KOKOUSTEKNISTÄ KOLINAA JA JÄÄTYNEITÄ ASIAKKAITA

 

Sattui peräkkäisiksi päiviksi talousarviokokoukset Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Porvoon kaupungin talousarvioista. Kulungeissa eroa reilut 170 miljoonaa hyvinvointialueen hyväksi. Porvoo jää toiseksi 237 miljoonallaan. HVA johtaa myös alijäämässä selkeästi 24 miljoonalla. Porvoo saa aikaiseksi miinusta vain miljoonan verran. Loviisassa tarjottiin janssoninkiusausta ja Porvoon kaupungintalon kellarissa lohta ja salaatteja. Porvoo vei tässä pisteet hummuksellaan.

Loviisan Seurahuoneella tiistai-iltana pidetty hyvinvointialueen kokous ei sujunut lainkaan niin smoothisti kuin Porvoossa keskiviikkona. Välillä oli vahva sekoilun maku, kun eri kuntien näkemykset kokouskäytännöistä kolisivat vastakkain. Tarkoitus ei ollut saada talousarviota lopullisesti hyväksyttyä. Piti olla lähetekeskustelu. Muutosesityksiä tuli ja ei tullut ja sitten taas tuli ja lopulta koko homma pantiin pöydälle. Pari äänestystä. Jotkut ehdottivat lisää menoja. huh huh. Pöydälle jäi myös palvelustrategia. Isot ryhmät eivät kuulemma olleet ehtineet perehtyä parikymmen sivuiseen esitykseen. Paprussa lukee, että se on tässä vaiheessa hyvin lavea eikä mene konkretiaan. Siihen on tarkoitus mennä myöhemmin.

 Aamun lehdessä oli mainos hyvinvointialueen HyVä-digi palvelusta. Hoitsuun etäyhteys ja sitten mietitään, tarvitaanko lääkärin palveluja. Jotakin tuommoista varmaankin se konkretia sitten tulee olemaan. Mutta pöydälle jäi palvelustrategiakin. Talousarvioon ja palvelustrategiaan palataan joulukuussa. Toivottavasti ei strategian takia tarvita omaa kokoustaan vaikkakin asioita on tulossa rutkasti. Sinänsä ok koska tässä syksyllä on ajeltu Loviisaan pari kertaa lähinnä päättämään valtuutettujen eroja toimielimistä ja koputeltu uudet jäsenet.                     

Porvoon kaupunginvaltuustossa budjettikokous on vuoden isoin happening. Talousarvioesitykseen oli valtuustoryhmiltä tullut liki sata muutosesitystä; sanamuotoja, kokonaisia kappaleita, lisää rahaa. Oli eräs ryhmä muuttamassa kaupunginjohtajan esipuhettakin. Kaupunginhallitus oli useassa kokouksessa useamman tunnin ajan jo raakannut esityksiä, mutta päästiin valtuustossa äänestämään parikymmentä kertaa. Se on aina jännää. Nyt en mokannut. Painoin 1 kun kannatin pohjaesitystä ja 3 kun kannatin muutosesitystä. Osa hallituksessa torpatuista esityksistä pulpahtaa aina vielä valtuustonkin arvioitavaksi. Keskustelu oli asiallista ja monipuolista. Juttua riitti koulujen valvontakameroista, lattiaan jäätyvistä päiväkotilapsista, seksuaalisudesta, tiedotuslehdistä ja Epoon infrastruktuurista sekä Kokoniemen liikuntakeskuksesta sekä kallioluolasta.

Vihreillä on vuosikaudet ollut esitys metsähakkuutavoitteiden poistamisesta tekstistä ja nyt se viimein poistui. Epoossa ei tapahdu toistaiseksi mitään ja varhaiskasvatuksen henkilöstö sai vaaterahaa, jotta tarkenee ja pysyy kuivana päiväkodin pihamaalla. Kokoniemestä tulee kevääksi iso aihe. Kyllä se tulee, vaan millaisena. Kun asiasta valtuustossa päätettiin, oli ideana, että mukana on ulkopuolista rahoitusta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ulkopuolinen fyrkka tulee pankista lainan muodossa.

