torstai 13. joulukuuta 2018

TIP TAP TIP TAP TYPO TYPO TIPPA TAP


Tuskin olivat joulutontut ehtineet kaupungintalon akkunain taakse kurkkimaan keskiviikkoiltana kun jo luikkivat kaupungin ylimmän päättävän elimen osaset omiin kotikoloihinsa. Valtuuston kokous alkoi klo 18 ja loppui kello 18.18. Sitä ennen oli hoideltu eroanomus, nimetty jäsenet jätelautakuntaan ja hyväksytty Itäisen Uudenmaan  turvallisuusohjelma vuosille 2018-2021, Joskus se vaan on näin.  Turvallisuusohjelma oli jo taannoin sosiaali-ja terveyslautakunnassa. Se ei ole niin vauhdikas paperi kuin ensi näkemältä tulisi mieleen. Ei hehkutusta suuronnettomuuksilla saati terroristeilla. Arjen tasolla liikutaan. Kyselyn mukaan turvattomuuden tunnetta tuovat eniten liikennekäyttäytyminen ja liukastumisen vaara. Turvallisuutta eniten lisäävät hyvät ihmissuhteet ja kännykkä.

Jos oli valtuuston kokous muodikkaasti ilmaistuna lyhyttä settiä, istuttiin edellisenä iltana koko kokouspalkkion (tupla kun yli kolme tuntia) edestä. Kahdenkymmenenkuuden pykälän savotta oli selätetty ilta yhdeksän tienoilla. Iltapäivällä tarjolla ollut riisipuuro oli tarpeen. Helmikuussa oli ollut käsitellyssä ohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi mutta se päätettiin silloin lähettää uudelleen valmisteluun. Bumerangina lähti nytkin. Mittarit eivät olleet riittävän selkeitä, eikä kieliasu vieläkään ollut ihan napissa.

Täytyy kyllä ihmetellä ja mäkättää kuinka huolimattomasti on usein tärkeäksi tarkoitetut (ainakin päättäjät pitävät niitä tärkeinä) tekstit päästetty eteenpäin. Ilmeisesti tekstinkäsittelyohjelman kieliasun tarkistustoimintoon ei ole kurssitettu. Voin motkottaa koska näiden pikkublogienikin kielentarkastukseen kuluu kolmannes kirjoitusajasta. Silti saattaa tulla joku vihe. Josta muistuikin mieleeni muinainen äidinkielen lehtorini (nimi ei muistu mieleen) yliopistolla. Lehtori, pirullinen vitsiniekka, ei ollut lukenut harjoitusainettani kansitekstiä pidemmälle vaan pisti saman tien palautukseen ” Erityispedakokkiikan laitos”. Noh. Olisin minäkin laittanut. Enpä ollut muuten minä, eikä vissiin moni muukaan valtuutettu huomannut tuosta aiemmin mainitun valtuuston listan kuntatekniikan lisämäärärahapykälästä että 100 000€ + 50 000€ +50 000€+ 150 000€ ei suinkaan ole myönnetty 600 000 €.  Noh, inhimillinen mokka.

Sote-lautakunta pisti palautukseen myös muutamia ikäihmisten palveluja koskevia myöntämisperusteita. Kaikista uupui vanhusneuvoston lausunnot. Joko neuvosto ei ollut saanut materiaaleja ajoissa tai ei ollut tarpeeksi vikkelä lausuntojensa annossa. Syy riippuu siitä keneltä kysyy. Jatkossa kaikki päättivät joulun hengessä toimia paremmin.  Lautakunnan listalla käsiteltiin myös asioita eläinlääkintähuollon avustuksista asiakasmaksuihin ja palkkioihin (saniteettitodistus, sisältäen tarkastuksen ja matkat, maksaa virka-ajan ulkopuolella 462€). Mun suosikki hammaslääkärini sai kenkää tai ehkä näin talven tullen enempi monoa. Asiaan palattaneen vielä. Täytyy panostaa innokkaammin harjaushommiin.

Vihreiden avoimeen valtuustokokoukseen oli kutsuttu vierailijaksi kaupungin metsätalousinsinööri. Paikalla olleet metsäihmiset saivat hyvän selvityksen metsien hoidosta. Kaupungilla on liki 3000 ha metsää josta vain 100 ha sellaista johon ei kaavalla ole koskettu. Aika vähän siis. Kaupunki omassa talousarviossaan määrittää monenko euron edestä metsien miesten (monitoimikoneen) tulisi vihreää kultaa pistää nurin. Ensi vuodelle tavoite on 250 000€. Onko sillä merkitystä? Tarvitaanko tuota tuloa ollenkaan? Valtuuston enemmistön mielestä tarvitaan, eikä siinä vihreiden saati demareiden vikinät taannoin auttaneet. Paljolti metsää kaadetaan uusien tonttien tieltä, toisaalta toivotaan luonnonläheistä asumista. Metsä rauhoittaa, rauhoitetaan metsiä.

Edellisessä valtuusto kokouksessa kiersi aloite Vanhan Porvoon liikenneturvallisuuden parantamisesta. Tavoitteeseen päästään aloitteen mukaan rajoittamalla läpiajoliikennettä. Näin varmasti on. Jos ei ole liikennettä, on liikenne turvallisempaa. Suurimmalle osalle kaupunkilaisista ei asialla liene suurtakaan merkitystä paitsi silloin kun haluaa häihin tai laulamaan kirkolle kauneimpia joululauluja. Meille, ketkä olemme sattuneet asettumaan Pappilanpellon alueelle, asialla on kovastikin merkitystä. Suurin murheenkryyni lienee kokoojakatu Kirkkokatu. Kun sattuu hetki, että kadulla on kaksi autoa rinnakkain sekä molemmin puolin käsikynkässä kävelevä pariskunta, niin onhan siinä kenenkään mahdoton liikkua. Onneksi näitä tilanteita on harvoin ja ainakin minun kokemukseni mukaan porvoolaiset autoilijat ja jalankulkijat ovat joustavia ja asian kanssa on pärjätty.

 Itse asuin muinoin Kirkkokadun varrella ja silloin siellä jyristelivät vielä linja-autotkin. Tuntui luonnolliselta, että keskellä kaupunkia liikkuu myös muita. Katsotaan mitä asian ympärille joskus koottava työryhmä saa aikaiseksi. Toivottavasti ei synny täysin ulkoilmamuseota. Itse voisin ajatella (jos on pakko) Kirkkokadun yksisuuntaisena. Sillä viisiin, että kaupunkiin pääsee. Himaan kerkeää sitten muita reittejä, elleivät siellä kovasti vastusta.

Todettakoon vielä lopuksi, että ”En etsi valtaa loistoa” on mun suosikkijoulubiisi. Ja vallasta mieleen. Porvoon Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Tuuli Hirvilammi on erinomainen valinta kun joulunpyhinä mietit ketä äänestäisit kevään eduskuntavaaleissa.

Hyvää joullua ja rauhallista seuraavaa kierrosta aurinkomme ympäri.



torstai 15. marraskuuta 2018

PST PST...PTS PTS KUULUUKO ?


Keskiviikkona oli yksi vuoden merkittävimmistä valtuustokokouksista. Illalla oli tarjolla talousarvio ensi vuodelle ja suunnitelmaa tuleville. Asioita on toki käsitelty jo monessa palaverissa. Näin se menee: Ensiksi tulee kaupunginjohtajan esitys, esitystä puidaan poliittisissa ryhmissä, kaupunginhallituksessa, poliittisissa ryhmissä, kaupunginhallituksessa ja lopulta valtuustossa. Asiaa on siis väännelty ja käännelty ennen lopullista nuijan kopautusta. Vääntelyyn ja kääntelyyn on joutunut niin talousarvioesityksen teksti kuin varsinaiset euromäärät. Osa ehdotuksista on mennyt läpi, osa jäänyt toistaiseksi toteutumatta. Valtuustosalissa hallituksessa torpatut esitykset tuppaavat kaivautumaan esiin äänestyksiin asti. Sitten ne torpataan uudestaan. Näin kävi keskiviikkonakin. Kukaan ei lopulta kajonnut veroprosentteihin mutta ei toisaalta tullut kalliita uusia esityksiäkään. Soundit olivat huonot ja siksipä ensimmäinen ryhmäpuhuja (RKP) suoritti sound checkin ”Yksi, kaksi, kolme, kuuleeko Välimäki (KOK)?”.

  Välillä summista vääntäminen tuntuu turhauttavalta, kun kuitenkin esimerkiksi sosiaalipuolen budjetti menee nokilleen, jos useampi kaupunkilainen teloo lonkkansa talvijäillä ja erikoissairaanhoidon kulut kasvavat. Sitä ei voi tietää. Ei tarkkaan sitäkään paljonko saamme yhteisöveroa Nesteen imussa. Toivottavasti paljon.  Pöntössä vieraili useampikin valtuutettu mutta samassa aikataulussa mentiin kun vuosi sitten. Ruokataukoon mennessä oli puheet puhuttu. Skeittihallin selvityksiin irtosi jo hallituksessa kymppitonni. Jos ja kun hyviä vaihtoehtoja on tarjolla, haetaan ensi vuonna valtiolta apua. Ja näin skeittailulle, skuuttailulle, BMX-fillaroinille, löytyy katto pään päälle ja rampit alle. Ihan ilman, että ollaan missään urheiluseurassa vaan liikutaan omia aikoja. Kun se on kivaa.

