löytymään kauppahalli ja linja-autoaseman odotustilat. Bussit siirtyisivät kaupungin talon eteen. Busseja on asemalla hetkellisesti paljon, mutta kyllä asema on usein myös tyhjä.  Jos parkissa olevat onnikat saisi jonnekin muualle, ei tunkua olisi. Siis mun miälest. Torilla olisi myös hulevesi(=vesi mikä tulee taivaalta)allas. Tyhjänä se lienee oiva skeittiramppi, täytenä siellä juhlitaan porvoolaisen joukkueurheilun menestystä paidatta vettä roiskien.

Kiinteistöjen auditointiraportti tästä.

Keskustan kehittäminen hela hoito tästä.

KESÄN MIUT JA SMAUT

Pari viikkoa sitten oli kaikille avoin seminaari kaupungin keskustan tulevaisuuden kehittämisestä. Taidetehtaalla oli viitisenkymmentä osallistujaa; kaupunkilaisia, virkamiehiä ja poliitikkoja yhteisen asian ääressä. Enemmänkin olisi voinut olla. Seminaari oli minusta oikein onnistunut. 

Kävelypainotteisuus korostui. Toivottavasti keskusta pysyy eläväisenä ja siellä on jokin syy kävellä tulevaisuudessakin. Konsulttifirma näytti kolme ehdotusta torialueen kehittämiseen. Tori on alue, johon kaupunki itse voi vaikuttaa eniten. Dösis oli yhdessä ehdotuksessa Rauhankadun varrella, toisessa kaupungintalon edessä ja kolmannessa jossain muualla. Viime mainitussa ehdotuksessa oli torilla mäki. Mäellisen torin toteutuessa linja-autoasema olisi nykyisen Cittarin kohdalla tai Elannon parkkipaikalla. Torialue olisi osittain katettu ja jonkinlainen kahluuallas oli kaikissa vaihtoehdoissa. Saattaa jokunen HOP ON- HOP OFF bussin kiekka kierähtää ennen kuin saamme hakea kauppahallista lihiksen ja huilutella varpaita suihkulähteellä. Konsultti muuten kertoi, että Porvoon linja-autoasema on maan neljänneksi vilkkain. Torikaffella istuksiessa on tullut tarkkailtua dösistä uusin silmin. On siellä hetkiä kun ei asemalla ole onnikan onnikkaa.

Keskiviikkona oli valtuusto. Saimme kuulla tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta on toimielin, jonka tehtävä on tarkastaa ja raportoida meneekö kaikki kaupungin hallinnossa, yhtiöissä ja lautakunnissa niin kuin pitää. Lautakunnan jäsenistö on varsin kriittistä ja vaikka puheenjohtaja oli parhain päin yrittänyt sovittaa jäsenten näkemyksiä kertomukseen niin tukkapöllyä tuli ja vitsa viuhui. Erään tarkastuslautakunnan jäsenen valtuustopuheenvuoron voi tulkita myös niin, että kaikki on hoidettu ns. päin persettä.

Event Factoryn kaupungilta saama 700 000 € avustus sai osansa. En provosoitunut ja mennyt pönttöön huomauttamaan, että tänä vuonna avustus on 1,1 miljoonaa. Itse asiassa on niin, että oli Event Factory tai ei, maksaa kaupunki silti Taidetehtaasta reilusti yli miljoonan vuosivuokraa. Vuosi sitten toimialan edustaja kertoi valtuusto salissa, että ” se oli huono diili”. Jep. EF (tuttavallisemmin ilmaistu Event Factory) yrittää tiloja vuokraamalla haalia tuesta edes osan takaisin. Tavoitteena on nolla tulos. Kuinka se sitten lasketaankaan, on oma taiteenlajinsa. Minusta kaupungin tuki voisi näkyä raporteissa selkeämmin. Valtuusto kuunteli arviointilautakunnan motkotukset kiltisti. Kaupunginhallitus antaa vastauksensa alkusyksystä.

Henkilöstöraportista useampikin puheenvuoron käyttänyt nosti esiin sairaspoissaolot (terveys perusteisesti 14,37 päivää/henkilö työvuosi.) Ihan lyhyitä ei raportoida (siis poissaoloja). Erityisesti kiinnitti huomiota se, että mielenterveyden häiriöt olivat syynä 21 % poissaoloista. Syitä voi toki olla monia mutta mikäli syyt ovat työpaikassa, on näissä yksiköissä syytä katsoa peiliin tai ainakin yksikkökohtaisiin tilastoihin. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat piikkipaikalla 31 prosentillaan.

Tilinpäätös vuodelta 2017 hyväksyttiin. Siitä pari huomiota: Unelmien kotikaupunkiin muutti 28 uuttaa asukasta jakamaan velkataakkaa, joka nyt on 2890€/asukas (6613 € jos koko kaupunkikonserni yhtiöineen on mukana laskuissa). Kilpailukykysopimuksella (kiky) saatiin lisää 30 minuuttia lisää työaikaa ja leikattiin lomarahoja.  Joissakin työyksiköissä arvioitiin kiireen tunteen vähentyneen. Hallituksen kiky-manööverin seurauksena kaupungin verotulot vähenivät miljoonalla. Semmoinen hallituksen kokkare.

Talousarviokehys oli tiedoksi.Nyt jo innokkaimmat ehtivät vaatia kirjasto-autoa yms. mutta näihin palataan syksyllä.

Kierrätin valtuustosalissa aloitettani sisäskeittihallista. Tyhjiä varasto-, tehdas- tai kauppatiloja tuntuu löytyvän ja tulevan koko ajan lisää, joten kaupunki voisi vuokrata sellaisen tilan skeittaajien, rullalautailijoiden (scoottaus)ja BMX-pyöräilijöiden käyttöön. Kokonniemen skeittipuisto on saanut suuren suosion eri-ikäisten harrastajien keskuudessa. Kaikki hienoja harrastuksia joidenka parissa ei olla kännykkä kourassa. No, kaverin suorituksia toki kuvataan ja jaetaan. Ilokseni allekirjoituksia aloitteeseen tuli liki neljäkymmentä ja allekirjoittajia oli kaikista valtuustoryhmistä.

Torstaina oli sosiaalilautakunnan kokous. Kokouskahvisämpylä oli miltei Fifan virallisen jalkapallon kokoinen. Sämpylän kun sai selätettyä, oli selätetty myös varsin lyhyt esityslista. Keskustelua syntyi eniten kaupunkistrategiasta. Syksyllä on tiedossa pitkiä työntäyteisiä istuntoja.

Smaku tulee taas. Herkkuravintoloiden pikkuannoksia pääsee maistelemaan elokuun puolesta välistä. Koko menun voi hotkaista Taidetehtaalla 25. elokuuta. Vuosi sitten piipahdin Puolassa Gdanskissa ja siellä smaku-sana tuli usein vastaan. Sana lienee puolankielen smakovac sanasta peräisin. Tarkoittaa sanakirja.orgin mukaan maistaa. Sieltäkö ovat nimen napanneet? Hieno tapahtuma taas tulossa. Porvoossa on useita huippuravintoloita mutta samalla tulee pohtineeksi kertooko tarjonta jotakin yhteiskunnasta yleisemminkin. Monella menee hyvin. Toisaalta miltei joka korttelista löytyy kebabpizzeria.

Nämä bisnekset jatkuvat elokuussa.

Nautitaan kesästä.