Yleensä on yhteisöverotuottoihin luotettu varoen ja nytkin verohallinto toppuutteli intoa ja talousarviosta tulikin lievästi miinusmerkkinen. Euroopassa sota jyllää ja se seurauksena diesel ja muut fossiiiliset polttoaineet ovat käyneet kaupaksi korkeaan hintaan.  Kamala yhtälö. Sköldvikistä on jatkossakin tulossa hyviä verotuloja. Porvoon yhteisöverotuotot ovat sitä luokkaa, että niistä moni kunta voi vain haaveilla.

Luulisi hyvin pärjäävällä Porvoolla olevan imua. Uuden kaupunginjohtajan valinta on edessä ja hakuilmoitus kohta lehdissä. Keskiviikkona oli nykyisen pomon viimeinen valtuustokokous. Ei virkkanut mittään. Ei alussa, eikä lopussa. Ei ehkä ollut vielä sen aika. Ehkä hän safkiksella Espalla kävellessään Runebergin patsaan kohdalla muistelee vuosiaan pikkukaupungin johdossa. Eipä mitn. Tsemppiä tulevaan.

YSTÄVYYDEN MARSSILLA RIKKAUKSISSA

 Porvoolla on yksitoista ystävyyskaupunkia. Pitkäaikaisimpia ovat Virossa Viljandi ja Ruotsissa Lund. Lund tuli kummiksi jo talvisodan jälkeen 1940 ja Sosialistisen Neuvostotasavallan alla ollut Viljandi vuonna 1961 ( tsekkasin nämä Porvoon kaupungin historian IV osasta).Olin Viljandissa kaupungin edustajana visiitillä kesäkuun ekana viikonloppuna.  

Takavuosina ennen koronaa oli toimintaa ahkerasti molempiin suuntiin yli Suomenlahden. Kuorot ja urheiluseurat avarsivat maailmaansa säännöllisin vierailuin. Tämmöistä seurojen ja yhdistysten sekä kaupunkien välistä yhteydenpitoa muistelivat, ja toivoivat lisää, Viljandin edustajat kaupunginjohtajan vastaanotolla. Porvoosta on taitelijoilla viime aikoina ollut ja tulee olemaankin yhteistyötä. Myös Tuglas-seura on herätellyt ystävyyskaupunkimeininkiä. Viljandissa läsnä oli edustajia myös ystävyyskaupungeista Ruotsista, Saksasta, Latviasta ja Liettuasta.

Viljandissa oli perinteiset Hansapäivät; keskiaikamarkkinat ja pikkukonsertteja.  Yhtenä iltana oli omakotitalojen Cafe night. Kolmisenkymmentä omakotitaloa oli avannut pihoilleen kahvilan/baarin ja kaupunkilaisia vaelsi katselemassa ja maistelemassa tarjontaa. Viljandissa on paljon omakotiasutusta. Ei juurikaan asuinkerrostaloja. Enkäpä sen vuoksi on robottiauton mahdollista toimittaa apteekkituotteita asiakkaille. Siis ilman kuljettajaa. Semmoinen vempele tuli vastaan, kun olimme saapumassa kaupunkiin. Kuljettaja kertoi, että vekottimia valmistetaan Viljandissa.

Kaupunginhallitus teki juuri visiitin ystävyyskaupunki Lundiin. Lundinkatu, Lundin talo, Kauppakeskus Lundi ja siinä edessä Lundin aukio. Viljandin aukio löytyy Porvoossa Pihlajatieltä. On Saksalaisella ystävyyskaupunki Dinkelsbuhlilläkin aukio. Siinä toisella puolella Pihlajatietä, Leppätiellä. Ei o tullut käydyksi. Viljandissa on keskeisellä paikalla tiekyltit sojottaen jokaisen ystävyyskaupungin suuntaan. Jotakin konkreettista kaupunkilaisten välistä toimintaa olisi syytä taas herätellä eloon. Ehkä ystävyyshommeleilla on jotakin annettavaa nykypäivänäkin. Vaikkapa kuljetusrobottien muodossa.

Kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkoiltana. Jos olen blogeissani harmitellut asioiden vähyyttä valtuustossa, niin nyt oli kotilukemista liki kolmesataa sivua. Tilinpäätös ja arviointikertomus, Henkilöstöraportti ja -suunnitelma sekä vihreän siirtymän rahaston perustaminen.

Hyvinhän kaupungilla menee. Rahaa on tullut viime vuosina veroilla ja yhteisöveroilla aina reilusti enemmän kuin on ennustettu. Lainakanta on huvennut puoleen siitä mitä se muutama vuosi sitten oli. Nyt kaupungin lainaa piisaa reilut 1600 per asukas. Tosin on investointejakin tulossa isosti, että ehkä sitä taas pankissa käydään. Veroprossan kymmenyksiä pitäisi fiilata. Paineita olisi laskea prossaa koska ollaan niin rikkaita. En tiiä. Syksyllä tämä nousee esiin.

Ryhmäpuheenvuoroja käytettiin ja referoitiin tilinpäätöksen tuloksia mutta eniten herätti keskustelua vihreän siirtymän rahasto. Sinne laitetaan kaupungin yli kolmenkymmenen miljoonan ylijäämästä kymmenen miljoona tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä saamaan aikaan hankkeita, joissa ekologisuus ja kestävyys on huomioitu. Porvoohan on näissä hommeleissa edellä monia muita kaupunkeja. Fyrkat ovat käytössä vuoteen 2035 asti. Eiköhän ne sieltä hupene tai kasva korkoa. Onhan se paljon rahaa ja keskustelua oli siitä, voisiko sitä käyttää muuhun. Varmaan. Aina löytyy kohteita. Pari äänestystä. Tämä on nyt yksi tulevaisuuteen katsova kohde.

Henkilösuunnitelman tiimoilta kävin pöntössä hieman puhumassa. Kun kaupungilta lähti sotepuolen henkilöstö hyvinvointialueille katosi henkilöstöstä 1500 henkilöä pois. Näkyykö henkilöstö suunnitelmassa se, että suurin osa kaupungin duunareista on kasvatusalan henkilöstöä? Eipä juuri. Semmoinen rekrytointiin tähtäävä mielikuvia luova mainos enempi.  Ikääntyvät muistetaan ” Väestön ikääntyminen muuttaa asiakkaidemme palvelutarvetta ja kannustaa työurien jatkamiseen. ” Keitä ne meidän henkilöstömme (henkilöstöä oletan tässä tarkoitettavan) asiakkaat nykyPorvoossa ovat?  Nyt kun sotepuoli on poissa. Päiväkotilapsia ja koulujen oppilaita. Kyllä hekin toki ikääntyvät ja onhan kunnan tehtävänä toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea terveyttä kaikille.

Toissa iltana istuin portailla tunnelmoimassa. Talon alta ryömi siili ja jatkoi matkaansa pitkin Itäistätietä. Olipas kiva nähdä. Ei ole näillä kulmilla näkynyt vuosikausiin. Kiva elukka.

Käydään kulttuurilaivalla, kesäteattereissa, urheilutapahtumissa, konserteissa, Jukolan viestissä  ja mustikassa. Jukolan viestissä voi jännätä onko siellä mettässä karhu.

Hyvää kesää!

ps. laitan tuohon linkin You Tubeen mun Meri on eri biisiin. Meri ku o semmonen kesähomma

Sukkasillaan sipsutellen hyvinvoinnissa

 

Puoli kasilta alkaa juntta tömisyttämään maata jossain päin kaupunkia. Jump, jump jump. Ontuvasti verraten samalla tavoin luodaan perustaa vuoden vaihteessa aloittavalle Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Johtaja on valittu, hallintojohtajakin ja muita päälliköitä. Isosti on sopimuksia kunnista siirretty ja vielä ennen vuoden vaihdetta päästään käsiksi talousarvioon. Hallitus sen nyt kylläkin laatii. Iltakoulutusta saada marraskuun puolessa välissä.

Hyvinvointialueen valtuusto kokoontuu loppu vuoden Lypalla. Sukkasillaan sipsutellaan koulun ruokalassa. Ensi kerraksi pitää varata villaiset. Onkohan Lypan oppilailla? Sittemmin siirrytään Sipooseen.