 Lastentarhan opettajien palkkoihin esitti vihreiden ryhmä reilun satasen lisäystä ettei jäätäisi jälkeen naapurikuntien satsauksesta ammattilaisiin. Hyvä juttu. Siksi hyvä, että kaupungin lakimiehen mielestä minun oli syytä jäävätä itseni tätä asiaa käsitellessä.” Vaimosi lienee sinulle läheinen?” Totta maar , kohta kolkyt vuotta. Ja kyseisessä palkkakuopassa. Pieni immeinen. Menin siis käytävään odottamaan jännää äänestystä. Ei mennyt läpi esitys. Sympatiaa eri suunnista kyllä. Apulaiskaupunginjohtaja juuri nosti teknisen puolen heppujen (varmaan suurin osa heppuja) palkkoja ihan tosta vaan. Ei päässyt valtuusto häiritsemään. 

Eikä tullut vastakaikua myöskään lisäykselle kansalliseen kaupunkipuistoon vaikka hyvät perustelut oli. Metsänhoidon tuottovaatimuksiin vihreiden ryhmä toivoi alennusta, ettei hakattaisi turhan nuorena. Äänestyksessä se hakattiin.

Sosiaali-ja terveyslautakunta ei tässä kuussa kokoustanut, koska asiaa oli listalla köykäisesti. Hyvä niin, ensi kerralla tuhdimmin joulupuuron ääressä. Oltiin toki asialla ja käytiin miltei koko lautakunta tutustumassa turvakotiin. Turvakoti on siinä Palomäen palvelutalon takana Nordenskiöldin kadulla. Katseltiin diat, hörpittiin kaffet ja tehtiin kierros. Turvakodissa on yhdeksän asiakaspaikkaa joihin hakeudutaan silloin kun parisuhteessa ilmenee väkivaltaa jommankumman puolison taholta. Valtio kustantaa ja Porvoo myy palvelun. Korostivat turvakodissa, että paikka ei ole mikään vankila vaan yksi perheen tukimuoto. Toki perheitä tuetaan sitten  myös monin muin tavoin. Asiakkaat tulevat omatoimisesti tai usein  terveyden- ja sosiaalihuollon kautta. Joulun aika ei suinkaan ole kiireisintä turvakodissa vaikka media joulun alla aina niin uutisoi. Silloin on kodeissa kulissit kunnossa mutta muiden lomien aikaan ovi (lukittu/valvontakamera) käy paljon useammin. Jokainen muksu saa oman uuden halinallen.

Valtuustolla oli iltakoulu. Konsulttifirma oli tehnyt selvityksen kaupungin rahoitusjohdon tilauksesta rakennusomaisuuden kunnossapitojärjestelmästä. Aika lailla persiilläänhän kaikki näytti olevan. Järjestelmä on miltei yhtä mätä kuin monet rakennukset. Ei liene yllätys. Kouluja ja päiväkoteja rakennetaan miljoonilla mutta samaa tahtia tupsahtelee ongelmia kuin sieniä sateella. Sieniä kirjaimellisesti.  Puhuttiin paljon PTS-suunnitelmasta ja PTS suunnitelman puutoksesta ja kuinka kaikki on paremmin kun saadaan kunnon PTS aikaiseksi. Pakko googlata. PTS= pitkän tähtäimen suunnitelma. Pöh. Kaupungilla on 171 kiinteistöä, jolle jokaiselle on nimetty kiinteistönhoitaja. Jokin mättää kun on kiinteistöjä joita ei juuri ole hoidettu. Tässä on kaksi pääsyytettyä: Toimitilajohto ja Liikelaitos tilapalvelut (Nuo syyttävät valtuustoa. Kolme sitten). Keskeisin ongelma on ollut, ettei kumpikaan tiedä mitä toisen tulisi tehdä, ei tiedä mitä itse tulisi tehdä tai luulee toisen tekevän sitä mitä itse ei tee. Organisaatiota on uudistettu vuoden 2017 alusta(kolmas uudistus). Odotamme tuloksia. Muuttuuko tilanne organisaatiota vai ihmisiä muuttamalla?

Auditoinnin pääkohde oli siis rakennusomaisuuden hoito mutta kyllä keskustelu koko ajan tuppasi kääntymään homeisiin kouluihin.  Akuuteilla homeen hillitsemisoperaatioilla perusteltiin, sitä että muu kiinteistöomaisuuden hoito on jäänyt retuperälle. Raportissa suositellaan myös työyhteisövalmennusta. Mätää silläkin taholla. 

On kehitystäkin. On palkattu sisäilma-asioidenprojektipäällikkö ja tehty sisäilma-asioiden-menettelytapaohjeistus. Edellisellä valtuustokaudella päätettiin tehdä monella miljoonalla kouluja ja päiväkoteja elinkaarimallilla. Kalliimpaa kuin kaupungin omalla rakentamisella mutta ajatus oli, että saataisiin kestävämpää jälkeä. Rakennuttaja sitoutuu huolehtimaan rakennuksesta seuraavat kaksikymmentä vuotta. Aika näyttää. Se, että Suomessa on sama tilanne kaikkialla homekoulujen suhteen, ei lohduta opea jonka hengitys vinkuu, silmät turpoavat, kädet syyhyävät ja kiky vie osan palkasta. Katsotaan kuka on se tarpeeksi suuri pomo, joka saa asiat muuttumaan. Kaupungin ylin päättävä elin on valtuusto, ihmisellä aivot.


Pari viikkoa sitten esiteltiin suunnitelmat keskustan elävöittämiseksi, siis ihan perinteisen keskustan. Jokicittarin yhteydessä tuotiin yhtä mittaa esiin, että on monta keskustaa. Se se ongelma lieneekin. Lehdissä on suunnitelmia selvitelty. Mitä ensiksi tapahtuu, tapahtunee torin kulmilla. Tori on kaupungin omaa aluetta. Nykyisen dösiksen bussialueen päälle tulisi semmoinen ameban muotoinen katos jonka alta tulee löytymään kauppahalli ja linja-autoaseman odotustilat. Bussit siirtyisivät kaupungin talon eteen. Busseja on asemalla hetkellisesti paljon, mutta kyllä asema on usein myös tyhjä.  Jos parkissa olevat onnikat saisi jonnekin muualle, ei tunkua olisi. Siis mun miälest. Torilla olisi myös hulevesi(=vesi mikä tulee taivaalta)allas. Tyhjänä se lienee oiva skeittiramppi, täytenä siellä juhlitaan porvoolaisen joukkueurheilun menestystä paidatta vettä roiskien.

Kiinteistöjen auditointiraportti tästä.


Keskustan kehittäminen hela hoito tästä.




