OBS ! MENNEEN KAIVELUA

 

Museovirasto on Linnamäellä suorittanut parin viikon ajan kaivauksia. Toistakymmentä historianopiskelijaa Helsingin yliopistosta on rapsutellut maata ja sihdannut hiekkaa tarkoituksenaan löytää uutta tietoa ja todisteita paikalla sijainneesta linnavarustuksesta. Kaljapullon korkkien ja muun lähiroinan lisäksi on pikkuisia paloja muinaisesta 1300-luvun meiningistä tullut vastaan ainakin nuolenkärjen muodossa. Perjantaina pistävät kamat kasaan ja jatkavat tutkimuksia yliopistolla.

 Sekin on kuulemma löydös, että ei kauheasti uusia löydöksiä ole. 1860-luvulla on edellisen kerran suuremmin kaiveltu ja niiden tulkinnoilla on menty. Kenties joku innokas harrastaja on ilman virallisia lupia käynyt mäellä kuopimassa. Muistelisin itse olleeni siellä joskus teininä telttailemassa. On siellä varmaan harrastettu kaikenlaista.  Kävin katselemassa toimintaa pariin otteeseen. Kiinnostavaa. Eipä tiedä, jos jotakin vielä löytyisi. Isoimmat evidenssit linnanelämästä lienevät huuhtoutuneet historian hämärään.

Eräänlaista menneen kaivelua oli keskiviikkoisessa valtuuston kokouksessa. Käsiteltiin tilinpäätöstä vuodelta 2023. Hartaan tunnelman vallitessa (oisko syynä useat poissaolot ja ujot varavaltuutetut) käytiin ryhmäpuheissa toteamassa menneen vuoden toimien onnistuminen ja hieman motkotettiin. Hyvin kuitenkin vielä menee. Ryhmäpuheet pidetään valtuustoryhmien suuruusjärjestyksessä. Isot puhuvat ensin ja pienet koittavat kaivella jotakin uutta näkökulmaa jo useampaan kertaa edellisissä puheissa todettuihin tosiasioihin, tai rakennella aasin siltoja muihin juttuihin onnistuneesti tai vähemmän. Tilinpäätös antaa kyllä hyvän kuvan siitä mitä on toimialojen ja johdon vuoden aikana ollut tarkoitus tehdä ja mitä tuli tehtyä. Ei esimerkiksi ole tehty päätöstä suojella metsiä vaikka tarkoitus oli. Kiire tulee kun ensi vuonna pitäisi olla 12 prossaa kaupungin metsistä suojeltu. Valtio ei metsiä näillä kulmilla suojele. Virvikistä on kyselty mielipiteitä. Voisiko sieltä vaikka. Vapautimme tilivelvolliset (hallituksen, kaupunginjohtajan ja toimialojen johtajat) vastuistaan. Näin tarkastuslautakunta esitti ja ylin päättävä elin päätti.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa kehotettiin hallitusta vastaamaan tarkastuslautakunnan havaintoihin lokakuun loppuun mennessä. Pykälässä oli liite aiemmista huomioista. Usein vastauksena on ollut, että huomioitu on. Havainnot siis huomioitu. Piste.

Henkilöstöraportista ilmeni, että 80 % ollaan töissä ja 20 % muualla. Muulla tarkoittaa kipeänä tai lomalla. Työterveyteen menee tiedot pidemmistä lääkärintodistuksella vahvistetuista poissaoloista. Sairaana on useimmiten mieli tai tukiranka. Terveysperusteisia poissaoloja oli keskimäärin pari viikkoa. Pitkät sairauslomat lisääntyneet. Ne vaikuttavat tuohon keskimäärään.

 Viime kokouksessa marmatin pieleen menneestä talouden ja toiminnan seurantaraportin dadamaisesta tavutuksesta ja nyt opekyylätekstihaukka löysi kasvun ja oppimisen toimialan kohdalta samat pitkät tekstikappaleet kahdelta sivulta ja pari muutakin sekoilua. Ärsyttävää kun ovat kuitenkin virallisia tekstejä. On varmaan dokumentteja, joita ei lue kuin tekstinkorjausohjelma. Jos sekään. Itse en toki tee viheitä.