 Aluevaltuuston kokoukset ovat olleet maltillisesti muutaman tunnin pituisia. Edellisellä viikolla on infotilaisuus missä asioita avataan tarkemmin. Hyvä käytänne. Tiistaina oli viimein strategiakin päätettävänä. On sitä hiottu jo useammassa seminaarissa ja ihan ok strategia tuli. Alempien tasojen detaljeihin ei tässä strategiassa mennä. Ei näy oppilashuoltoa, saati terapiatakuuta. Ei nyt.  Vielä rustataan palvelustrategiaa, henkilöstöstrategiaa sun muuta.

Ryhmäpuheenvuorot pidettiin ja kiitoksia jaettiin suuntaan ja toiseen. Vaikka hehkutettiin hyvää yhteisymmärrystä, saatiin äänestystä aikaiseksi parista muutosesityksestä tekstiin. Eivät ne läpi menneet. Kannatin kyllä. Hyvärissä (itse keksin) käsiteltiin myös kunnista siirtyviä sopimuksia ja sitoumuksia. Sopimuksia piisaa; jalkojenhoidosta leasing autoihin, sähkösänkyjen huoltosopimuksiin, lähdevesiautomaatteihin ja Loviisan osalta Apottiin asti. Muutamia mainitakseni. Hyvinvointialue pomo palasi Apottiin ajankohtaisissa asioissa. Ei vaikuttanut innostuneelta vempeleeseen. Itseäkin se on alkanut epäilyttää. Hankaluudet ja hinta. Ajatus hyvä Huomasin sopimuslistasta, että vainajien siirtopalvelut hoitaa Calla Oy. Kylmää kyytiä.

Kohta ovat palikat kasassa. Katsotaan sitten ajan kanssa, muuttuuko mikään. Puhetta on ollut, ettei asiakas huomaa eroa nykyiseen. Syytä kyllä olisi. Varmaankin parempaan. Päättävän jengin voi vaihtaa 13.4.2025 kuntavaalien yhteydessä. Rahnat eivät tule riittämään todetaan jo nyt. Onneksi HUS ei säästöissään Porvoon sairaalan päivystystä ainakaan vielä heittänyt romukoppaan. Siinä menisi koko sairaala. Vauvat menivät jo.

Päästiin äänestämäänkin. Hyvinvointialueilla on hyvin erilaisia kokouspalkkiokäytänteitä. Aihe oli listalla ja viikon varrella oli tullut esityksiä, että palkkioita osin muutettaisiin. Aiheesta sitten pari esitystä. Yksi esitys oli, että asiaa vielä puitaisiin eli laitettaisiin pöydälle. Tuli muutosesityskin. Äänestettiin (52–6) ja asia meni sinne mistä se oli tullutkin eli poliittiseen ohjausryhmään. Voi, olla että silti asiasta marraskuussa taas äänestetään. Meidän Itä-Uudellamaallamme on varsin maltilliset kokouspalkkiota (170 € valtuutetulla. Siitä verot pois ja puolueelle mikä puolueelle kuuluu.) verrattuna muihin. Hallituksen puheenjohtajan palkkiosta nyt kiikasti. Se olisi tonnin kuussa. Yleensä listalla on ollut asioita, jotka eivät ole puheita kirvoittaneet mutta tiistaina kävi suhina (ne sukat! ) mikrofonin äärelle.

Kaupunginvaltuusto kokousti toissa viikolla. Varsin pikainen operaatio. Kuten varmaan seuraavakin kokous, joka pidetään talousarvioiltakoulu-seminaarin yhteydessä. Veikkaus sen kestoksi puolituntia. Heviä staffia on tulossa joulukuussa, kun listalla on talousarvio ja hallintosääntö. Arvioisin noin kuutisen tuntia. Ja tietysti tuntien lukukinkerit ennakkoon. Vaikka onhan näistä jo etukäteen keskusteltu. Veroprossiin ei kajottu, kun ei nyt voitu. Tämä oli välivuosi. Valtio vie omansa jatkossakin. Ei huolta. Kiinteistöveroon olisi voinutkin kajota mutta ei kukaan hennonut.

