JOULUBLÖGI

 

Samalle viikolle (viime) osuivat perättäisiksi päiviksi aluevaltuuston ja kaupunginvaltuuston kokoukset. Esityslistoissakin paljon samaa. Molemmissa käsiteltiin hallintosääntöä ja tulevan vuoden talousarviota.

Itä-Uudenmaan parin viikon päästä alkavan hyvinvointialueen tiimoilta väännettiin puoli tuntia kokouspalkkioista ja hallituksen puheenjohtajan palkkiosta. Puheenvuoroja käytettiin siitä kuinka merkittävää tai jonninjoutavaa on valtuustojen infokokouksista maksaa korvausta. Ei infoissa ehkä niin montaa osallistujaa olisi ilman korvausta. Joku toki. Porvoon kaupunginvaltuuston iltakoulujen suosio kasvoi, kun alkoi saada pikkuliksan osallistumisesta. Tämä joitain vuosia sitten.

 Aluehallituksen puheenjohtajalle tuli 833,333…€/kk tai jos haluaa tehdä työnsä puolipäiväisenä (jos kerkeää) saisi kaksi ja puoli tonnia. Talousarviota käsiteltäessä ei tullut aluevaltuustossa yhtään muutosesitystä. Porvoossa kaupungin johtajan ehdotukseen yli sata. Loppupeleissä kaupunginhallituskäsittelyn jälkeen jäljelle jäi vajaat kolmekymmentä muutosta valtuustossa miteltäväksi.

Hyvinvointialueen pyörittäminen maksaa 433 miljoonaa, Porvoon vajaat 200 miljoonaa vähemmän. Porvoo saa verotuloja kaupunkilaisilta ja Sköldvikistä. Lopulta rahnaa jää yli reilut 14 miljoonaa. Hyvinvointialueen rahat tulevat valtiolta. Verojahan nekin loppupeleissä ovat. Vaan eivät riitä.

Hyvinvointialueen budjetti on kursittu kasaan alueen kuntien edellisten tilipäätös lukemien pohjalta; siis sosiaali- ja terveyspuolen sekä pelastustoimen osalta. Tällä tavoin päästiin lukemaan, joka tulee olemaan liki 27 miljoonaa alijäämäinen. Mistä se raha? Valtio maksaa. Toivotaan. Siis me kaikki maksamme. Jollakin tavalla. Jos valtiolta ei tule lisärahaa aletaan melko pian säästöhommiin.

Parin viikon päästä vuoden vaihtuessa ovat kaikki palvelut ainakin muutaman tunnin samalla tavoin kuin ennenkin hyvästi. Eiköhän tuo suju. Itseäni eniten arveluttaa kuinka riittävät resurssit Porvoon ja hyvinvointialueen yhdessä omistamalla HPK oy:llä henkilökunnan tietotekniikkavempeleistä huolehtimiseen. Osaavasta väestä on pulaa. Vähän joka alalla. Ai niin, saa Porvoo hyvinvointialueeltakin rahaa. Sinnehän siirtyi kaikki sote kiinteistöt ja niistä maksetaan vuokraa. Liitteestä ilmenee esim., että Ilolan koulun 21 neliön terveydenhoitajan tilasta Porvoo saa 851€ kuukaudessa. Näsin terveyskeskuksesta liki kaksisataa tonnia. Kolmen vuoden ajan.

Aluevaltuuston kokoustaminen on kömpelöä, kun ei ole vielä käytössä sähköistä kokousympäristöä. Äänestystoimintakin hidasta ilman äänestyslaitteistoa. Jokainen äänestys käydään nimenhuudon perusteella. Valtuutettu äännähtää JAA tai EI. Kaikki kymmenet asialistan liitteet ovat useammassa sähköpostissa liitteinä.