torstai 25. lokakuuta 2018

PILLEREITÄ JA IPAA HUS HUS


Porvoo on mukana hallituksen kärkihankkeessa, jonka tarkoitus on kehittää lapsi-ja perhepalveluita Uudellamaalla. Tiistaina esiteltiin Bio Rexissä miten Porvoossa aihealuetta on tämän hankkeen tiimoilta kehitetty.  Tarjolla oli lyhyet esittelyt tai videon pätkät ketteristä kokeiluista ja valmennuksista nuorten, lasten ja vanhempien parissa. Vanhempien valmennuksista nousi mieleen koulun terveystiedon tunnit. Opetetaan kuinka lapsia tehdään tai ei tehdä, mutta ei juurikaan mitä niiden kanssa sitten tehdään. Ei kerrota, että elämä ei ole pelkkää Temptation Islandia. Voisikohan parisuhdekurssi kuulua toisen asteen koulun opetussuunnitelmaan? Osa ketteristä kokeiluista oli aika suppeita mutta kehitys kehittyy ja perhepalvelut keskittyvät Taidetehtaankadulle. Eipä silti kyllä meidän kaikkien hyvinvoinnista ja turvallisuudesta kannetaan huolta.
 Taannoisessa sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa oli esillä monniammatillisen turvallisuustyöryhmän laatima turvallisuusohjelma lapsista vanhuksiin. Ei nimestään huolimatta kovin dramaattinen asiakirja. Arkisia juttuja. Kyselyn mukaan turvattomuuden tunnetta tuovat eniten liikennekäyttäytyminen ja liukastumisen vaara. Turvallisuuden tunnetta eniten lisäävät hyvät ihmissuhteet ja kännykkä. Autoon talvirenkaat ja odota kotona rakkaasi kanssa ystävän puhelinsoittoa.
 Toisaalta kotona voi kompuroida ja päästä mukaan yleisimpään tapaturmaluokkaan. Nuorten kohdalla on painopisteiksi nostettu päihteet ja psyykkinen hyvinvointi. Ihan syystä.  Vanhuksilla yksinäisyys. Josta tuli mieleen, että kokouksessa piipahti vanhusten palvelutalosta asunnon nuori neitokainen. Aivan mahtava juttu. Nuorelle kämppä ja kaveri asukkaille. Ei ole kuulemma ollut häiriöksi asti asukkaat päiväkaffeilla vaan omaa teinieloa on mahdollista elää. Tarkat turvallisuus käppyrät tästä. Hyväksyimme myös lääkehoitosuunnitelman päivityksen. Nappeja ei hae kuka vaan, milloin vaan ja tosta vaan.
Viime maanantaina valtuustolla oli iltakoulu. Illan teemana oli kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmat lähivuosille. Velka on kasvanut rutkasti ja kasvaakin. Sulla ja mulla on kaupungin edestä velkaa 3200 € ja ensi vuonna 3590 €. Aloitteessa ehdottamaani sisäskeittihallia ei listalla ole. Sivistyslautakunnan aika oli kulunut Tuorila-Kerkkoo koulupäätöksen parissa (0-1) ja aloiteasia oli siirretty seuraavan kokoukseen. Jos tuohon lainamöykkyyn pantaisiin kolme euroa lisää per heppu, niin semmoinenkin suosittu harrastusmahdollisuus toteutuisi. Oisko paha ? No vielä tässä on tilaisuuksia säätää talousarviota. Reilusti yli puolet valtuutetuista kannatti aloitetta. Marraskuun kokouksessa kopautetaan nuijaa budjetin tiimoilta. Valtuustoryhmät ynnäilevät ja antavat kaupungin hallitukselle esityksiään ennen sitä. Mulle yks, sulle yks, mulle kaks, sulle toinen, mulle kolme ,sulle kolmas….
Valtuusto istui eilen keskiviikkona. Aloitettiin jo tuntia aiemmin koska kuulemma Sivistysverkkoselvitys 2020 herättää keskustelua. Aika vähän herätti. Selvitys on varsin kattava kooste koko sivistystoimen toimialasta (nuoriso, varhaiskasvatus, liikunta, kulttuuri ja koulut). Koulut toki tarkimmin ruodittuina ja perattuina. Kouluja ei nyt oltu lakkauttamassa. Se on sitten sivistysverkkoselvityksen mahdollisessa kakkosvaiheessa tapahtuva manööveri ja päänkivistyksen paikka sivistyslautakunnan jäsenille. He saavat näistä keljuista mahdollisista lakkautuksista päättää. Selvityksessä oli tarkkaan esitetty koulujen tilantarve ja oppilaan mentävät neliöt. Kävin pöntössä ihmettelemässä kuinka juuri vuoden täyttänyt Kevätkummun koulu on vuoden päästä jo ahdas ja siitä vuoden päästä vastaanottokyvytön. Höh.
Oppilaiden määrä on ennusteiden mukaan laskussa. Lapsiperheitä kaivattaisiin unelmien kotikaupunkiin. Männä vuonna porvoolaisia tuli 15 lisää. Talousarviossa toivotaan vuositahdiksi liki neljää sataa.
Talousarviossa on muuten myös henkilösatsaus happeninghenkilöön. Toimenkuvana on tapahtumien haaliminen kaupunkiin. Nyt ollaan asialla mutta muutama vuosi sitten savustettiin mahtava höyryfestivaali ulos kaupungista. Ei herunut silloin tukea. Valtuusto päätti myös miljoonalla hankkia Önyn tontin kun ruotsinkielinen amis Haikkoosta häippäisee. Ostetaan osin itseltä kun ollaan Önyn (Östranylands yrkesskola) osakkaita. Siihen saa hulppeat tontit. Eivät taida asuntomessupaikaksi riittää. Loviisa semmoisen päätti ottaa järjestettäväkseen. Porvoo muinoin hankkeen torppasi.  Hyvä niin. Nyt olisi Kokonniemen kärki ja leirintäalueen alue täynnä omakoti sekamelskaa. Hyvä puoli naapurin messuissa on, että Loviisaan matkallaan saattavat asuntomessuilijat piipahtaa Porvoossa jädellä.
Vikkelien viikkojen päätteeksi oli tänään sairaalalautakunnan kokous. Posaan tulee enemmän KNK-leikkauksia kun gyne lähtee pois. Siis Porvoon sairaalaan tulee lisää kurkku-nenä-korva-leikkauksia (vai oliko korva-kurkku-nenä) kun naisten gynekologiset leikkaukset siirretään pois. Tähän ei lautakunta voinut lausua kuin voi paska. No ei ihan noin. Mutta valitti tilannetta. Tästä oli kuukausi sitten pidetyssä sairaalan seminaarissa kuultu kuin vain huhuja. HUS tehostaa ja keskittää, voi taloudellisesti paremmin mutta asiakkaat palvelullisesti huonommin. Kun isot lääkärit niin päättävät, niin pieni lautakunta voi keskittyä keräilemään lohileivän murusia pöydältä ja harmitella. Porvoon tekoniveltehdas hoitelee 650 potilasta ja eiköhän siinä joku hesalainenkin tänne joudu tulemaan.
Oli tuossa Event Factorynkin kokous alkukuusta. Lienette jo lukeneet,että Vitriinissä tapahtuu muutoksia.
Vanha123 (Vanha Studio 123) avasi Aatos kahvilan. Sen voi katsastaa samalla kun menee diggailemaan Litku Klemettiä 9.11 
Valkea teksti johtuu siitä, että Ilves-TPS lätkämatsin lomassa kirjoitin läppärille ja siirsin tekstin toiseen vekottimeen. Heti kun ostin Telian liigapassin on suosikkijoukkueeni alkanut hävitä. Turpaan tuli nyt turkulaisilta. Jännää oli kyllä.


perjantai 28. syyskuuta 2018

VESI NOUSEE JA RUMMUT PÄRÄJÄÄ


Oli synkkä ja myrskyinen yö. Vesi nousi joessa peittäen Wileniuksen telakat. Nousi yhä ja täytti Taidetehtaan parkkihallin. Volvot valuivat hallista ulos ja hotellivieraat soutivat Näsin kivelle turvaan. Ohi lipui citymarketin irronnut valomainos. Junaliikenne lentokentälle oli keskeytetty. Talonmies hakkasi kaksinkäsin rumpupeltejä selkänsä takana. Maapallo lonksui itsensä ympäri napajäiden sulaessa. RIITTÄÄ!

Untahan tuo. Klassinen aloitus. Edward Bullver-Lyttonin romaanin Paul Cliffordin avauslause. Ylellä oli visa, jossa piti tunnistaa klassikkokirja avauslauseesta. Tuota Cliffordia en tunnistanut. Luulin ,että Ressu. Muut tunnistin kyllä. Täytyy tuo opus laittaa seuraavan kesän klassikkolistalle.

Vedet eivät nouse, jäätiköt sula. Täyttä puppua. Tämä tuli ilmi yhden valtuutetun pönttöpuheesta keskiviikon valtuustossa. Oltiin päättämässä yli vuoden pakerruksen jälkeen Porvoon kaupungin strategiaa; Unelmien Porvoo 2030. Otsikko tuntuu hassulta kun sen kirjoittaa. Kyllä siitä minusta tuli parempi strategia kuin edellisestä. Oli lukuisia työpajoja, kuulemisia ja katukyselyjä. Kaikilla kaupunkilaisilla oli mahdollisuus osallistua. Enemmänkin olisi voinut osallistua, kuten aiemmin olen todennut, kyllä kuultua kuunnellaan. Varmaan tekstistä vieläkin jotakin olisi voinut muuttaa mutta joskus työn on oltava valmis. ”Pöhinää” sana jäi. Höh.

Nyt olemme yhdessä päättäneet olla paras arkenakin, olla suosituin kotikaupunki, on kaupunki elämää ja olemme ilmastotyön edelläkävijöitä (paitsi se yksi). Unelmistahan otsikossakin puhutaan. Hyvä se on. Tehdään seuraavasta parempi. Paljon muuta ei valtuustossa ollutkaan. Talouden ja toiminnan seurantarporttia oli käsitelty lautakunnissa, eikä siten (kaiketi)juuri kukaan nyt innostunut kommentoimaan. Toimialojen ennusteiden mukaan oltaisiin tässä vaiheessa menossa parimiljoonaa nokilleen. Loppuratkaisu on nähtävillä sitten tilinpäätöksessä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen osuudessa pisti silmään teksti yltiörauhallisesta kesän Factory Festistä:” Vaikka paikallisten asukkaiden osallistumistavoitetta ei täysin saavutettu, toteutuivat tavoitteet Taidetehtaan alueen testaamisesta näin suureen tapahtumaan ja uusien asiakasvirtojen ja verkoston kasvattamisesta. Saamatta jääneet tulot tasautuvat 3. osavuosikatsauksessa.” Hmm. Katsellaan sitten sitä tilipäätöstä. Itse täytin osallistumistavoitteen yhden päivän osalta. Ei siellä kyllä kauhiasti ollut ulkopaikkakuntalaisiakaan. Oli ihmisten hellekesän tavoitteet toisaalla. Ei sentään osallistumisvelvoite. Vilskettä valtuustosaliin toivat edes takaisin liikkuvat lukuisat allekirjoitusta toivoneet aloitepaperit.