Kaupunginvaltuuston listalla olleesta kolmannesta osavuosiraportista voi todeta, että ihan hyvin menee. Rahaa tulee pyytämättä rutkasti enemmän kuin oli osattu ennustaa. Kukapa osaisi. On se kuitenkin hassua, kuinka ennen koronaepidemiaa tehtiin kestävän talouden ohjelma, jossa mm. säästettiin pehmeästä leivästä kouluruokailussa. Nyt tulee yhteisöveroa (taas) kymmeniä miljoonia ennakoitua enemmän. Voisi ostaa juustotkin leivän päälle. Talousjohto varoittelee ja onhan se heidän duuni. Neste takoi taas muhkeat plussat polttoaineilla. Hinnat nousivat, tuotot nousivat. Kotona sammutellaan valoja. Ei varmaankaan yhteisöverotulot vähene. Kyllä näillä maksaisi muutaman kyläkoulun kulut.

Bändejä perustamaan! Hieno, homma että pensselitehtaan väki ja kaupunki löysivät yhteisen sävelen. Skeittiväki vielä etsii kattoa päänsä päälle.

KASEVAA, TUTKIMUSMENETELMIÄ JA KESKIKALJAA

 Keskiviikkona valtuusto kokoontui pitkästä aikaa valtuustosalissa. Viimeksi oltiin täällä koko porukalla helmikuussa 2020. Oli uudet paikat istua ja vierustoverikin oli uusi, tosin monelle jo vanha tuttu. Itse olin nyt eturivin paikalla. Se on kiva, mutta ei näe mitä takana tapahtuu. Peiliä en uskalla asentaa. Vieressä istuu poika Tolkkisista. Listalla oli useita valintoja luottamuspaikkoihin. Muutama puheenvuoro käytettiin kaupunginhallituksen lausunnosta tarkastuskertomukseen ja itse piipahdin pöntössä(puhuja) pitämässä vihreiden ryhmäpuheenvuoron muutoksista talousarvioon.

Sotepuolelle on tulossa liki 9 miljoonan ylitys. Pääosin syynä koronatoimet. Eipä niitä voinut välttää. Valtio korotti yhteisöverojen tuottoa kunnille ja tämän mänööverin seurauksena jo aiemmin nostettu yhteisöveron arvio talousarviossa pomppasi 60 miljoonaan. Lisäystä 18 miljoonaa.

 Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron, jossa kiittelimme sotepuolta koronan hoidosta ja peräänkuulutimme keskustelua yhteisöverobonuksen käytöstä. Fyrkkaa olisi nyt enemmän kuin millään kestävän talouden ohjelmilla ikinä saatiin säästettyä. Olisi kiva, jos tästä rahasta heruisi edes osa suoraan kaupunkilaisten hyvinvointiin. Vaikkapa kulttuuriin, bändikämppiin, skeittihalliin, kouluruokaan tai kunnon bileisiin kaupunkilaisille. Muutama puheenvuoron käytettiin kaupunginhallituksen vastineesta tarkastuskertomuksen huomioihin. Asioiden mitattavuudesta puhuttiin. Tässä yhteydessä mainittiin esimerkkinä Lapuan patruunantehtaan räjähdys!? (muistan kyllä) ja keskiaikaiset sairaudendiagnosoinnin menetelmät. Ei mainittu reliabiliteettia tai validiutta.

Jatketaan kirjoitusta kyselyjen parissa. Taannoin julkaistiin viime keväänä toteutetun terveyskyselyn tulokset. Koulukohtaiset tulokset tulevat joulukuussa. Mielenkiintoinen kysely, josta riittää aineksia moniin keskusteluihin, päätöksentekoonkin. Omaa sukupolveani nauratti vuosikymmeniä sitten ajatus, että keskiolutta saisi R– kioskeista. ”Kaljaa kioskeihin”. Siellä on. Yhtä oudolta tuntuu nyt vihreiden ehdotus vapaammasta huumepolitiikasta. Dekriminalisointi lienee ihan OK ja hyvin perusteltavissa. Kenties muutenkin vapaampi suhtautuminen tulevaisuudessa tulee olemaan normaali tilanne. Voi siinä muutama vuosi vierähtää. Väärinkäyttöä esiintyy myös viinan kanssa läträtessä. Kouluterveyskyselyssä noin joka kymmenes yläkoululaisista kertoi kokeilleensa kannabista. Lukion ekoilla luokilla melko samanlaiset luvut mutta ammatillisella puolella jo joka neljännellä oli ainakin yhden kerran verran kokemusta pössyttelystä. Tutki tuloksia tästä.