Tulevan liikuntakeskuksen kaava ei enää herättänyt kielenkantoja kuin innokkaimmalta jääurheilijalta. Historian opiskelijat tuhansien vuosien päästä siilaavat muinaisen urheiluareenan jäänteitä ja kummastelevat kurrapeliin käytettyjä kumikiekkoja. Saattaa löytyä jälkiä myös jälkiviisaudesta.

Omakotitontin saa Hinthaarasta ja Epoosta parilla kympillä neliö. Kerkkoossa maksaa 15 egee enemmän. Oli esitys, että maksaisi samat kaksikymppiä joka paikassa landella. Äänestettiin. Ei mennyt läpi.

Puheenvuoroissa kiiteltiin ja toivoteltiin.  Kiiteltiin henkilöstöä, virkamiehiä, yhteistyötä sekä eläkkeelle ja länteen siirtyviä. Toivoteltiin hyvää kesää.

Niin mäkin sulle.

Vuoden 1886 löydökset

 

PROMTTISAURUS HYVIN VOIPI

Eri ikäisten Porvoolaisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtivat yhteistyössä Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ja kaupunki. Eniten omasta terveydestään huolehtii tietysti porvoolainen itse. Varsinaiset terveydelliset ja sosiaaliset tukitoimet ovat hyvinvointialueen kontolla. Jää kaupungillekin hommaa.

Keskiviikon valtuustossa hyväksyttiin hyvinvointisuunnitelma ja Kevarin perälle tulevan asuntoalueen Kevätlaaksonniityn asemakaava. Pääosin omakotitaloja (40 kpl) mutta mahdollisesti myös pari kerrostaloa.

Porvoon hyvinvointisuunnitelmaan on koottu nykytila ja erinäiset suunnitelmat eri toimialoilta sekä muita suunnitelmia. Näin syntyy pitkälti yli satasivuinen lukupaketti. Ei tule ajatelleeksi, että kevyen liikenteen väylät ovat suurin liikuntapaikka. Ainakin pisin. Näin kertoo kaupunkisuunnittelu omassa osiossaan. Oikeastaan kaikki kunnan toiminta tukee terveyttä ja hyvinvointia tavalla tai toisella. Parkkimaksutkin.

Tilastojen mukaan Porvoolla menee melko hyvin vaikka tyttöjä ahdistaa, ryyppäämme liikaa, syömme miten ja mitä sattuu ja päälle päätteeksi emme liiku tarpeeksi. Omatoimiseen liikkumiseen Kokoniemessä odottaa avaamistaan tosi komea ulkopunttisali. Liikkatunnilla huomasin.

Noista edellä mainituista jutuista puhuin ryhmäpuheenvuorossa. Olin taannoin Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa-tapahtumassa ja siellä kantavana teemana oli tänä vuonna tekoäly. Asiasta innostuneena tein kokeeksi ryhmäpuheen tekoälyn avulla. Siitä tuli ihan perus ryhmäpuheenvuoro. Tyydyin omaan luomuälyllä aikaan saatuun. Mutta tiedoksi näyte. Tällä tavalla tekoäly olisi homman hoitanut:

” Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset,

Olemme kokoontuneet tänään keskustelemaan Porvoon kaupungin hyvinvointikertomuksesta, joka on merkittävä asiakirja kaupunkimme tulevaisuuden kannalta. Tämä kertomus ei ole vain paperi; se on suunnitelma ja sitoumus parempaan huomiseen kaikille porvoolaisille.

Vihreänä valtuustoryhmänä korostamme, että hyvinvointi on laaja käsite, joka ulottuu terveydestä ja turvallisuudesta yhteisöllisyyteen ja ympäristön laatuun. Meidän on pyrittävä luomaan kestävä perusta hyvinvoinnille, joka kantaa niin nykyisiä kuin tulevia sukupolvia… Lopuksi haluan korostaa, että hyvinvointi on yhteistyön tulos. Se vaatii kaikkien toimijoiden – kaupungin, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten – aktiivista osallistumista. Vain yhdessä voimme rakentaa Porvoosta entistä vihreämmän, terveellisemmän ja onnellisemman kaupungin. ”

Semmosta. Siitä sitten vappupuhetta promttaamaan (ohjetta tekoälylle kutsutaan promtiksi).

Talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelma tulee vielä muuttamaan hyvinvointisuunnitelmaa. Tärkeitä yhteisöllisyysjuttuja kuten jokikarnevaalit ja Porvoon valot poistetaan tai harvennetaan. Onneksi on DOME! (kts alla)

Maan hallituksen kiivas säästö ja karsimisvimma tulee vaikuttamaan meidän terveyteemme ja hyvinvointiin. Hytekertoimet käyvät kierroksilla.

Säästäminen on helppoa, kun ei ole niin nuukaa seurauksista. Voin päättää itse säästää tuosta vaan pari tonnia. Syön tarjousjugurttia, kinkkaan yhdellä jalalla (tarvitsen vain yhden kengän) ja naapuri parturoi ja terapoi siinä samalla.

Opettajia on puhuttanut kaupungin uusi tapa jakaa opetustunnit. Maikoilla on perustunnit, joidenka päälle tulee ylitunnit (ei ylityö). Nyt mennään perustunneilla ja päälle ehkä yksi lisää. Se on toki vähemmän kuormittavaa, kun on vähemmän opetustunteja mutta outoa on, että sitten pitää palkata tuntiopeja tekemään ylijäävät tunnit. Ennen saman aineen opet ovat jakaneet tunnit ja näin on ollut kaikilla oppilailla pätevä maikka. On kyse rahastakin toki. Jos sattuisi vaikka olemaan asuntolainaa. Ja kaupunki kai säästää, kun ei tarvitse maksaa pätevän palkkaa.

Cittarin rakennustyöt alkavat. Näkee sitten millaiseen molokin kitaan kaivurin kauha solahtaa. Muutama vuosi menee mylläyksissä ennekuin pääsee yläterassille bisselle. Semmoinen sinne piti tulla. Jos ei tule, täytyy vuokrata huoneistohotellista huone ja jääkaappi. Huoneistohotellin sijaan toivottiin kaupungilla varmaan ennemmin hienostohotellia.

Hyvinvointialueen valtuuston kokous oli tiistaina VPK:n talolla. Sieltä ei ole paljoa raportoitavaa. Eniten jäi mieleen Hanna Marian savuporokeitto (oli porotonkin) ja korvapuustit. Esityslistalla oli muutama valtuutetun eroanomus ja pari aloitetta. Minusta kokouksia ei tarvitsisi pitää niin usein, jos ei ole asiaa. Vihreiden aloitteeseen kulttuurihyvinvoinnin edistämisestä vastattiin, että asiaa selvitetään ja pohditaan yhdessä kuntien kanssa. On sopimus, että kaupunki ja hyvinvointialue treffaavat kerran vuodessa. Porvoon hyvinvointisuunnitelmassa todetaan, että ei ole vielä tänä vuonna tavattu. Hyvinvointialue on kutsuja. Vuoden päästä on kunta- ja hyvinvointialuevaalit. Mahtaako jälkimmäiseen olla tunkua.

 

Porvoon DOME on vallan mainio idea. Lundinaukiolle tulee ensi kuussa teltta, jossa on vaikka mitä ohjelmaa. Suurin osa pääsymaksuttomia. Katso!

Lopuksi tekoälystä innostuneena pyysin tekoälyä luomaan lyhyen vappuvitsin jossa on sima, rusina ja munkki.

  “Miksi olet niin rypistynyt?” Rusina vastaa: “Koska olen ollut täällä simassa odottamassa vappua!” Munkki naurahtaa: “No, ainakin sinulla on seuraa – minä ja sima!”

huoh..

Hauskaa vappua! 

 

 

 

 

 

 

 

KEVÄÄN MERKIT TATUTTAA KOKONIEMEEN JA NOTKELMAAN

 On ollut tapana kirjoittaa näitä blogijuttuja aina kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen. Siksipä ei ole tullut kirjoiteltua. Edellisen kerran valtuusto kokoontui joulukuun puolessa välissä. Tammikuussa ei ollut asiaa ja helmikuun kokous siirrettiin, koska kaupunginjohtajan valinta oli vielä vaiheessa. Nyt päästiin keskiviikkona taas asialle.

Isoimpana päätösasiana oli uuden kaupunginjohtajan valinta.  On toki kaikenlaista tapahtunut ilman valtuuston kokoontumisiakin. Jo aiemmin ryhmät ovat haastatelleet loppusuoran kaupunginjohtajaehdokkaat, on istuttu iltakoulussa joukkoliikenteen ja Kokoniemen liikuntakeskuksen tiimoilta. On valmisteltu talouden sopeuttamisohjelmaa (tatuta). On istuttu vaalilautakunnissa laskemassa ääniä pressanvaaleissa. Supinaa ja säpinää.