Sosiaali-ja terveyslautakunnassa isoimmat asiat toissa viikolla olivat ehdotus tulevasta talousarviosta ja kouluterveyskyselyn tulokset. Klubitalotalo sai 80 000 € tuosta vaan. Hyvä niin.  Oppilaiden ruokailutottumuksia, nukkumista ja päihteiden käyttöä ja montaa muuta asiaa voi tarkastella THL:n sivuilta. On kuntakohtaista ja valtakunnallista dataa. Tuloksia tullaan käsittelemään useissa työryhmissä. Keskeisimpänä huomiona nostettiin esiin, että porvoolaiset nuoret kokevat terveydentilansa hieman heikommaksi kuin muualla Suomessa. Raportin johtopäätöksissä Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä aprikoi olisiko koulujen huono sisäilma syynä. Koko maa on täynnä ilmavaivaisia kouluja. Porvoossa nousee uutta ja tervettä (toivon mukaan) miljoonilla lähivuosina. Oppilaat vastaavat kyselyyn koulupäivän aikana netissä.

Talousarvion yhteydessä toimialat kertoivat toiminnastaan ja saimme selvitystä mm. Näsin kiirepäivystyksen ruuhkista ja onnettomasta puhelinvastaajapalvelusta. Käsittämätöntä digimeininkiä. Korjausta asiaan on tulossa. Kiirepäivystykseen voi mennä aikaa varaamatta. Kiire jää odotustilan tunnelmaan. Reilusti alle tunnissa pääsee hoitajan käsiin ja hoitaja määrittelee tarvitaanko lääkäriä. Sitten taas odotuspuolelle lukemaan Annan joulunumeroa ja odottamaan tohtoria. Lapset pääsevät nopeammin. Joka tapauksessa tuntui siltä, että asioihin on tartuttu ja kehitystä on tulossa usealla saralla. Ja talous ei  annetussa kehyksessä pysy ja yli ollaan menossa muutama miljoona. Menot ovat n. 165 miljoonaa. Erikoissairaanhoidon tarvetta on vaikea ennustaa. HUS on ennustanut meidän puolesta ja jos ei syysliukkailla moni telo rankaansa, ollaan mainitut miljoonat ylittämässä.

Sairaalajuttuihin liittyen oli sairaalalautakunnalla seminaari ja kokous viime viikolla.
 Paljon on kehitystyötä käynnissä. Itseä jäi mietityttämään kuinka henkilökunta pysyy mukana uudistusten pyörteessä. Työaikalistojen kanssa ei ainakaan pysynyt. Meille kyllä selvitettiin taustaa ja jäi tuntuma, ettei kaikki nyt ihan niin mennyt kuin lehdistöissä annettiin ymmärtää. Saimme selvitystä kotisairaalasta ja tehostetusta psykiatrisesta avohoidosta. Tulee vallan mieleen sairaalasarja House. Kaikki talossa, kotona. Psykiatrisella puolella on Vipa (vireillepano) – hankkeen (sairaala maailma vilisee kaiken maailman lyhenteitä) kanssa saatu hoitoon pääsyä nopeutettua. Päivän aikana pitäisi päihde-tai psykiatrisenhoidon asiakkaan päästä hoitoketjussa niin pitkälle kuin mahdollista. Hyvä niin, sillä vuodepaikat vähenevät. Se House you know.

Vielä vähän. Event Factoryn hallitus kävi Hanasaaressa pähkäilemässä tulevaa talon strategiaa. Varauskanta näyttää hyvältä. Voice of Finland tuo produktionsa tehtaalle ja innokkaimmat ovat varmaan jo lippunsa saaneet. Esiintymään päässee koelaulun jälkeen. En o aatellut. Tänä viikonloppuna on Porvoossa jazzfestarit ja syksyllä tulossa konserttia Grandiin ja Tehtaalle ja 123:een. Aika kivasti näin pieneen kylään.

Ja maanantaina kaupungin hallitus päättää hotellista Valtimon taloon. Tulisiko sen nimeksi Hotel Arteria (lat.). Ja se uni. Valtimon talossa oli talonmies Lumbegin (nimi muutettu). Hän tuli aina perjantaiehtoisin häiritsemään meidän bänditreenejä Valtimon talossa 80-luvun alussa. Talo oli silloin tyhjä ja meillä oli treenikämppä talon toisessa kerroksessa. Hulppeat tilat. Hyvä sijainti. Kamala roudata. Kamala akustiikka. Hyvä jatkopaikka. Talomies Blumberg (nimi muutettu taas) tuli siis (änkesi) esittelemään rumputaitojaan. Hän sijoitti rumpalin kaikki pellit selkänsä taakse, kolisteli tomeja ja huitaisi aina väliin voimakkaasti molemmin käsin selkänsä taakse pelteihin. Semmoinen oli se Spilberg (nimi muutettu jälleen).


keskiviikko 22. elokuuta 2018

MOVE LIKE JAGGER TEHTAAN VARJOSSA


Elokuun myötä alkoivat kunnallispoliittiset aktiviteetit. Tänään keskiviikkona kokoontui kaupungin valtuusto miltei ennätyksellisesti. Sivusimme aiempaa kokouksen lyhyysennätystä. Asialista oli paukuteltu vartissa. No, oli siinä ennen kokousta kaupunkisuunnittelun esitys käsittelyyn tulevasta Länsirannan kaavasta. Kaavaa on fiilailtu vuosikaudet, joten ei siitä enää itse kokouksessa parran pärinää syntynyt. Vihreää on ja kulttuuri mainitaan. Jokirantaan laatoitettua Kansallisen kaupunkipuiston karttaa(arvioisin 20 m x 20 m ) ei tarvitse heti lähteä muuttamaan.

Viime viikolla sosiaali -ja terveyslautakunta kokoontui Taidetehtaalla. Ikääntyneiden porvoolaisten asiat ovat puhuttaneet julkisuudessa ja puhuttivat lautakunnassakin.  Kaikille lienee jo selvää, että tarkoitus on asua kotona, tai ainakin rimpuilla siellä, niin kauan kuin mahdollista. Tukea omaan kotiin saa; turvapuhelin, kotipalvelut, ateriapalvelu, asunnon muutostoimet, omaishoito, kuntoutus ja päivätoimintaa. Valtakunnallisesti tavoite on, että 95 % 75-vuottatäyttäneistä asuu kotona. Mick Jagger 75v. oli kesällä rollarikiertueella. Monet eivät tarvitse mitään palveluja, jotkut paljon enemmän.

Parinkymmenen vuoden päästä meitä silloin seiskavitosia on Porvoossa tuplasti enemmän kuin nyt, n.3000 henkeä. Kun miettii eloaan kaksikymmentä vuotta taaksepäin, niin äkkiäkös tuo aika tulee. Jossain vaiheessa vuosien myötä tulee väistämättä aika jolloin tukikeinot eivät kotona asumiseen riitä (ja jos on vielä hengissä)  ja on hakeuduttava tehostetun palveluasumisen pariin. Kaupungilla on omissa yksiköissä 235 paikkaa ja ostopalveluna on varauduttu 58 paikkaan. Lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja ei ole lähivuosina näköpiirissä. Pysy kunnossa, pysyt kotona. Eikös se mennyt niin, että terveelliset elämäntavat ja kavereita niin nou prblm.

Tehostettuun palveluasumiseen on mahdollista päästä erilaisten pisteytysjärjestelmien rankkauksen jälkeen. Harkintaa voi tapauskohtaisesti käyttää ja eettiset ohjeet tulee huomioida. Edellä luetellut asiat lukevat ohjeissa, mutta lautakunta jätti kuitenkin yhteisesti ponnen, eli toiveen, että pisteytyksen lisäksi harkintaa voi tapauskohtaisesti käyttää ja eettiset ohjeet tulee huomioida. Tämä selvä. Toimikaa. Seuraavassa kokouksessa käsitellään talousarviota. Voisi olettaa, että lisää henkilöstöä on tarkoitus palkata. Ei kerkee, ei jaksa.

Event Factoryn kokouksesta ei voi kertoa juuri mitään mutta voinee todeta, että tilanne hallinnassa ja jollekin kenties kiinnostavia uutisia luvassa.

Palataanpa vielä helteisen heinäkuun lopulle. Kun Osla Liven parkkipaikka ei enää tänä kesänä toiminut aikuiskansan juhlamestana, niin kaupungin kulttuuripuoli täytti biletysaukon ja järjesti Taidetehtaan edustalla kaksipäiväisen Factory Fest-tapahtuman. Ostin lipun perjantaille. Alue osoittautui oivaksi paikaksi ulkokonsertin järjestämiseen. Keli oli hieno ja festarialueella hyvät palvelut ; monipuolista ruokaa, juomaa ja bajamajoja. Vain yleisö puuttui. Järjestäjät ilmoittivat kahden päivän yleisömääräksi 2000 henkeä. Perjantai ehtoona hieman räknäilin ja arvioisin paikalla olleen korkeintaan viitisen sataa asiakasta. Ihan hyvä määrä sekin, jos ei ole niin nuukaa paljonko kassaan tulee rahaa. Väljää ja viihtyisää.

 Kuulin, että lauantaina oli ollut suunnilleen sama määrä. Voi olla, että varsin laadukas mutta sekalainen artistikattaus ei osunut laajasti sen enempää vanhemman väen saati nuorten mieltymyksiin. No, nuorten kyllä mutta tilaisuus oli k-18 ja viidenkympin lipun hinta on korkea. Itse uskoin ruotsinkielisten artistien houkuttelevan väkeä mutta saattoi käydä päin vastoin . Esiintyjät olivat kyllä oikein hyviä. Disco Ensemble superhyvä. Kolmen vartin roudaustauot eivät olleet omiaan nostamaan tunnelmaa. Anyway, järjestäjät olivat tehneet hyvää työtä puitteiden kanssa ja saivat hyvää oppia jatkoa varten. 