Porvoon kaupungin valtuustossa ykkösjuttu oli Epoon koulun tulevaisuus. Jo kuolleeksi julistettu kyläkoulu sai lisäaikaa. Varmaankin ainakin tämä valtuustokauden ajan. Siinä ajassa on kenties vuosikaudet toimenpiteitä odotelleet tonttipäätökset saatu etenemään viemäröinnin, sähkön, vesihommien ja teiden osalta. Infra you know. Kymmenet tontit odottavat ottajiaan. Eikö siinä yksi kyläkoulu sitten pysy hengissä jatkossakin. 

Kyläläiset, oppilaiden vanhemmat ja oppilaat tekivät huikean työn koulunsa puolesta. Asiaa pidettiin esillä telkkarissa, radiossa, lehdistössä (valtakunnallisesti ja paikallisesti) ja myös valtuutettujen sähköposteissa. Muutama kouluaktiivi jaksoi seurata klo 16 alkanutta kokousta ja meidän valtuutettujen jorinoita aina hieman ennen puolta tapahtuneeseen äänestyshuipennukseen asti. Ei tule kyllä itselle mieleen, että näin pitkää valtuusto kokousta olisi sattunut omalle kohdalle aiemmin.

Talousarvioesityksessä oli 50 sentin lisäys kouluruokaan. Sitä ei oppilas saa rahana, vaan satsaus laitetaan laadukkaampaan kouluruokaan kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Samasta keittiöstä tulee ymmärtääkseni vanhusten ruuat mutta tuskin sieltä mitään erotellaan pois. Heh. Ruoka jos mikä on makuasia ja aihe kirvoittikin useammankin valtuutetun muistelemaan omia, mummonsa tai lapsensa kokemuksia kouluruuasta. 

Itselle kouluruoka on maistunut kouluaikana ja openakin jo liki kolmekymmentä vuotta. Minusta se on ihan hyvää. Aika monesta yläkoulun oppilaasta asia ei näin ole. THL:n kouluterveyskysely viime vuodelta kertoi, että 40 % oppilaista ei syö joka päivä kouluruokaa. Pitäisikö satsata porkkanaan? Syö koululounas ja kerää leimat lappuun ja saat mäkkäriaterian. Kaveri ehdotti tämmöistä ja ei se loppujen lopuksi ihan dorka idea ehkä olisikaan. Jospa nyt miljoonan satsauksella alkaisi ruoka maittaa, kasvisruokakin. Eikä se ole pelkästään ruoka, vaan kyllä aikuinenkin syö mieluusti viihtyisässä ympäristössä.

Viikonloppuna oltiin Mankkenissa äänittämässä uutta matskua pienellä kokoonpanolla. Joskus helmikuussa julkaisen levyllisen uusia suomenkielisiä lauluja. Lauluja II/ Porvoo laulut. Kaikki biisit kertovat kotikaupungista ja aika monet nuoruudestani täällä.

Rauhallista joulua ja koko maailmalle onnellisempaa seuraavaa kierrosta aurinkomme ympäri

Sukkasillaan sipsutellen hyvinvoinnissa

 

Puoli kasilta alkaa juntta tömisyttämään maata jossain päin kaupunkia. Jump, jump jump. Ontuvasti verraten samalla tavoin luodaan perustaa vuoden vaihteessa aloittavalle Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Johtaja on valittu, hallintojohtajakin ja muita päälliköitä. Isosti on sopimuksia kunnista siirretty ja vielä ennen vuoden vaihdetta päästään käsiksi talousarvioon. Hallitus sen nyt kylläkin laatii. Iltakoulutusta saada marraskuun puolessa välissä.

Hyvinvointialueen valtuusto kokoontuu loppu vuoden Lypalla. Sukkasillaan sipsutellaan koulun ruokalassa. Ensi kerraksi pitää varata villaiset. Onkohan Lypan oppilailla? Sittemmin siirrytään Sipooseen.