Keskiviikon kokouksen draama kaartui huippukohtaansa esityslistan loppupuolella. Kaupunginhallituksella oli esitys uudeksi kaupunginjohtajaksi. Koska tuli muitakin esityksiä, suoritettiin vaali. Ja vaalihan on aina reilu tapa päättää tämmöiset hommat. Suljettu lippuäänestys toki. Keulilta kisaan lähti huikeat meriitit kunnallishallinnon ministeriöpuolelta hankkinut Jani Pitkäniemi. Takamatkalle jäivät muut ja odotetusti Pitkäniemi sitten kukitettiin ja taputettiin uudeksi kj:si. Ääniä sai myös muutama muu hakija. Kaupunginjohtaja aloitti kiitospuheensa ruotsiksi ja lopetti suomeksi. Tilaisuuksia pitempien puheiden pitämiseen tulee tulevaisuudessa riittämään.

Viime metreillä kaupungin hallintokin sai proseduurit ojennukseen säädösten edellyttämällä tavalla. Aihetta aiheestakin kävi pari valtuutettua käsittelemässä puheenvuoroissaan. Kaupungilla on lakimiestä ja hallintoväkeä hommissa, joten voisi olettaa, että asiat on asianmukaisesti valmisteltu. Epäile vain lauloi Juice vuosia sitten.

Tuulikumpu on nimeltään uusi Porvoon pientaloalue. Hyväksyttiin alueelle asemakaava. Taloja tulee useampiakin siihen Hesantien varteen Eestinmäen päiväkotia vastapäätä. Sitten joskus, kun tulee. On tämä tatuta (kts alempana) Asemakaavaselostuksen mukaan Karjalasta alueelle asettunut saapunut evakko oli todennut alueen hyvin tuuliseksi. Siksipä siellä kulkee Viimatie. Pyykit kuivunevat nopsaan.

Helmikuun valtuustonkokouksen peruunnuttua pidettiin sen sijaan iltakoulu. Kokoniemen liikuntakeskuksesta esiteltiin neljä erilaista ja erihintaista vaihtoehtoa. Alkuperäisestä suunnitelmasta oli kulmia hiottu pois ja päästy alkuperäiseen hintaan nähden halvempiin kalliisiin vaihtoehtoihin.  Alun perin puhuttiin, että hommataan ulkopuolista rahoitusta hankkeeseen. Nyt on selvää, että ulkopuolinen raha tulee pankista ja lainanottajana on Porvoon kaupunki. Oli lopulta sitten kyseessä yhtiö tai joku muu kommervenkki niin on se kaupungin lainaa. Valtuustossa oli jo aiemmin sovittu, että tämmöinen tehdään. Ei tosin tähän hintaan.

 Neljä alkuperäisestä kaavasta riisuttua vaihtoehtoa esiteltiin. Jos ihan riisutuimmalla mentäisiin ei varmaan kannattaisi aloittaakaan. Se olisi toki sikäli tasapuolinen ratkaisu, ettei kukaan olisi tyytyväinen. Itse en ole ihan vakuuttunut tarvitaanko konserttitilaa. Ei näillä kulmilla monelle 3000 hengen tilaisuudelle vuodessa markkinoita ole. Westerinen ja Käärijä vuorokuukausin ja kesällä joku puoluekokous tai hurmahenkinen julistusjuhla. No, siinä se venue tulee sivutuotteena. Asiakas tuo vempeleet.

Tatuta ei ole inkkarikieltä tai joku sushikimpale, vaan lyhenne rimpsusta talouden tuottavuus- ja tasapaino-ohjelma. Tatuta ei toivottavasti satuta, mutta tulee vaikuttamaan kaikkeen. Myös tähän Kokoniemi hommaan. Se investointi tehdään toki vuosikymmeniksi eteenpäin.