Osuuskauppa oli menossa mukana. Toivottavasti ovat mukana myös menoissa ja tappioiden jaossa.  Jos ennakko-odotuksista jäätiin vajaaksi reilusti yli tuhat henkeä tietää se viidenkympin lipuilla varsin merkittävää miinusta kulttuuri-ja vapaa-aikapuolen kassaan. Suunnilleen sillä summalla on pyöritetty ohjelmatoimintaa Taidetehtaalla. Eipä silti, syksyn ohjelmisto näyttää varsin kunnianhimoiselta ja laadukkaalta. Miksi jupisen? Minun mielestä kannattaisi vakavasti harkita onko kaupungin homma olla mukana varsin riskaabelissa festaribisneksessä. Jos ollaan, pitää lippujen olla edulliset ja kaikenikäisillä porvoolaisilla pitää olla mahdollisuus päästä mukaan kemuihin.

Kesällä ei Porvoossa ole tapahtumia Loviisan malliin, mutta syksyn tullen taas vilkastuu. Ensi lauantaina on tapahtumaläjä. Voi herkutella Taidetehtaalla porvoolaisten ravintoloiden Smaku-annoksilla ( 5€/kpl), osallistua Pride-tapahtumaan, tutustua Moon riverin ohjelmaan ja jatkoilla fiilistellä Vanha studio 123:ssa. Ai niin, perjantaina Kerkkoossa on Tehdaskylä folk (taas tuo tehdas). Itse olen Stensbölessä metsän laidalla soittamassa bassoa.


perjantai 15. kesäkuuta 2018

KESÄN MIUT JA SMAUT


Pari viikkoa sitten oli kaikille avoin seminaari kaupungin keskustan tulevaisuuden kehittämisestä. Taidetehtaalla oli viitisenkymmentä osallistujaa; kaupunkilaisia, virkamiehiä ja poliitikkoja yhteisen asian ääressä. Enemmänkin olisi voinut olla. Seminaari oli minusta oikein onnistunut. 

Kävelypainotteisuus korostui. Toivottavasti keskusta pysyy eläväisenä ja siellä on jokin syy kävellä tulevaisuudessakin. Konsulttifirma näytti kolme ehdotusta torialueen kehittämiseen. Tori on alue, johon kaupunki itse voi vaikuttaa eniten. Dösis oli yhdessä ehdotuksessa Rauhankadun varrella, toisessa kaupungintalon edessä ja kolmannessa jossain muualla. Viime mainitussa ehdotuksessa oli torilla mäki. Mäellisen torin toteutuessa linja-autoasema olisi nykyisen Cittarin kohdalla tai Elannon parkkipaikalla. Torialue olisi osittain katettu ja jonkinlainen kahluuallas oli kaikissa vaihtoehdoissa. Saattaa jokunen HOP ON- HOP OFF bussin kiekka kierähtää ennen kuin saamme hakea kauppahallista lihiksen ja huilutella varpaita suihkulähteellä. Konsultti muuten kertoi, että Porvoon linja-autoasema on maan neljänneksi vilkkain. Torikaffella istuksiessa on tullut tarkkailtua dösistä uusin silmin. On siellä hetkiä kun ei asemalla ole onnikan onnikkaa.

Keskiviikkona oli valtuusto. Saimme kuulla tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta on toimielin, jonka tehtävä on tarkastaa ja raportoida meneekö kaikki kaupungin hallinnossa, yhtiöissä ja lautakunnissa niin kuin pitää. Lautakunnan jäsenistö on varsin kriittistä ja vaikka puheenjohtaja oli parhain päin yrittänyt sovittaa jäsenten näkemyksiä kertomukseen niin tukkapöllyä tuli ja vitsa viuhui. Erään tarkastuslautakunnan jäsenen valtuustopuheenvuoron voi tulkita myös niin, että kaikki on hoidettu ns. päin persettä.

Event Factoryn kaupungilta saama 700 000 € avustus sai osansa. En provosoitunut ja mennyt pönttöön huomauttamaan, että tänä vuonna avustus on 1,1 miljoonaa. Itse asiassa on niin, että oli Event Factory tai ei, maksaa kaupunki silti Taidetehtaasta reilusti yli miljoonan vuosivuokraa. Vuosi sitten toimialan edustaja kertoi valtuusto salissa, että ” se oli huono diili”. Jep. EF (tuttavallisemmin ilmaistu Event Factory) yrittää tiloja vuokraamalla haalia tuesta edes osan takaisin. Tavoitteena on nolla tulos. Kuinka se sitten lasketaankaan, on oma taiteenlajinsa. Minusta kaupungin tuki voisi näkyä raporteissa selkeämmin. Valtuusto kuunteli arviointilautakunnan motkotukset kiltisti. Kaupunginhallitus antaa vastauksensa alkusyksystä.

Henkilöstöraportista useampikin puheenvuoron käyttänyt nosti esiin sairaspoissaolot (terveys perusteisesti 14,37 päivää/henkilö työvuosi.) Ihan lyhyitä ei raportoida (siis poissaoloja). Erityisesti kiinnitti huomiota se, että mielenterveyden häiriöt olivat syynä 21 % poissaoloista. Syitä voi toki olla monia mutta mikäli syyt ovat työpaikassa, on näissä yksiköissä syytä katsoa peiliin tai ainakin yksikkökohtaisiin tilastoihin. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat piikkipaikalla 31 prosentillaan.

Tilinpäätös vuodelta 2017 hyväksyttiin. Siitä pari huomiota: Unelmien kotikaupunkiin muutti 28 uuttaa asukasta jakamaan velkataakkaa, joka nyt on 2890€/asukas (6613 € jos koko kaupunkikonserni yhtiöineen on mukana laskuissa). Kilpailukykysopimuksella (kiky) saatiin lisää 30 minuuttia lisää työaikaa ja leikattiin lomarahoja.  Joissakin työyksiköissä arvioitiin kiireen tunteen vähentyneen. Hallituksen kiky-manööverin seurauksena kaupungin verotulot vähenivät miljoonalla. Semmoinen hallituksen kokkare.

Talousarviokehys oli tiedoksi.Nyt jo innokkaimmat ehtivät vaatia kirjasto-autoa yms. mutta näihin palataan syksyllä.

Kierrätin valtuustosalissa aloitettani sisäskeittihallista. Tyhjiä varasto-, tehdas- tai kauppatiloja tuntuu löytyvän ja tulevan koko ajan lisää, joten kaupunki voisi vuokrata sellaisen tilan skeittaajien, rullalautailijoiden (scoottaus)ja BMX-pyöräilijöiden käyttöön. Kokonniemen skeittipuisto on saanut suuren suosion eri-ikäisten harrastajien keskuudessa. Kaikki hienoja harrastuksia joidenka parissa ei olla kännykkä kourassa. No, kaverin suorituksia toki kuvataan ja jaetaan. Ilokseni allekirjoituksia aloitteeseen tuli liki neljäkymmentä ja allekirjoittajia oli kaikista valtuustoryhmistä.

Torstaina oli sosiaalilautakunnan kokous. Kokouskahvisämpylä oli miltei Fifan virallisen jalkapallon kokoinen. Sämpylän kun sai selätettyä, oli selätetty myös varsin lyhyt esityslista. Keskustelua syntyi eniten kaupunkistrategiasta. Syksyllä on tiedossa pitkiä työntäyteisiä istuntoja.

Smaku tulee taas. Herkkuravintoloiden pikkuannoksia pääsee maistelemaan elokuun puolesta välistä. Koko menun voi hotkaista Taidetehtaalla 25. elokuuta. Vuosi sitten piipahdin Puolassa Gdanskissa ja siellä smaku-sana tuli usein vastaan. Sana lienee puolankielen smakovac sanasta peräisin. Tarkoittaa sanakirja.orgin mukaan maistaa. Sieltäkö ovat nimen napanneet? Hieno tapahtuma taas tulossa. Porvoossa on useita huippuravintoloita mutta samalla tulee pohtineeksi kertooko tarjonta jotakin yhteiskunnasta yleisemminkin. Monella menee hyvin. Toisaalta miltei joka korttelista löytyy kebabpizzeria.

Nämä bisnekset jatkuvat elokuussa.