 Tupakkia polttavat vähemmän. Kokeiltu on sitäkin. Joka kolmas tunnusti. Puolet vastanneista tiesivät mistä huumeita voi hankkia. Raittiita on yli puolet. Kyseisen kyselyn mukaan tytöillä on korona-aika vaikuttanut enemmän kuin pojilla mielenterveyteen. On se varmaan kaikilla.

 Tähän sopinee toinenkin kyselyjuttu. Sivistystoimi piti taannoin kyselyn henkilöstölleen. Vastausaikaa oli vajaa vuorokausi. Tiedotuksesta ja muusta kyseltiin. Aika moni ei huomannut koko kyselyä, ennen kuin se oli jo päättynyt. Vastauksia tuli kuitenkin kuulemma paljon. Hassua, että pystyi vastaamaan vaikka kuinka monta kertaa, kokeilin. Tuloksia ja johtopäätöksiä odotellessa.

Laajennettu oppivelvollisuus mietityttää. Kun hanketta alettiin ajaa, oli ymmärtääkseni ensisijaisena ajatuksena erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tuki. Ei pudokkaita. Lisäbonuksena, hyvänä sellaisena, tuli maksuton toisen asteen koulutus. Nyt on hankkeita saattelemaan oppilaita yläkoulusta toiselle asteelle. Hyvä juttu, mutta tukea ja muuta apua tarvitaan myös siellä jatko-opinnoissa. Toivotaan, että sinnekin on resursoitu.

Bändin kanssa oltiin Mankkenissa (aka Magnusborg) äänittämässä levyä viime viikonloppuna. Oli hassua soittaa samassa salissa, jossa nuorena poikana käytiin kuuntelemassa yhtyeitä. Kasevan keikalla oli porukkaa vähän. Istuttiin lattialla ja bändi kysyi mitä me haluaisimme kuulla. Toivoin Eaglesin ”One of these nightsia” Hienosti vetivät. Näin siellä myös Armin ja Dannyn, Sleepparit, Hurriganesin ja monet muut Juicet Alatalot. Jos silloin olisi tehty yllä mainittu kouluterveyskysely tupakki ja kalja olisivat olleet varsin hyvin edustettuina.

Kuluneella viikolla oli omalta osaltani viimeinen Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous. On ollut mielenkiintoista tutustua tähän puoleen hyvinvointivaltiosta. Melkoinen jatkuvasti käynnissä oleva monsteri, jossa  etenemistä tapahtuu jatkuvien uudistusten, projektien ja hankkeiden myötä. Hoitajista on pulaa. On joka paikassa. Paljonko pistetään Sari-sairaanhoitajalle lisää liksaa tai työkavereita että jaksaa?

HUSin hallinto myllätään, mutta potilaan arkeen ei muutosten pitäisi vaikuttaa. Pitäisi. Ja tästä aiheesta tuli mieleen, että asetuin ehdolle tammikuun aluevaaleihin sitoutumattoman vihreänä. Joulutienoilla löytynee glögitelttaa useammalta ryhmittymältä. Valtuustolle on tulossa kokousten lisäksi iltakouluja taloudesta, Kokonniemestä, sotesta ja jo ensi viikolla torin uudistamisesta. Keskustelua tulee riittämään.

Kaupungintaloa ehdotettiin lehdessä taidemuseoksi. Why not? On aihe kuulemma ollut esillä ennenkin. Silloin tutkittu, että kosteudelliset yms. olosuhteet eivät ole omiaan taidemuseokäyttöön. Varmaan rahalla saisi. On siellä taidetta nytkin. Bongasin kahviosta komean Lennart Segerstrålen työn. Siellä kellarissa. Ookko nähny?