Hyvinvointialueen kokoontui tiistai-iltana VPK:n talolla. Aluksi oli iltakoulu lastensuojeluun liittyen. Lastensuojelu on ollut paljon esillä viime aikoina. Lähinnä ikävällä tavalla. Itä- Uusimaa on satsannut vahvoihin avohoidon tukitoimiin suoraan kotiin. Ostopalvelua. Noilla toimilla on pystytty siirtämään ja lyhentämään sijoituksia (= kun lapsi otetaan huostaan ja asuu jossakin muualla). Reilut 180 lasta on vuonna 2023 ollut Itä-Uudellamaalla sijoitettuna. Sijaishuolto maksaa kalleimmillaan n. 180 000 € vuodessa. Sekin tuli ilmi, että lastensuojeluilmoituksia tehtiin Porvoossa liki neljätuhatta viime vuonna.  Semmoiset kymmenen per päivä. Kaikki käsitellään. Oisko yhteiskunnassa jotakin vinksallaan?

Hyvinvointi-alue nielee rahaa siihen malliin, että lainaa oli haettava, kun siihen lupa saatiin. Kylmääviä ovat HUSin alijäämät ja samalla myös meidän Itä-Uusmaalaisten.

Kokouksessa esiteltiin myös vihreiden ja demarien aloitetta vammaispalvelukuljetusten petraamiseksi. Muinoin asiakkaalle tuttu kuski vei ja haki ja homma toimi. Nyt on jo toinen puulaaki operoimassa hakuja ja viemisiä. Edellinen ei niitä saanut toimimaan. Eikä ole uusikaan välitysfirma onnistunut välttämään tilanteita, jossa asiakas on odotellut kauppareissullaan kyytiä pyörätuolissaan neljättä tuntia. Kuulin tosin, että puhelin appi nyt viimein toimii. Jos semmoista osaa käyttää.

Ja on sekin positiivinen juttu, että Hyvädigi- palvelun kautta pääsee varsin nopsaan asioimaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Edellyttäen, että nämä digihommelit ovat hallussa.

Harmaahaikarat ovat saapuneet Kokoniemeen rakennushommiin. Ihan ilman kaupungin panostusta.

ON RYIJYN ALLA LÄMMIN A-KORISTA PISAHÄTÄÄN

 

Valtuustojen osalta vuosi paketoitiin kuluneella viikolla. Lentsu tai mikä lie koronaiivili, kaatoi vuoteeseen joten kokoukset tuli seurattua vuoteen ääreltä youtube-lähetyksiä katsellen.

Hyvinvointialueen valtuuston lista oli vaihteeksi muhkea ja ennakkoon oli peloteltu kokouksen kestävän puolille öin, vaan varsin vitkaan asioista päättivät. Melko paljon keskusteltiin valtuuston omista kokouspalkkioista ja puolueiden demokratiarahasta. Pieniä ropoja ne toki ovat liki 450 miljoonan budjetista mutta periaatteellisesti isoja. Puolueet saavat kuusitonnia per valtuutettu demokratian edistämiseen hyvinvointialuelaisille. Kun on iso valtuustoryhmä, kuittaa puolue reilut satatonnia vuodessa. Miten se näkyy? Lehdissä on ollut isojen puolueiden monisivuisia mainosliitteitä, joissa esitelty valtuutettuja ja alueen toimintaa. Toimintaa ja toimintoja esiteltiin myös viikolla hyvinvointialueen osalta joka kotiin tulleessa lehdessä. Kandee säästää. Vihreillä ei ole ollut lehtimainontaa, sen sijaan tarjosimme palveluteemaan liittyvän teatteriesityksen.

Alueen talousarvio meni läpi melko kivuttomaksi, vaikkakin muutamia muutosesityksiä oli tarjolla. Tekstilisäyksiä läpi, rahalisäyksiä ei. Isoin juttu kokouksessa oli tuottavuusohjelma. Tuottavuus tarkoittaa siis tuottavuutta alueen talouteen. Ei alue hirveästi tuota, joten tuotot revitään leikkauksilla ja supistuksilla. Ohjelman toimenpiteet on jaettu kolmeen koriin. A-korin uudistusten toivotaan tuottavan liki 30 miljoonan säästöt parissa vuodessa. Jos ei tuota, on tarjolla B- ja C-kori ja silloin todella koristaan. Kyyti on kovaa. Silloin ei hyvinvoinnista enää voi juuri puhua. Valtiolta ei apua taida olla tulossa. Ovat tarkkoina rajoista.