Nautitaan kesästä.

torstai 31. toukokuuta 2018

PILOTTEJA, HORMOONIVALOJA JA KESÄKSI SÄRKIHANKKEITA


Valtuusto ei viime kuussa kokoontunut. Ei ollut asiaa. Sinänsä hyvä niin,säästyi liki kymppitonni yhteistä rahaa. Viime keskiviikkoisenkin valtuusto kokouksen lista näytti aluksi heppoiselta. Jos alkuperäisen suunnitelman mukaan olisi menty, olisivat asiat olleet paukuteltuja varttitunnissa. Mutta. Dadaa !  Taas putkahti käsittelyyn Tolkis Skola. Tilanne on mielenkiintoinen. Itse olen jo ainakin kolmasti ollut päättämässä koulun perustamisesta. Nyt asia tuli valtuustoon, koska viime tapaamisen jälkeen olivat kustannukset tarkentuneet ja hintalappuun oli tullut satojatuhansia lisää. 
Kaupunginjohtajakin oli nyt tilannetta hämmentämässä. Hän oli tehnyt alkuviikosta esityksen, jossa koulu tulisi mutta pienempänä ja pienemmällä liikuntasalilla. 
Kouluhan on osin tulossa v.2005 valmistuneeseen entiseen suomenkieliseen koulurakennukseen. Seiniä ja opettajainhuonetta siirreltäisiin. Tuunaaminen maksaa. Karsintaakin oli jo tehty, ettei hinta vallan kamalasti olisi noussut aiemmasta päätöksestä (jota olin kannattamassa). Uudessa esityksessä oli tingitty tammisista ovista ja laattioista. Mänty kelpaa. Myös dynaamisesta valaistuksesta oli tingitty. Oli ihan pakko googlata mikä se on. Ei mitään normivaloa vaan Philipsin mukaan: ”Se vaikuttaa myös ajatuksiimme ja tunteisiimme. Kirkkauden ja sävyjen saumattomilla muutoksilla voidaan luoda hyvänolontunteita.”Jep. Faija-vainaa tapasi sanoa:  ”Joku roti kerjätessäkin.” Aurinkoisten kesäpäivien helliessä voi todeta, että vaikuttaahan se. Se valo. Hyvänolon tunnetta kokivat äänestyksen voittaneet RKP:n ja Demarien valtuutetut. Suurin osa vihreistä heivasi takin nurin päin ja kannatimme kaupunginjohtajan karvalakkimallia. Minäkin. Niin tai näin. Ruotsinkielinen koulu olisi tullut joka tapauksessa. Seuraavaksi kinattaneen siitä, löytyykö kouluun oppilaita. Jos ja kun tilaa jää yli, voisi rakennukseen perustaa strategiasessioissakin esiin nousseen englanninkielisen kansainvälisen koulun.

Viikolle osui myös sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous. Edellisestä meetingistä en kirjoittanutkaan. Todetaan näin jälkikäteen, että eräästä hankintapäätöksestä oli valitettu. Oli ollut kaksi firmaa tarjolla ja meidän annettiin ymmärtää, että tämä on ihan okei. Ei ollut, totesi kokouksessa lakimies ja homma menee hankintaoikaisuvaatimuksen jälkeen uudelleen valmisteluun. Vähänkös nolotti. Saimme selvityksen sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten järjestämisestä sen jälkeen kun heinäkuun alussa taksitoiminta tyystin uudistuu, tuhoutuu, sekavoituu, halpaantuu, järkevöityy, tai typeröityy (alleviivaa mieluisa vaihtoehto). Anyway  9kk on aikaa järjestellä asiaa. Odotusajan tutut Porvoon taksit hoitavat kuljetukset (8 matkaa/asiakas/kk). Saattavat hoitaa sen jälkeenkin. Asiassa on vielä monta muuttujaa.

Tämän viikon tiistaina lautakunnassa saimme kattavan selvityksen Uusimaa 2019 hankkeesta. Tämä on hanke, jossa valmistaudutaan uuden maakuntamallin tuloon. Esityksen mukaan kulisseissa ollaan jo tosi pitkällä valmisteluissa. Ainakin valmisteluorganisaatio fiilaa monella saralla, monen henkilön voimin palveluita meidän parhaaksi. Soteliikelaitos mainittiin. Työväkeä kuin ladatehtaalla, liki 60 000. Enää puuttuvat vain maakunnat ja se sote. Pian nähdään puuttuuko maasta hallituskin. Lautakunnalle esiteltiin myös lasten-ja nuorten hyvinvointiverkosto. Jos kaikkien työryhmien suunnitelman mukaiset kokoukset ja suunnitelmat toteutuvat myös ruohonjuuritasolla, niin lapset ja nuoret tulevat voimaan vallan mainiosti. Verkoston kaavio powerpointislidessä näyttäisi verkosto pörräävän keskenään ylemmällä hallintotasolla. Taisin tajuta väärin.

Hallituksen kärkihankkeita on myös hanke, jossa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Alkuperäisessä suunnitelmassa on paljon hyviä ideoita. Rahaa ei tosin luvata. Porvoossa on pilotoitu tehostettua kotikuntoutusta ja tulokset ovat olleet ” Tosi lupaavia.” Kiva. Kuten aiemmin on tullut kirjoitettua, on sosiaali- ja terveyspuolella käynnissä monenlaista pilottia, kärkihanketta ja uudistusta. Pakkohan palveluiden on kehittyä kun kehitetään. Kait. Henkilökunnalle jaksamista ja sijaisia kun ei enää jaksa.

Loppuun pari pikku huomiota. Haimme Korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa jokicittarin kaavan kumoamiseksi. Lähikuukaudet näyttävät ottavatko asian käsittelyyn. Sillä aikaa voimme ihailla ensimmäisiä Länsirannan taideteoksia. Siellä on liikennevaloja vastapäätä semmoinen Pikku Kakkosen kärmestä muistuttava ihan kiva pötkö. Ja se vaasi sen vieressä, se on yllättävä ja komea. Mieliä on näistä ja tulevista teoksista varmasti moneen suuntaan, varsinkin toiseen.

Karjalaiskyläntie sai sitten ihan virallisestikin pitää nimensä. Piti pari kuukautta sitten aiheesta kertoessani siteerata Göran Selenin Porvoon Maalaiskunnan historiikkiä s.210. Unohtui. Muinoin oli kova into kääntää paikallisnimiä suomeksi ja varsin metkoja ehdotuksia oli nimitoimikunnalla tarjolla maalaiskunnan valtuustolle vuonna 1974. Tässä muutama: Bjurböle-Majavakylä, Stensböle- Kivelä, Veckjärvi-Vehkajärvi, Fagersta- Kaunisto, Kråkö-Varissalo. Valtuusto torpedoi kaikki. Nimiin palattiin v.1977.

Todettakoon vielä, että Fredi on Taidetehtaalla ensi maanantaina ja siellä voit olla torstaina iltapäivällä vaikuttamassa (kenties) siihen mitenkä empirekaupunkia pitää kehittää, vai pitääkö.

Todettakoon myös, että kesäloma alkaa koululaisilla ensi lauantaina. Se on kiva todeta. Se koskettaa.




torstai 29. maaliskuuta 2018

HOKSAUTAMME SUUT, PUUT JA HUULET


Hiljainen viikko oli vauhdikas. Kiiirusmaanantai, -tiistai ja -keskiviikko. Tänään kiirastorstaina vetää hiljaiseksi. Osa porvoolaisista iloitsee, osaa harmittaa. Kaikki valitukset (ne mitä ottivat käsittelyyn) kaatuivat Helsingin hallinto-oikeudessa ja jokicittari sai ainakin näiltä osin peukkua. Olin mukana valittamassa ja äänestämässä valtuustossa kaavaa vastaan. Harmittaako? Ei harmita, vituttaa kyllä. Tuskin kaikki oli vielä tässä.

Kulttuuripalveluilla oli hyvä ajoitus Factoryfestin suhteen. Taidetehtaan rakennustyömaalla ei kenties vuosiin rokkailla.  Rohkea ja yllättävä satsaus kaupungilta ison musiikkitapahtuman järjestäminen. Ulkoilmabileet  voivat mennä hyvin tai hyvin huonosti.Toivottavasti edes omilleen, että jatkossakin on varaa järjestää. Keväällä on varsin paljon tapahtumaa kaupungissa tarjolla. Festarin esiintyjälistaan tulossa vielä huippunimiä, joten kaiketi yli viidenkympin lipulle saa vastinetta. Osuuskauppa on mukana. Toivottavasti myös taloudellisesti. Kerttu Kotakorpi loitsi hyvät kelit !

Niin, ja onhan noille kulmille ollut esillä hieno idea yhdistetystä taide -ja jokikeskuksesta. Työnimenä ARC, arkki , cittari ARGH!  Pitkä projekti. Itse olen leikkinyt ajatuksella, että taidemuseo yms. voisi löytää tilansa tyhjenevistä kauppakujan kauppatiloista. Hieno homma anyway, että ollaan jo edes suunnittelutasolla taidemuseon ja kansallisen kaupunkipuistokeskuksen suhteen.

Jos kaupungin johtajaa ja talousjohtajaa on uskominen, ei kaupunki rakenna mitään seuraavaan kymmeneen vuoteen. Valtuusto ja virkamiehet kokoontuivat keskiviikkona pähkäilemään uuden kaupunkistrategian arvoja ja samalla saatiin kattavasti kauhukuvia tulevasta mahdollisen soten jälkeisestä ajasta. Soten vaikutuksilla revitteli myös Kuntaliiton heppu, ja totta vie,ei meidän uusimaalaisten kannalta hommassa ole järjen häivää. Voisiko Uusimaa itsenäistyä Suomesta ? Työryhmissä pohdittiin kuinka mahdollisen soten jälkeen operoidaan kun maakunta vie rahat ja jättää velat. Velalla ollaan just rakentamassa liki sadalla miljoonalla kouluja ja päiväkoteja.

