Kuinka leveä, korkea, vino, suora, lähellä, kaukana jyhkeä, maltillinen? Kysymys, josta valtuusto
viimein pääsi keskiviikkona päättämään käsitellessään Porvoon Energian tontille
kaavoitettuja kerrostaloja. Asia olisi varmasti ollut jo aikaa sitten selvä, ellei
asian lisätarkastelussa olisi kaavoittajan pöydällä tupsahtanut rakennuksiin yllättäen
vähentämisen sijasta lisää rakennusmassaa ja korkeutta. Asia on rampannut eri
portaissa edes ja takaisin.
Itseäni eivät korkeat talot juurikaan haittaa, kunhan vanhaa
kaupunkia ja Ruusupuiston ympäristön empirekaupunkia ei ronkita. Kaavan
rakennuskanta on suurta. Eikö olisi maltillisempi ratkaisu riittänyt? Ei. Äänestykseen odotetusti meni. Äänestiin
takaisin palauttamisen puolesta. Ei mennyt. Äänestettiin uudestaan
hylkäämisestä. Ekan kerran valtuustohommissa äänestin tyhjää. Ajatuksena, että
jotakin alkaa joskus tapahtua vaikkakin maltillisempi ratkaisu olisi ollut paljon
parempi. Ei varmaan vielä muutamaan
vuoteen tapahdu mitään. Valituksia tullee. Kaupungin joulutervehdysvideossa kerrotaan,
että Porvoo on ”hyvän tahdon kaupunki.” Okei. Hyvää tahtoa tullaan jatkossa
tarvitsemaan. Tonttu on muuten kaupungin videolla nimetty Fredrikiksi.
Jos ja kun kaikki ikäännymme, on Porvoossa lähivuosikymmeninä
tuplasti enemmän seiskavitosia kuin nyt. Jos tämä asia alkaa kiinnostaa,
kannattaa lukaista Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma . Suunnitelmassa tarkastellaan lähivuosien
suunnitelmia vuoteen 2023. Silmään pisti, ettei koronamaailma näy tekstissä.
Ehkä jo vuoden päästä on tauti rokotettu pois päiviltä. Ei arpia.
Gammelbackan pellolle nousee hyvää vauhtia
siirtolapuutarhamökkikylä. Kauppa on kiinteistövälittäjän mukaan käynyt hyvin
(kuinkapa muutoinkaan). Hyvin varustellun uuden ”mökin” hinnalla saisi
Gammelbackasta kaksion tai rivarin. Rahaa jää vielä vaikka uuteen autoon.
Mutta. Gammelbackalaiset sen tietävät. Meri on lähellä, puistometsä hieno.
Purokin on. Ehkä Kamppulan status saa tästä lisää nostetta. Toivottavasti
Purolan Galaksi (galaksi?!?) saa tyytyväisiä asukkaita eikä ole musta-aukko.
Marraskuun lopussa oli valtuustolle Metsä-iltakoulu. Kodeissa
etänä oltiin. Avohakkuista saa nopeasti rahaa, mutta hitaasti uutta hakattavaa.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Sauli Valkonen esitteli jatkuvan kasvun menetelmää
ja totesi sen kestävämmäksi pitemmällä ajanjaksolla. Rahaa saa silloinkin.
Isoja puita poistetaan, pienemmät kasvavat. Jos metsässä vielä pienempiä puita
on. Eri-ikäiskasvatus siis rulettaa. Useampiakin metsähenkilöitä kaupungin
puolelta kävi valaisemassa metsäasiaa. Porvoossa puita kaadetaan pääasiassa
rakentamisen tieltä ja osin myös erilaisten tuholaisten työn hillitsemiseksi.
Osin talousarvion. Erilaisia suunnitelmia on. Yhteistyö (tai sen puute) eri
hallintokuntien välillä aiheuttaa ongelmia ja herättää kysymyksiä ulkoilijoiden
taholta. Mihin katosi puu? Kuka vastaa?
Metsä ei.
Suojelusta puhuttiin. Vihreillä onkin aloite Virvikin alueen
metsän suojelusta. Virvikin kulmalta saisi myös muodostettua viherkehän, jossa
elukka ja ötökkä voisi liikkua laajemmin eikä näivettyisi omaan kuplaansa.
Metsillä , kuten tiedämme, on paljon vaikutusta meidän mieleemme. Taannoin koulussamme oli itsenäisyyspäivän ohjelman yhteydessä tehtävä, jossa oppilaat tekivät luokissaan kuusimetsämobilen koulun aulaan. Idea oli kirjoittaa puuhun(kartonki) ajatus siitä, mitä metsä merkitsee minulle. Varsin moneen kartonkiin kirjoitettiin sana ”rauhaa”.
Sotelautakunta päätti tämän vuoden etäkokousrupeaman torstaiehtoona.
Päätettiin maksuista ja palkkioista. Pääosin samat määrät kuin tänäkin vuonna.
Muutama muutaman sentin fiilaus. Mieluusti veroja maksan. Palveluja on ja niitä
saa tarvitseva kohtuulliseen hintaan. Keskusteltiin paljon ajankohtaisista ja
tiedoksi tuoduista asioista. Niistä riittänee keskustelua julkisuudessa jonkun
ajan päästä. Muutoin mm. &&%hyi48+0098807:;sta haluttiin lisää tietoa, vaikka
oli sitä nytkin. Kyseessä siis potilastiedon pilvipalvelu. Olet siellä tunnistamaton
pseudonymisoitu kryptinen jono tai joku hieroglyfi mikä lie galaksi (huom. Oma
tulkintani, ei esittelytekstiä). Ei huolta. Opas henkilökohtaisen avustajan työnantajalle
palasi modifioinnin jälkeen listalle ja hyväksyttiin. Kiiteltiin lopuksi
sotepuolen väkeä hienosti hoidetusta työstä. Liksa lämmittäisi.
Soittajilla hyvä tahti. Zentra järkkäsi striimaukseen viime lauantain punkillasta. Jos ei nyt punkkia, niin ainakin voimallista kitaravetoista vauhtirockia soittivat kolme paikallista nuoremman polven bändiä. Video pelitti, äänet pelitti ja bändit pelitti oikein komeasti. Strum 101 kirkkaimpana kruununa.
Bändimeiningeistä tuli mieleen neljäkymmentä vuotta sitten elämänlankansa
loppuun kerinyt taitava nuori säveltäjä/laulaja Jarmo Högman. Jotkut ehkä
muistavat muinaiselta Porvoon sävelet-levyltä Jarmon koskettavan laulun ”Nousin tuulen polvelle. ”Högöllä", broidilla ja
kumppaneilla oli silloin oma punkbändinsä, Sdunk. Kävin Unkalla katsomassa. Kundeilla
tupa täysi. Nyt syksyllä Jarmon sisko löysi c-kasetin, jossa nuori (lapsi) Högö
laulaa säveltämäänsä joululaulua. Tuuma ja siitä toimeen. Nyt biisin laulavat ja
soittavat Jarmon silloiset soittokaverit; säveltäjä itsekin lopussa äänessä. Hieno ja onnistunut projekti!
Hyvää joulua ja onnellista seuraavaa kierrosta aurinkomme ympäri.