Palvelustrategiastakin aluevaltuusto päätti ja se on taas naimisissa tuon tuottavuusohjelman kanssa. Jotakin palveluja on jatkossakin tarjolla, vaikka ei ehkä palvelutalossa.

Loviisa visiitit jäävät tällä erää hyvinvointialueen valtuustolta tähän. Keväällä kokoonnutaan vuokrauskäytöstä lehtitietojen mukaan poistetulla Porvoon vpk:n talolla! Kiva, että hienolla tilalla on käyttöä jatkossa ja olisi varmaan enemmänkin, jos tarkistaisivat hinnoitteluaan.

Kaupunginvaltuusto oli yllättävän vänkää seurattavaa. Puistokadun kaavaa käsiteltiin. Ei sinne juuri puistoa jää. Joskus unholaan jäävää Läntistä Mannerheiminväylää taivutellaan ja kaistojen väliin istutetaan vajaat sata puuta. Ei tuossa hetkeen tapahdu mitään. Rahnaa on taloussuunnitelmassa varattu isommin vuodelle 2026. Tietysti edellyttää, että joku haluaa alkaa rakentaa. Tässä siis Mäkkäriltä lähtien entiseltä ABC (aka Näsin Esso)-huolttarilta suoraan ylös istutetaan asuinrakennuksia.

Ilmasto ja ympäristöohjelma keskustelutti myös viihdyttävästi. Puolesta ja vastaan tuli juttua arvattavista suunnista. Äänestämäänkin päästiin. Läpi meni.

Entinen kaupunginjohtaja lienee jo asettanut ranta-aittakuvan työpöydälleen kansliapäällikkönä Hesassa ja näin ollen valtuusto hyväksyi nykyisen apulaiskaupunginjohtajan hoitamaan hommia, kunnes uusi on valittu. Jännä nähdä kuinka on postiin tunkua. Luulisi olevan. Onhan tämä hyvässä kunnossa oleva kaupunki, ei mikään apulaiskaupunki.

Mahtava juttu, että nyt on Porvoossa oma skeittihalli. Kyllä se aikansa kesti mutta avajaiset on pidetty ja hienolta näyttää. Se oli vuonna 2018 kesäkuussa kun tein aloitteen skeittihallista ja yli kolmekymmentä edellisen valtuuston valtuutettua kannatti. Kyllä kannatti. Kaupungilla hieno konsepti harrastajaseuran kanssa ja sivusta seuranneena on siellä kova into päällä.

Pisa-tuloksia on päivitelty. Enää ei osata mitään ja Move-mittausten mukaan on suuri osa teinitytöistä rapakuntoisia. Vuosituhannen alkuvuosina oli Suomi Pisa kärjessä. Ei Pisasta silloin kovasti meuhkattu. Maikat olivat enemmänkin ihmeissään että ”häh?”. Ihan normityötä tehtiin. Olin noihin aikoihin aika paljon tekemisissä kansainvälisissä opejutuissa ja ulkomailla kyllä meitä onniteltiin ja ihmeteltiin. Suomalaista koulua on sen jälkeen kaupattu maailmalle ja tälläkin hetkellä on maikkoja ympäri maailmaa. No ei ympäri, mutta Aasiassa ja arabimaissa. Eikä me vieläkään ihan surkeita olla. Missä syy tulosten heikkenemiseen? Digitaalisuutta on syytetty. Tietsikka on käytössä, jos oppilas jaksaa sitä repussaan raahata. Enempi on nuorella digilaite kämmenellä ja vähempi kännykällä kouluhommia tehdään. Kaikenlaiset taannoin opetussuunnitelmassa väkisin tehdyt monialaiset oppimiskokonaisuudet saivat omasta mielestäni oppimisen ja opiskelun hajoamaan monialaisesti eri suuntiin.

Joululaulut ovat vallanneet radiokanavat ja kirkonmäellä on ahdasta. Tullaan ja mennään joulua laulamaan. Joulu on siis taas. Viime lauantaina joulutorilla oli partainen mieshenkilö karusellin liepeillä kerjuulla. Ei ollut mulla lanttia taskussa ja kun sitten myöhemmin oli, oli heppu kadonnut. Vähän niin kuin Maijasen biisissä.

Hyvää ja rauhallista joulua jokaiselle ja rauhaisampaa vuotta maailmaan seuraavalle kierrokselle aurinkomme ympäri.