Koko kaupunki osallistetaan strategian laadintaan. Porvoo 2030 tulevaisuuskyselyyn voit vastata täällä. täällä.  Tein tässä ohessa tuon kyselyn. Ei voi välttyä ajatukselta, että kysymykset ovat varsin johdattelevia. Minulle kyllä sopivia vaan ehkä joillekin vähemmän ” hoksauttavia”. Juu. Semmoinen sana siellä on. Hoksautimme strategian.Helpuutimme osallistumista. Kannattaa käydä vastaamassa .Näillä kyselyillä on yllättävän suuri painoarvo ja merkitys.

Kun on kivaa ja kun on kavereita, on odotettavissa virkeitä vanhuusvuosia. Näin totesi professori Harriet Finne-Soveri Campuksella viime viikolla tilaisuudessa tulevaisuudessa vanhenemisesta. Korosti myös terveellisiä elämäntapoja, liikunnan merkitystä, hyvää verenpainetta ja kolesterolia sekä kohtuullista alkoholin käyttöä. Ei ole ihan kaikki osa-alueet vielä itsellä hallussa. Pahin mörkö vireille vanhuuspäiville on muistisairaus. Ihan hätkähti kun ensi kertaa huomasin päässeeni vanhuusikägategoriaan , 55-65. Esiteltiin myös robotiikan mahdollisuuksia. Sängystä ylös kauhaiseva  robo herätti epäilyjä .

Vanhenemisjutut olivat esillä myös tiistaina sosiaali-ja terveyslautakunnassa. Listalla oli pykälät ikäihmisten päivätoiminnan ja lyhytaikaishoidon myöntämisperusteista. Suositussa päivätoiminnassa käydään virkistymässä ,että jaksaa ja pystyy taas olemaan kotona. Lyhytaikaishoidossa  on jakso muualla kuin kotona ja siten takaisin. Ansaittu lepojakso myös omaishoitajalle. Kotihoidon päivitetyissä ohjeissa osui silmään epäkohta. Se korjattiin sen kummemmitta manöövereitta. Sanamuunnos, no ei, sanan muutos siis.

Saimme katsauksen työttömyyden kustannuksista ja panostuksen hyödyistä . Rahaa menee kuukaudessa 700 000 € (kas sehän on vähemmän kuin Taidetehtaan sponssaamiseen vuodessa. Maanantaina oli Event Factoryn kokous). Aktivointitoiminnan hyödyiksi lasketaan noin kolmannes. ( Aktivointitoimet EF:ssäkin tulevat vähentämään kaupungin tukea). Työttömyys on joulukuussa hieman vähentynyt, oli nyt  9.4%. Trendi on kuulemma parempi kuin vuosiin. Vuoden lopussa oli 2318 työtöntä. Heistä alle 25-vuotiaita 339 ja pitkäaikaisia 819. Kokouksessa on aina myös sosiaali-ja terveysjohtaja mutta tiistaina hän ei vielä tiennyt valitaanko hänet jatkamaan. Keskiviikkona valtuustossa valittiin . Minäkin olin aprikoinnin jälkeen yksi 36:stä.

Pari viikkoa sitten valtuutetut oli kutsuttu visiteeraamaan päiväkoteihin. Kävin Gammelbackan pellolla olevassa Näsin päiväkodissa (Joka kohta muuttaa Peippolaan,heh) ja Gammelbackan vuoden vanhassa päiväkotirakennuksessa. Parakeissa tapasin tiloihin , yllätyksekseni, tyytyväisiä työntekijöitä ja uutuuttaan hohtavassa Gammelbackassa myös. Parakit ovat sisältä viihtyisiä ja uusi päiväkoti on toki sellaiseksi yhteistyössä suunniteltukin. Näsin parakeissa on kahdeksan ryhmää ja ovat siten suurimmasta päästä Porvoon päiväkodeista. Jäi niitä vielä parikymmentä vierailematta. 

Sosiaalilautakunnan väen kera kävin Näsin kiirepäivystyksestä. Innokasta ja asiansa osaavaa henkilökuntaa jolle kiitosta tekstaripalstoilta saa hakea. Kiireisintä on maanantaiaamuisin mutta jos malttaa potea on tiistai hyvä päivä mennä lekuriin. Ja takaisin soittopalvelu pelaa, kunhan lentsut eivät ole kaataneet kaikkia takaisin soittavia hoitsuja. Ei sitä liki kolmea sataa puhelua ihan hetkessä. Edes ropotti Rops.

Ja kyllä ne keskuskeittiöstä tulevat ruoka-astiat ovat muovia . Muuttuvat energiaksi Kotkan uunissa. Uunit eivät kuulemma kestä pahvisia.  Siis joidenkin koulujen uunit. Olen päässyt aterioimaan keskuskeittiön kouluruokaa pariin otteeseen. Ihan hyvää kouluruokaa. Koulun emäntä kertoi olleensa ensi epäileväinen mutta kehui systeemiä nyt ”loistavaksi”.

Unohdin paistaa mämmin. Ensi vuonna sitten . Lapsena kirjoitin runoja. Semmoisia ylistyksiä joita haaveilin Katri-Helenan laulavan. Olen tämän kertonutkin. Pääsiäisen ylistyksen kertsi oli ” Taas aukee suut, puut ja huulet ” J . Kohta ne taas aukee.



lauantai 3. maaliskuuta 2018

KIITO- VAI KYNSILAUKKAA ?


Valtuustopilttuussa oli keskiviikkona uusi Porvoo-pinssi. Kiva. Semmoinen perinteinen C tai mikä tulusrauta se lopulta onkaan. Edelliselle olin vasta viime viikolla keksinyt käyttöä. Laitoin merkin pikkutakin liepeeseen ollessani hiihtolomaviikolla valtuustokollegan kanssa kaupungin edustajana ystävyyskaupunki Viimsissä Eestin 100 v. juhlien tiimoilta. Vaihdettiin ja vastaan otettiin lahjoja. Saivat Smaku-ruokakirjat ja Brunbergin hemuja. Apulaiskaupunginjohtaja sai hopeisen jonkun, lienee kakkulapio. Meille tuli Viimsin ja Viron viirit ja vara-akku kännyyn Viimsin logolla. Ystävyysedustajia oli myös Norjasta, Saksasta ja Puolasta. Torstaina oli Viimsin oma juhla. Big band ja buffetti viihdyttivät paikallista virkamiehistöä, poliitikkoja ja meitä. Viimsin kaupunginjohtaja on muuten entinen pääministeri Siim Kallas. Kovasti olivat vieraanvaraisia.

Tallinnaan vapauden aukiolle meidät vietiin katselemaan sotavempeleitä. Paraati. Porilaistenmarssi soi. KAIKKI Tallinnalaiset olivat paikalla.  Kamala tungos. Yhden eksyneen lapsen valtuustokollega poimikin ihmisten jaloista ja paikallinen oppaamme selvitti poliisin avustuksella poikaraasun kotoväkeä. Viimsissäkin sotanäytös. Sadanvuodentaikaisen kamppailun joka vuotinen uusinta venäläisiä vastaan paukuteltiin hyytävässä viimassa. Kauhistutti puolalaisten ja saksalaisten ystävyysvierailijoiden kevyt pukeutuminen. Pipatta ja hanskatta jampat seisoivat liki tunnin kahdenkymmenen asteen pakkasessa kovassa tuulessa. Tyyli piti. Ystävyys vierailukutsuja on kaupungille tullut myös Viljandiin ja Lundiin. Perinne elää. Josta mieleen tuli, kuinka Unkarissa vuosia sitten hehkutettiin yhteyttä suomalaiseen veljeskansaan. Kun muurit murtuivat, on ollut hiljaisempaa. Nyt siellä jylläävät uudet agendat.

Valtuuston kokouksessa päätettiin Tolkis Skolanin rakennuksesta. Tästä on jo päätetty aiemminkin mutta asia on mutkitellut joten päätettiin päättää taas. Hintakin on odotellessa ja säädellessä noussut miljoonilla. Näistä jatkuvista kustannuksen muutoksista tulee mieleen, kuinka muinoin Lontoossa joen rannalla myytiin  kojussa punnan jätskiä. Se maksoikin punnan ja kaksikymmentä. Ihmettelyyni vastattiin : ” it´s just its name ”. Jep. Nyt oli lähinnä kyse siitä rakennetaanko myös liikuntasali vai ei. Puheenvuoroja käytettiin useita ja jälkiviisastelun maulta ei voinut välttyä. Kaupunginjohtajan puheessaan heittämään täkyyn, rakennetaanko ylipäänsä koko koulua, ei kukaan uskaltanut tarttua. Liikkasalissa on näyttämö, joten ehkä Tolkkisten kulttuuririennot saavat uuden areenan. Itä-Mensakseen nousee uutta asutusta ja sieltä löytyy oppilaita ja innokkaita iltakäyttäjiä uuteen saliin (huusiko joku ”ei löydy” ?). Se on sitten oma juttunsa kuinka kouluhankkeisiin riittää paukkuja kun lähestytään kaupungin itäisiä kulmia. Kouluverkkoselvitys nousee aina esiin, mutta voi olla, että verkot ovat jo selvitystilassa ennen kuin saadaan valmista. Viimeksi ei edessä olleiden kuntavaalien takia uskallettu tarttua asiaan. Taas on vaaleja tulossa.