 Aluevaltuuston kokoukset ovat olleet maltillisesti muutaman tunnin pituisia. Edellisellä viikolla on infotilaisuus missä asioita avataan tarkemmin. Hyvä käytänne. Tiistaina oli viimein strategiakin päätettävänä. On sitä hiottu jo useammassa seminaarissa ja ihan ok strategia tuli. Alempien tasojen detaljeihin ei tässä strategiassa mennä. Ei näy oppilashuoltoa, saati terapiatakuuta. Ei nyt.  Vielä rustataan palvelustrategiaa, henkilöstöstrategiaa sun muuta.

Ryhmäpuheenvuorot pidettiin ja kiitoksia jaettiin suuntaan ja toiseen. Vaikka hehkutettiin hyvää yhteisymmärrystä, saatiin äänestystä aikaiseksi parista muutosesityksestä tekstiin. Eivät ne läpi menneet. Kannatin kyllä. Hyvärissä (itse keksin) käsiteltiin myös kunnista siirtyviä sopimuksia ja sitoumuksia. Sopimuksia piisaa; jalkojenhoidosta leasing autoihin, sähkösänkyjen huoltosopimuksiin, lähdevesiautomaatteihin ja Loviisan osalta Apottiin asti. Muutamia mainitakseni. Hyvinvointialue pomo palasi Apottiin ajankohtaisissa asioissa. Ei vaikuttanut innostuneelta vempeleeseen. Itseäkin se on alkanut epäilyttää. Hankaluudet ja hinta. Ajatus hyvä Huomasin sopimuslistasta, että vainajien siirtopalvelut hoitaa Calla Oy. Kylmää kyytiä.

Kohta ovat palikat kasassa. Katsotaan sitten ajan kanssa, muuttuuko mikään. Puhetta on ollut, ettei asiakas huomaa eroa nykyiseen. Syytä kyllä olisi. Varmaankin parempaan. Päättävän jengin voi vaihtaa 13.4.2025 kuntavaalien yhteydessä. Rahnat eivät tule riittämään todetaan jo nyt. Onneksi HUS ei säästöissään Porvoon sairaalan päivystystä ainakaan vielä heittänyt romukoppaan. Siinä menisi koko sairaala. Vauvat menivät jo.

Päästiin äänestämäänkin. Hyvinvointialueilla on hyvin erilaisia kokouspalkkiokäytänteitä. Aihe oli listalla ja viikon varrella oli tullut esityksiä, että palkkioita osin muutettaisiin. Aiheesta sitten pari esitystä. Yksi esitys oli, että asiaa vielä puitaisiin eli laitettaisiin pöydälle. Tuli muutosesityskin. Äänestettiin (52–6) ja asia meni sinne mistä se oli tullutkin eli poliittiseen ohjausryhmään. Voi, olla että silti asiasta marraskuussa taas äänestetään. Meidän Itä-Uudellamaallamme on varsin maltilliset kokouspalkkiota (170 € valtuutetulla. Siitä verot pois ja puolueelle mikä puolueelle kuuluu.) verrattuna muihin. Hallituksen puheenjohtajan palkkiosta nyt kiikasti. Se olisi tonnin kuussa. Yleensä listalla on ollut asioita, jotka eivät ole puheita kirvoittaneet mutta tiistaina kävi suhina (ne sukat! ) mikrofonin äärelle.

Kaupunginvaltuusto kokousti toissa viikolla. Varsin pikainen operaatio. Kuten varmaan seuraavakin kokous, joka pidetään talousarvioiltakoulu-seminaarin yhteydessä. Veikkaus sen kestoksi puolituntia. Heviä staffia on tulossa joulukuussa, kun listalla on talousarvio ja hallintosääntö. Arvioisin noin kuutisen tuntia. Ja tietysti tuntien lukukinkerit ennakkoon. Vaikka onhan näistä jo etukäteen keskusteltu. Veroprossiin ei kajottu, kun ei nyt voitu. Tämä oli välivuosi. Valtio vie omansa jatkossakin. Ei huolta. Kiinteistöveroon olisi voinutkin kajota mutta ei kukaan hennonut.

