Porvoolla on yksitoista ystävyyskaupunkia. Pitkäaikaisimpia ovat Virossa Viljandi ja Ruotsissa Lund. Lund tuli kummiksi jo talvisodan jälkeen 1940 ja Sosialistisen Neuvostotasavallan alla ollut Viljandi vuonna 1961 ( tsekkasin nämä Porvoon kaupungin historian IV osasta).Olin Viljandissa kaupungin edustajana visiitillä kesäkuun ekana viikonloppuna.
Takavuosina ennen koronaa oli toimintaa ahkerasti molempiin
suuntiin yli Suomenlahden. Kuorot ja urheiluseurat avarsivat maailmaansa
säännöllisin vierailuin. Tämmöistä seurojen ja yhdistysten sekä kaupunkien
välistä yhteydenpitoa muistelivat, ja toivoivat lisää, Viljandin edustajat
kaupunginjohtajan vastaanotolla. Porvoosta on taitelijoilla viime aikoina ollut ja tulee
olemaankin yhteistyötä. Myös Tuglas-seura on herätellyt ystävyyskaupunkimeininkiä.
Viljandissa läsnä oli edustajia myös ystävyyskaupungeista Ruotsista, Saksasta,
Latviasta ja Liettuasta.
Viljandissa oli perinteiset Hansapäivät; keskiaikamarkkinat
ja pikkukonsertteja. Yhtenä iltana oli
omakotitalojen Cafe night. Kolmisenkymmentä omakotitaloa oli avannut pihoilleen
kahvilan/baarin ja kaupunkilaisia vaelsi katselemassa ja maistelemassa
tarjontaa. Viljandissa on paljon omakotiasutusta. Ei juurikaan asuinkerrostaloja.
Enkäpä sen vuoksi on robottiauton mahdollista toimittaa apteekkituotteita
asiakkaille. Siis ilman kuljettajaa. Semmoinen vempele tuli vastaan, kun olimme
saapumassa kaupunkiin. Kuljettaja kertoi, että vekottimia valmistetaan
Viljandissa.
Kaupunginhallitus teki juuri visiitin ystävyyskaupunki
Lundiin. Lundinkatu, Lundin talo, Kauppakeskus Lundi ja siinä edessä Lundin
aukio. Viljandin aukio löytyy Porvoossa Pihlajatieltä. On Saksalaisella
ystävyyskaupunki Dinkelsbuhlilläkin aukio. Siinä toisella puolella Pihlajatietä,
Leppätiellä. Ei o tullut käydyksi. Viljandissa on keskeisellä paikalla
tiekyltit sojottaen jokaisen ystävyyskaupungin suuntaan. Jotakin konkreettista
kaupunkilaisten välistä toimintaa olisi syytä taas herätellä eloon. Ehkä
ystävyyshommeleilla on jotakin annettavaa nykypäivänäkin. Vaikkapa kuljetusrobottien
muodossa.
Kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkoiltana. Jos olen blogeissani
harmitellut asioiden vähyyttä valtuustossa, niin nyt oli kotilukemista liki
kolmesataa sivua. Tilinpäätös ja arviointikertomus, Henkilöstöraportti ja -suunnitelma
sekä vihreän siirtymän rahaston perustaminen.
Hyvinhän kaupungilla menee. Rahaa on tullut viime vuosina veroilla
ja yhteisöveroilla aina reilusti enemmän kuin on ennustettu. Lainakanta on
huvennut puoleen siitä mitä se muutama vuosi sitten oli. Nyt kaupungin lainaa
piisaa reilut 1600 per asukas. Tosin on investointejakin tulossa isosti, että
ehkä sitä taas pankissa käydään. Veroprossan kymmenyksiä pitäisi fiilata.
Paineita olisi laskea prossaa koska ollaan niin rikkaita. En tiiä. Syksyllä
tämä nousee esiin.
Ryhmäpuheenvuoroja käytettiin ja referoitiin tilinpäätöksen tuloksia
mutta eniten herätti keskustelua vihreän siirtymän rahasto. Sinne laitetaan
kaupungin yli kolmenkymmenen miljoonan ylijäämästä kymmenen miljoona tukemaan
pieniä ja keskisuuria yrityksiä saamaan aikaan hankkeita, joissa ekologisuus ja
kestävyys on huomioitu. Porvoohan on näissä hommeleissa edellä monia muita
kaupunkeja. Fyrkat ovat käytössä vuoteen 2035 asti. Eiköhän ne sieltä hupene
tai kasva korkoa. Onhan se paljon rahaa ja keskustelua oli siitä, voisiko sitä
käyttää muuhun. Varmaan. Aina löytyy kohteita. Pari äänestystä. Tämä on nyt
yksi tulevaisuuteen katsova kohde.
Henkilösuunnitelman tiimoilta kävin pöntössä hieman
puhumassa. Kun kaupungilta lähti sotepuolen henkilöstö hyvinvointialueille katosi
henkilöstöstä 1500 henkilöä pois. Näkyykö henkilöstö suunnitelmassa se, että
suurin osa kaupungin duunareista on kasvatusalan henkilöstöä? Eipä juuri.
Semmoinen rekrytointiin tähtäävä mielikuvia luova mainos enempi. Ikääntyvät muistetaan ” Väestön ikääntyminen
muuttaa asiakkaidemme palvelutarvetta ja kannustaa työurien jatkamiseen. ”
Keitä ne meidän henkilöstömme (henkilöstöä oletan tässä tarkoitettavan) asiakkaat
nykyPorvoossa ovat? Nyt kun sotepuoli on
poissa. Päiväkotilapsia ja koulujen oppilaita. Kyllä hekin toki ikääntyvät ja
onhan kunnan tehtävänä toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea terveyttä kaikille.
Toissa iltana istuin portailla tunnelmoimassa. Talon alta
ryömi siili ja jatkoi matkaansa pitkin Itäistätietä. Olipas kiva nähdä. Ei ole
näillä kulmilla näkynyt vuosikausiin. Kiva elukka.
Käydään kulttuurilaivalla, kesäteattereissa, urheilutapahtumissa,
konserteissa, Jukolan viestissä ja
mustikassa. Jukolan viestissä voi jännätä onko siellä mettässä karhu.
Hyvää kesää!
ps. laitan tuohon linkin You Tubeen mun Meri on eri biisiin.
Meri ku o semmonen kesähomma