Sosiaali-ja terveyslautakunnan kokoukseen en päässyt kun oli Event Factoryn hallitus samaan aikaan. Event Factoryn kokouksista ei voi oikein kirjoittaa mitään. Ovat luottamuksellista keskustelua.  Anyway joku tiedotustilaisuus on tulossa kuluvan kuun puolessa välissä. Saattaa yllättää ja ihmetyttää. Jos aiemmin kaupunki tuki toimintaa runsaalla kädellä, niin nyt tukee vielä hieman reilummin (tämä ei ole se uutinen). Tavoitteena on, että pikkuhiljaa avustusten osuus pienenee. Kaiken takanahan on kaupungin muinoin tekemä vuokrasopimus talosta. Sopimus, jonka silloiset sopijat ovat tunnustaneet huonoksi. Liekanarussa ollaan vielä vuosia. Kyllä tässä kaikesta huolimatta edistystä on näköpiirissä.

Sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsenet ovat käyneet tutustumassa alan mestoihin. Toukovuoren palvelukodissa kävin. Se on tehostetun palveluasumisen yksikkö; kuusikymmentä paikkaa. Kuten tiedossa on, asutaan kotona niin kauan kun pystyy ja pystyssä pysyy. Satakunta porvoolaista asuu yksityisissä palvelukodeissa. Seuraavana tutustumiskohteena Näsin terkkari.

Takavuosina vanhan kaupungin katuja lonksutti vossikka. Hevostelu loppui kun kaupunki epäsi kaurarahat. Saapi nähdä kuinka kaavailtu hop on ja off dösä lonksuttaa ja missä.  Juokse siinä humaani.



sunnuntai 4. helmikuuta 2018

"Age is nothing but a number ?"Kyllä on.

Rakennus- ja ympäristölautakunta edustukseni päättyi. Siirryn sosiaali- ja  terveyslautakuntaan. Tilalleni tulee Tuuli Hirvilamm. Kun Jocke poistui joukostamme, syntyi paikkarotaatio. Jari Oksanen siirtyi sossulautakunnasta hallitukseen.

Viimeisessä ryllin kokouksessani hyväksyttiin Epoon vanhainkodin osan muutos majoitustiloiksi. Kaiketi ne ovat sellaisia olleetkin. Nyt voisi tarvittaessa Epooseen majoittaa vaikkapa mädäksi todetun Övikin leirikeskuksen asiakkaita. Kukaan ei halua. Ehkäpä tiloille on käyttöä jos ja kun Jukolan viesti kirmaa Epoon metsissä muutaman vuoden päästä. Övikissä olen viettänyt yli vuoden elämästäni  erinäisillä kesä - ja talvileireillä nuoriso-ohjaajana työskennellessäni Porvoon maalaiskunnalla. Mielestäni siellä tulisi jatkossakin olla leirikeskus. Ehkei kaupungin rahkeet nykyisellä investointimenolla riitä mutta voisi pyytää apua ylhäältä. Innostuisivatkohan seurakunnat?

Ryllissä oli käsittelyssä myös  yhteisjärjestelypäätöksiä Länsirannan ahtaimmille tonteille. Tämmöisiä ei aiemmin ole tullut vastaan. Yhteisjärjestelyissä sovitaan asuntoyhtiöiden yhteisistä tiloista yms. Kaikki talot eivät ole vielä edes valmiita mutta varmaan auto- ja pyöräpaikka kaikkien talojen asukkaille löytyvät. Rakennus- ja ympäristölautakunta oli kiinnostava ja opettavainen rupeama. Kun kysyi, sai vastauksia ja yleensä yhteisymmärryksessä asiat päätettiin, joskus hieman fiilattiin ja päätettiin. Höylätty ei.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa meille esiteltiin kahta hanketta joidenka kohteena ovat kotona asuvat seinorikansalaiset, ikääntyvät, vanhukset. Siis vanhat ihmiset. Politiikka on, että kotona asutaan niin kauan kun kuntoa riittää. Kotihoidossa oli joulukuussa 554 porvoolaista. Ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset ikääntyneille- käsikirjassa (tässä ) käydään läpi mitä ja milloin ikäihmisen tulisi syödä. Ongelma on yllättävän usein, että ei syö tai ei muista syödä. 

Hallituksen hankkeista on Porvoossa menossa pilottihanke (kärkihanke hallituskielellä), jossa kehittämisen kärki (huh) on kotikuntoutuksen kehittämisessä. Asukkaalle tulee muutaman viikon kuntoutus, jotta jaksaa olla kotona. Tätä kun kirjoittaa tämä tuntuu ihan hullulta, mutta toisaalta Porvoossakin väki ikääntyy kovaa vauhtia ja kun ei hyväkuntoiselle palvelupaikkoja ole, niin jotakin tukea on keksittävä. Tämä on megatrendi (myöhemmin lisää megaa). 
Porvoossa on käynnissä myös Oma digiajan hyvinvointipalvelut kärki(taas kärki!)hanke(ODA). Siinä pitkäaikaistyötön, toisen asteen opiskelija tai äitiysneuvolan asiakas sähköisesti käyttöliittymällä (lienee joku appsi tai lomake)suorittaa oman hyvinvointitarkastuksensa asiantuntijoiden jeesaamana.  

Kävimme taannoin sotelautakunnan kanssa tutustumassa Johanna-kotiin, 60-paikkainen palvelukoti Johannisbergissa. Kodinomaista  asumista .Yksiö ja oma kylppäri. Seinillä muistoja aiemmasta olosta. Muutamia tyhjiäkin asuntoja on koska ilmeisesti valintakriteerit ovat korkeat. Kotona tulisi asua niin kauan kuin muistaa missä se on. Täydenpalvelun maksujen jälkeen asiakkaalle jää varaa konjakkipulloon. Napsut saa ottaa. Hienot ja viihtyisät tilat. Kissakin siellä.

Näissä sossu- ja terveysjutuissa tulee jatkuvasti teksteissä vastaan Lean-menetelmä. Kyseessä ei ole mikään Lea-nimisen henkilön keksintö vaan Toyotan autotehtaalla alun perin kehitetty proseduuri, jossa kaikki turhat prosessit karsitaan tuotannosta pois (työntekijät?). Nopsasti ajateltuna sitä kutsuisi tehokkuudeksi. Lean on saman sorttista terveydenhuollossakin. Turhia toimintoja pyritään karsimaan asiakkaan hyödyksi. Tekstaripalstoilla sana usein mainitaan. HUSilla on kyllä hyvä kokemuksia.
Sotelautakunnassa oli myös käsittelyssä aloite terveyskeskusmaksujen poistamisesta (n 700 000/vuosi). Lautakunkollega Ulla toivoi tähän tietoa siitä mikä on tiettyjen riskiryhmien merkitys tuloihin.

Viime viikolla tuli Taidetehtaalla vierailtua ahkerasti. Tiistaina kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden hallituksen jäseniä ja muitakin koulutettiin yhtiöhallitustyöstä ja sen vastuista. Olen Event Factoryn hallituksessa. Tilaisuudessa mainittiin myös Sunnycar Centerin kuvioihin vastuissaan uppoava hämeenlinnalainen kuntapoliitikko. Kiinnostavaa tietoa ja ensi viikolla jatkuu.

Keskiviikkona valtuusto ja virkamiehiä ruoti Taidetehtaalla uutta kaupunkistrategiaa. Strategian tulisi olla suuntana kaikessa päätöksen teossa. Sillä on siis merkitystä. Megatrendeistä (ikääntyminen, digitalisaatio yms.) tiivistettiin työryhmissä Porvoon tilanteeseen. Demos firman raportti on mielenkiintoinen  ja sen voi lukaista tästä. Konsulttifirma on ottanut muutaman Porvoo-tyyppisen kaupungin Euroopasta ja verrokiksi. Kaupunkilaisia tullaan kuulemaan ja et huomaakaan kun kauppareissulla on pop-up strategiakoju juuri sinun näkemyksiäsi varten. Torstaina olin tehtaalla Event Factoryn hallituksen kokouksessa.

Kaupungin valtuustossa puheenjohtaja Nylander kopautti nuijaa 23 minuuttia kokouksen alkamisesta sen päättymiseksi. Olin asialla. Karjalaiskylän liepeille on tulossa uutta rakentamista. Mansikkaniityn kaava oli käsittelyssä. Kaava ok mutta huomasin tekstissä suunnitelman Karjalaiskylän tien nimen muuttamiseksi Marjapoluksi. Pöh. Karjalaiskylä on nimenä porvoolaisten tuntema ja siirtoväen, pakolaisten, evakkojen sodan jälkeen asuttama. Osa maan ja Porvoon historiaa. Ei pyyhitä sitä pois. Ponsi eli toive kuului, että koko tieosuus saisi nimen Karjalaiskylän tie. Kaikki puolueet yhtyivät tähän.Sil viisii.

ps. Ensi viikonloppuna on Taidetehtaalla neljäs sarjuvafestari Å-fest. Mahti homma. Keskusteluja ja myynnissä hienoja erilaisia sarjiksia. Vapaasti pääsee. Sinne !    http://2018.a-fest.fi/

Hyvää Runebergin päivää. Tässä Maamme-biisi Runergin säveltämänä versiona