Kaupunginvaltuuston listalla olleesta kolmannesta osavuosiraportista voi todeta, että ihan hyvin menee. Rahaa tulee pyytämättä rutkasti enemmän kuin oli osattu ennustaa. Kukapa osaisi. On se kuitenkin hassua, kuinka ennen koronaepidemiaa tehtiin kestävän talouden ohjelma, jossa mm. säästettiin pehmeästä leivästä kouluruokailussa. Nyt tulee yhteisöveroa (taas) kymmeniä miljoonia ennakoitua enemmän. Voisi ostaa juustotkin leivän päälle. Talousjohto varoittelee ja onhan se heidän duuni. Neste takoi taas muhkeat plussat polttoaineilla. Hinnat nousivat, tuotot nousivat. Kotona sammutellaan valoja. Ei varmaankaan yhteisöverotulot vähene. Kyllä näillä maksaisi muutaman kyläkoulun kulut.

Bändejä perustamaan! Hieno, homma että pensselitehtaan väki ja kaupunki löysivät yhteisen sävelen. Skeittiväki vielä etsii kattoa päänsä päälle.

Mittarimatoja Kuopijon mallilla

 

Valtuuston keskiviikon lyhyehkössä kokouksessa isoimpana aiheena oli kaupunkistrategian mittarit. Niistä nähdään (ainakin on tarkoitus nähdä) kuinka edistyvät ajatukset Porvoosta suosituimpana kotikaupunkina, kuinka on kaupunkielämän sykettä, kuinka ollaan paras arkenakin ja kuinka olemme ilmastotekojen kaupunki. Isoja mittareita on kymmenen. Mittarit ovat peräisin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuvasta mayorindicators mittaristosta. Siellä niitä on pari sataa. Netistä voi luurata. Palikka maksaa kolmetonnia vuodessa. Sitten vain mittaamaan. Tavoitetasoja vertaillaan pääkaupungin läheisyydessä sijaitseviin kaupunkeihin mm. Lahteen, Kuopioon ja Vaasaan. Kuopioon ja Vaasaan? No Vaasassa toki kielijuttu. Verrokit ovat nyt isompia kuin Porvoo haaveilee olevansa vuonna 2050. No Jäke ei ole.

Mitataan Väestönmuutosta, HYTE- kerrointa (Sen perusteella valtiolta tulee rahnaa. Siis kuinka hyvin on kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetty. Isomminhan siitä kantaa kohta huolta hyvinvointialueet).

 Lisää mittaria. Koulutusindeksi, katuturvallisuus. Siihen tilastot poliisilta rikoksista, pahoinpitelyistä, rattijuopumuksista. Kännipäältä tai muuten sekaisin olevalta vaikutti tyyppi, joka keskiviikkoaamuna kiihdytti punaisia päin Keskuskoulun edessä, kun koululaiset lähtivät vihreillä ylittämään katua. Punaisia päin ajellaan muuallakin varsin surutta.

Lisäksi mitataan keskustan elämyspulssi (Telia kertoo missä kännykkä sykkii), työllisyysaste, yritys- ja lainakanta. Ekologisesti mitataan kasvihuonepäästöt ja suojellun metsämaan osuus kaupungin metsistä. Sen pitäisi olla vuoteen 2030 17 %. Sehän suhteellisesti hoituu, kun metsää ahkerasti hakataan talousarvion hakkuutavoitteiden mukaisesti. Höh. Miten lie metsää jäljellä suojeltavaksi. Kasvaa metsä toki, mutta ei tuossa ajassa. Näistä jutuista valtuustossa sitten keskusteltiin. Ja äänestettiinkin tuttuun tapaan juuri luontojutuista; metsien suojelusta. Suurin osa 41–9 (poissa 1) kannatti. Ai niin. Taputettiinhan me kaupunginjohtaja kaupunginjohtajaksi. Clap, clap. Johtajasopimusta sorvaamaan.

