Valtuustojen osalta vuosi paketoitiin kuluneella viikolla.
Lentsu tai mikä lie koronaiivili, kaatoi vuoteeseen joten kokoukset tuli
seurattua vuoteen ääreltä youtube-lähetyksiä katsellen.
Hyvinvointialueen valtuuston lista oli vaihteeksi muhkea ja
ennakkoon oli peloteltu kokouksen kestävän puolille öin, vaan varsin vitkaan
asioista päättivät. Melko paljon keskusteltiin valtuuston omista kokouspalkkioista
ja puolueiden demokratiarahasta. Pieniä ropoja ne toki ovat liki 450 miljoonan
budjetista mutta periaatteellisesti isoja. Puolueet saavat kuusitonnia per
valtuutettu demokratian edistämiseen hyvinvointialuelaisille. Kun on iso
valtuustoryhmä, kuittaa puolue reilut satatonnia vuodessa. Miten se näkyy? Lehdissä
on ollut isojen puolueiden monisivuisia mainosliitteitä, joissa esitelty
valtuutettuja ja alueen toimintaa. Toimintaa ja toimintoja esiteltiin myös viikolla
hyvinvointialueen osalta joka kotiin tulleessa lehdessä. Kandee säästää. Vihreillä
ei ole ollut lehtimainontaa, sen sijaan tarjosimme palveluteemaan liittyvän teatteriesityksen.
Alueen talousarvio meni läpi melko kivuttomaksi, vaikkakin
muutamia muutosesityksiä oli tarjolla. Tekstilisäyksiä läpi, rahalisäyksiä ei. Isoin
juttu kokouksessa oli tuottavuusohjelma. Tuottavuus tarkoittaa siis
tuottavuutta alueen talouteen. Ei alue hirveästi tuota, joten tuotot revitään leikkauksilla
ja supistuksilla. Ohjelman toimenpiteet on jaettu kolmeen koriin. A-korin
uudistusten toivotaan tuottavan liki 30 miljoonan säästöt parissa vuodessa. Jos
ei tuota, on tarjolla B- ja C-kori ja silloin todella koristaan. Kyyti on kovaa.
Silloin ei hyvinvoinnista enää voi juuri puhua. Valtiolta ei apua taida olla
tulossa. Ovat tarkkoina rajoista.
Palvelustrategiastakin aluevaltuusto päätti ja se on taas
naimisissa tuon tuottavuusohjelman kanssa. Jotakin palveluja on jatkossakin
tarjolla, vaikka ei ehkä palvelutalossa.
Loviisa visiitit jäävät tällä erää hyvinvointialueen
valtuustolta tähän. Keväällä kokoonnutaan vuokrauskäytöstä lehtitietojen mukaan
poistetulla Porvoon vpk:n talolla! Kiva, että hienolla tilalla on käyttöä jatkossa
ja olisi varmaan enemmänkin, jos tarkistaisivat hinnoitteluaan.
Kaupunginvaltuusto oli yllättävän vänkää seurattavaa. Puistokadun
kaavaa käsiteltiin. Ei sinne juuri puistoa jää. Joskus unholaan jäävää Läntistä
Mannerheiminväylää taivutellaan ja kaistojen väliin istutetaan vajaat sata puuta.
Ei tuossa hetkeen tapahdu mitään. Rahnaa on taloussuunnitelmassa varattu
isommin vuodelle 2026. Tietysti edellyttää, että joku haluaa alkaa rakentaa.
Tässä siis Mäkkäriltä lähtien entiseltä ABC (aka Näsin Esso)-huolttarilta suoraan
ylös istutetaan asuinrakennuksia.
Ilmasto ja ympäristöohjelma keskustelutti myös viihdyttävästi.
Puolesta ja vastaan tuli juttua arvattavista suunnista. Äänestämäänkin päästiin.
Läpi meni.
Entinen kaupunginjohtaja lienee jo asettanut
ranta-aittakuvan työpöydälleen kansliapäällikkönä Hesassa ja näin ollen valtuusto
hyväksyi nykyisen apulaiskaupunginjohtajan hoitamaan hommia, kunnes uusi on
valittu. Jännä nähdä kuinka on postiin tunkua. Luulisi olevan. Onhan tämä
hyvässä kunnossa oleva kaupunki, ei mikään apulaiskaupunki.
Mahtava juttu, että nyt on Porvoossa oma skeittihalli. Kyllä
se aikansa kesti mutta avajaiset on pidetty ja hienolta näyttää. Se oli vuonna
2018 kesäkuussa kun tein aloitteen skeittihallista ja yli kolmekymmentä
edellisen valtuuston valtuutettua kannatti. Kyllä kannatti. Kaupungilla hieno
konsepti harrastajaseuran kanssa ja sivusta seuranneena on siellä kova into päällä.
Pisa-tuloksia on päivitelty. Enää ei osata mitään ja
Move-mittausten mukaan on suuri osa teinitytöistä rapakuntoisia. Vuosituhannen
alkuvuosina oli Suomi Pisa kärjessä. Ei Pisasta silloin kovasti meuhkattu.
Maikat olivat enemmänkin ihmeissään että ”häh?”. Ihan normityötä tehtiin. Olin
noihin aikoihin aika paljon tekemisissä kansainvälisissä opejutuissa ja
ulkomailla kyllä meitä onniteltiin ja ihmeteltiin. Suomalaista koulua on sen
jälkeen kaupattu maailmalle ja tälläkin hetkellä on maikkoja ympäri maailmaa.
No ei ympäri, mutta Aasiassa ja arabimaissa. Eikä me vieläkään ihan surkeita
olla. Missä syy tulosten heikkenemiseen? Digitaalisuutta on syytetty. Tietsikka
on käytössä, jos oppilas jaksaa sitä repussaan raahata. Enempi on nuorella
digilaite kämmenellä ja vähempi kännykällä kouluhommia tehdään. Kaikenlaiset taannoin
opetussuunnitelmassa väkisin tehdyt monialaiset oppimiskokonaisuudet saivat omasta
mielestäni oppimisen ja opiskelun hajoamaan monialaisesti eri suuntiin.
Joululaulut ovat vallanneet radiokanavat ja kirkonmäellä on ahdasta.
Tullaan ja mennään joulua laulamaan. Joulu on siis taas. Viime lauantaina joulutorilla
oli partainen mieshenkilö karusellin liepeillä kerjuulla. Ei ollut mulla lanttia
taskussa ja kun sitten myöhemmin oli, oli heppu kadonnut. Vähän niin kuin
Maijasen biisissä.
Hyvää ja rauhallista joulua jokaiselle ja rauhaisampaa
vuotta maailmaan seuraavalle kierrokselle aurinkomme ympäri.