Maanantaina oli miltei sama porukka raikkaassa ulkoilmassa katsastamassa tulevaa Puistokatua. Se on tämä nykyinen Mannerheimin väylä johon istutettaan puita kaistojen keskelle. Onkohan se sitten Mannerheimin puistokatu? Kadun linjaan tulee hieman mutkaa mutta siitä saapuu sitten ”näyttävän arkkitehtuurin” myötä kaupungin sydämeen.

Mäkkärin kulmilta lähtevä puusto ja vanha ABC vaihtuvat puistokadun myötä asuinrakennuksiin. Kun oli tarpeeksi kävelty, mentiin jatkoille iltakouluun kaupungintalolle. Professori Markku Silenius kertoi kaupunkien tulevaisuudesta ja puhuttiin kaavoituksen arvopohjasta. Hyvä alustus oli.  ”Ihmisen kokoisia tiloja ”,”Vihreää joka paikkaan ””Rakenna kauniisti ja ihmislähtöisesti”,” Ole rohkea”. Eikös nämä kuullosta hyviltä? Näitä nähnemme sitten siinä vanhan ABC: tienoilla. Ja muualla. Jep jep. Ei ollut rakennusfirmoja kuulolla. Kaavavaiheessa tulisi tarrata näihin asioihin.

 Rohkeudesta ja luottamuksesta puhui maanantaina iltapäivänä jääkiekkomaajoukkueen valmentaja Jukka Jalonen Taidetehtaalla. On hänellä meriittejä millä puhua. Vanha Ipan valmentaja (Ipa saa juuri tätä kirjoittaessa kuonoon Kuopiossa, kirjaimellisestikin näemmä). Sekin jäi Jalosesta mieleen, että ennen muinoin oli joukkueen saunailtaan innokkaasti lähtijöitä mutta nyt saatetaan kysyä ”onko pakko?” Jäi mieleen myös se, että maajoukkueen palavereissa ei olla lippis päässä. Ei vaikka ois änäri tähti.

Aluevaltuusto oli jo jokunen aika sitten Myrskylässä. Komea puurakenteinen koulu. Niillä kulmilla on Myrskylän kaupunginjohtajan mukaan oltu itku kurkussa, kun entinen hoivanantaja Päijät-Häme jää taakse. Sittemmin hyvinvointijohtaja ehätti toppuuttelemaan, että palvelut säilyvät. Rahoituksessa on kyllä klappia niin kuin on HUS rahoituksessakin. Porvoon sairaalan päivystystä saa kyllä nyt puolustaakin. Varmaan moni meidän kulmamme eduskuntavaaliehdokas tämän eduskuntavaalikampanjassaan huomioikin. Rahnaa alueelle tulossa alle 400 miljoonaa. Lainaa saadaan ottaa jonkun verran. Investointien verta. Sano valtio.

Epoosta lähtee tod.näk. koulu kun ei ole oppilaita. Ehkä koulun saa takaisin, kun oppilaita taas on. Jos on. Olisiko tuo ollut kallista? Semmoinen on Jukolan viestipaikan viesti. Tästä riittää vielä ainakin puhetta viimeistään silloin kun valtuusto pui talousarviota.

Ja joo. Jos on jotakin toiveita siitä, minne kotikaupunki laajenee, kannattaa nyt lokakuun loppuun mennessä ilmaista mielensä. Naposteltavaa kaveriksi ja täyttämään kyselyä koko perheen kera.

Energiariisin smakua ja maantien ässää

Melko perinteisen tuskaisen hellekesän jälkeen alkoivat taas politiikkahommelit. Alkuun valtuustossa varsin kevyt lista, mutta saatiin siitä jonkun verta keskustelua aikaiseksi.  Lähinnä talouden -ja toiminnan seurantaraportista (ja hieman sen sivu Epoon kouluun liittyen), sekä perinteinen valtuustoaloitteiden käsittelynhitausmotkotus. Ja motkotus siitä, ettei uusien aloitteiden puheenvuoroista ollut ilmoitettu etukäteen. 

Ja eikö perkule joku ollut pöllinyt mun tervaleijonat valtuustosalin pilttuun laatikosta! Nuuhkin ilmaa mutta ei epäiltyjä. PALOHÄLYTYS!!. No poistumisharjoitus. Siirryimme asiallisesti ulos varaportaikosta. 

Liikuntarajoitteiselle haastava taival mutta tosi tilanteessa apua on tarjolla yli puoluerajojen. Viimeksi kun jokunen vuosi oli vastaava manööveri tuli ihan paloauto. Tai olisi tullut, jos olisi päässyt luovasti pysäköityjen valtuutettujen autojen ohi. Nyt ei tästä mainittu.

Nykymuotoista hallinnollista Porvoota on jäljellä vielä neljä kuukautta, kunnes Itä-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa. Toive oli, ettei asiakas muutosta käytännössä juuri huomaa. Nähtäväksi jää. Saman asiat mitkä nyt ovat ilahduttaneet tai raivostuttaneet tehnevät sitä jatkossakin. Ainakin jonkun aikaa. Tehdään parannus. Hallintoa on valmisteltu tammikuusta lähtien; valittu johtaja ja uusia tullaan valitsemaan. Aluehallitus päätti yllättävän tiukoista kielitaitovaatimuksista. Voi ole vaikke löytä pätevä person. Tai niitä on aika vähän.

 Valtuustossa käsiteltiin maanhankintaa. Kaupunki on varannut siihen tarkoitukseen miljoonan. Suurin osa on käytetty. Nyt on kaupungilla etuosto-oikeus yritystonteille Kulloossa. Siihen ja mahdollisesti vielä muuhun hankintaan päätettiin lisätä 800 000 € talousarvioon.  Varatut rahnat eivät tule sivistys- ja sote puolellekaan riittämään. Niihin palataan myöhemmin.

 Akuutisti tarvittiin rahaa 400 000 €, että kaupungin sisäisesti päästään julkisella liikenteellä paikasta a paikkaan b, paikan c kautta, d paikka sivuuttaen, ja unohtaen muut palaten paikkaan a. Onnibus flex (ex Porvoon liikenne) hoiteli ajot kesään asti ilman tukia, mutta nyt se hoitelee miltei samat reissut kaupungin avustuksen tukemana (ja saa pitää lippurahat). Pakkohan ne on hoitaa. Vaan kuinka jatkossa? Minkä värisillä ja kokoisilla busseilla jatkossa ajellaan? Perustetaanko bussifirma? Annetaanko kaikille kuntalaisille taksisetelit tai sähkövempeleet. Joku viipurinrinkelimalli, jossa pikku dösät veivaavat vartin välein pitkin päivää? Jotkut muistanevat vielä ajan, jolloin Eestinmäkeen kulki säännöllinen bussilinja (Norrgårdin pojat, vihreä onnikka) ja lähiöihin pääsi iltamyöhäiseen.

 

Valtuustossa esiteltiin tiedoksi talouden ja toiminnan seurantaraportti tammikuusta kesäkuun loppuun. Hyvä ja selkeä esitys siitä mitä piti tehdä ja mitä on tehty. Minne ovat rahat menneet. Kyllä meillä ihan ok menee. Yhteisövero tulot yllättävät taas. Hupsista vaan tuli kymmenen miljoonaa enemmän kuin arveltiin. Ei enää yllätys. Sähkökriisiin varaudutaan, kertoi talousjohtaja.

 Pari valtuustokautta sitten istuin rakennus- ja ympäristölautakunnassa. Silloin oli Nord Stream-putki asiat listalla. Nähtiin selvityksiä siitä, kuinka putki vaikuttaa Itämeren pohjaan. Tämmöinen ympäristökysymys siis. Oli myös kiinnostava merenpohja kartta, jossa näkyi vanhoja laivoja ja taisi olla myös sota-ajan värkkejä. Siellä se putki nyt pötköttää. Hanat pantiin kiinni. Vaikutuksia on.

Varsin ympäristökysymys sekin, että joku puulaaki on taas keksinyt, että alueellamme on malmeja. Siellä maansisuksissa. Kaivetaan ne pois. Ei kaiveta. kuusitoista vuotta sitten oltiin hamuamassa uraania Askolasta. Pöyristyttävä hanke kariutui. Niin tämäkin.

 Sähkönhinta nousee ja puhutaan energiakriisistä. Ei ihan vielä mutta kohta. Seitkyt-luvulla rajoitettiin ajonopeuksia ja valaistusta vähennettiin. Näyteikkunat olivat pimeitä. Onko enää näytetikkunoita? Klapikauppa käy, jos on myytävää. Tolkkisten voimala hamuaa haketta läheltä ja hyvinkin kaukaa. Edellisen energiakriisin aikaa Kirkalla oli biisi Energiaa. Saapi nähdä, josko joku räppäri tarttuu nyt aiheeseen. Poika saunoo, öisin.

Vielä ehtii smakuilla ja Kulttuurilaivalla torstaiehtoona soittaa Rinneradio. Kävin katsomassa taannoin Kulttuurilaivan livessä Kuuhulluja. Lava on siis ulkona.  Porukka oli kuin Bar Maryssa muinoin ja porukkaa oli hyvin. Jocke-vainaan henki leijaili ilmassa. 

Syyskuu on aikaa lausua ajatuksensa ja tutustua keskeisten alueiden osayleiskaavaan. Tsekkaa.

. Kaupungin johtajaksi haki kaksi henkilöä. Kaupunginjohtaja ja joku toinen. Kumpikin pääsee kolmen parhaan joukkoon. Lopuksi energiaa.

TILINTEKOJA KESÄILLOISSA SOI

 Kuluvalla viikolla on kokoustettu ahkerasti. Valtuusto kokoontui maanantaina ja vielä tänään keskiviikkonakin. Maanantaisessio oli yllättävän lyhyt. Olisivat asiat kyllä siten mahtuneet yhteenkin kokoukseen. Tiistaina aluevaltuusto piti kokoustaan Lapinjärvellä sivarikeskuksessa.

Maanantain lista näytti pitkältä ja liitteiden lukemiseen kului aikaa hyvin yhden tuhdin kesädekkarin verran. Oma valinta, ei siinä mitään. Tilinpäätös antaa hyvän kuvan siitä mitä vuonna 2021 piti tehdä ja aika lailla se tehtiinkin. Rahaa tuli yhteisöveron muodossa (71milj!!), niin rutkasti etteivät ennusteet perässä pysyneet. Valtiokin jeesasi ja lopputuloksena saatiin kymmeniä miljoonia (53) ylijäämäinen tulos. Tuskin tulee koskaan enää toistumaan. Ryhmäpuheenvuorossa toivoin ylijäämän käyttöä kulttuurin ja nuorten tarpeisiin ja vaikkapa just tähän pensselitehdashommaan. Kyseessä tahdon asia.  Asiat saadaan hankaliksi, jos niin halutaan. Nyt ei ole kyse vain muutamasta treenikämpästä, vaan olisi paljon laajempi ja monipuolisempi konsepti tarjolla. Skeittihallihanke etenee toisaalla

Aluevaltuuston kokouksessa oli myös tilinpäätös esityslistalla. Näytti hassulta. Tulos oli 0 (= nolla). No eipä alue ole vielä 2021 ollut kuin teknisesti olemassa. Kokous pidettiin Lapinjärven siviilipalvelukeskuksessa. Kaunis mesta Sjökullan kartanon alueella järven rannalla. Vuoteen 1990 paikka oli alkoholistiparantola. Siellä muinoin viinan marinoima keho lepäsi maatalousaskareiden parissa pakostakin. Kirjaimellisesti. Aluksi pakkohoitoa.

Ensi viikolla on vielä aluevaltuustolla kokous ja valitaan alueelle johtaja. Voisi odottaa tiukahkoa vaalia. Ryhmät haastattelivat kolmea loppusuoralle päässyttä kandidaattia. Isoa vääryyttä tuskin tulee, tulee valituksi kuka tahansa ehdokkaista. Olisin kyllä mieluusti haastatellut ne pari muutakin. Pukkilassa kokoonnutaan seuraavaksi.

Keskiviikko illan valtuustossa oli tärkein asia uusi organisaatiouudistus. Puheenvuoroja käytettiin; kehuttiin pääasiassa mutta kritiikkiäkin tuli. Vanhoilla systeemeillä olisi jonkun mielestä pärjätty. Nyt mennään kolmella toimialalla ja konsernipalvelujen toimialalla. Isoin muutos kaupunginjohtajan luonnokseen oli nuorisopalvelujen siirto elinvoima toimialan alle kasvun ja oppimisen toimialalta. Myös liikuntapuolen hallinto kaikkine muine toimintoineen ainakin ensi vuoteen pysyy siellä. Muutosesityksiäkin tehtiin taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön (esim. kans.opisto) tiimoilta, vaan eivät ne tilannetta muuttaneet. Elinvoima toimialan alla pysyvät. Eikä saanut kannatusta esitys kulttuurijaostostakaan riittävästi. Vihreiltä sai. Jaosto hommaan palataan vielä, jahka nähdään kuinka uusi organisaatio pelittää.

Taannoin kysyttiin, ja kun oli mahdollisuus osallistua, osallistuin rahoituksen ja johtamisen seminaariin RAFOON toissa viikolla Tampere- talolla. Oli kiinnostavaa. Ei liene uutinen, että vuodet 2024–2025 tulevat olemaan kuntataloudessa kurjat. Tämä tuli esiin erinäisissä paneeleissa ja esityksissä. Tuli paljon muutakin. Tuulivoima on tuonut joihinkin lännen kuntiin niin hyvät kiinteistöverotulot, että kuntatalousguru Laesterän mukaan esim. Kyyjärvi pärjäisi jatkossa, vaikka ei perisi kuntaveroa lainkaan. Idän kuntiin ei myllyjä saa puolustusvoimien tutkavalvontaa sotkemaan rakentaa. On se valvonnan kyllä ihan kiva olla toimiva. Tampere-talo on muuten samalla paikalla, jossa joskus 70-luvun alussa oli eläintarha. Lapsena kävin. Gorilla nakkasi kalterihäkistään sapuskat jonkun ukon poplarille. Oli aika karu eläintarha.

Viikonloppuna Porvoo soi. Lehtitietojen mukaan on lipunmyynti sujunut hyvin. Jää nähtäväksi. Onhan niitä jo myyty kolmeen kertaan. Porvoossa olisi hyvä tämmöisissä olla myös ruotsinkielistä iskelmää tarjolla. Kaksivuotta sitten oli tapahtuman ohjelmistossa myös nuoruuden diggailukohteeni Uriah Heep. Ei enää. Olisi ollut kiva nähdä kuinka ainoan alkuperäisjäsenen kitaristi Mick Boxin letti vielä liehuu seiskavitosena. Nyt itseäni kiinnostaa oikeastaan vain Martti Servo ja Napander. Esiintymisaika perjantaina klo 1630. Siinä on Onnibussi Flexiä (miltei kaikki dösät sillä brändillä ja pari Uudenmaan ely-keskuksen nimikkeellä aikatauluissa) odotteleville viihdettä tarjolla. Konserttiaitauksen ulkopuolellakin napanteri maistunee sään salliessa.

Ja tosiaan kuten lehdissä on kirjoitettukin, on se vanhan kaupungin jäätelökioskipeltipurkki käsittämättömän ruma. Kappalaisen talolla Porvoo fotoja museon arkistoista. En o vielä kerennyt mutta on kesämust. Kohta Avantikin töräyttelee fanfaarit Raatihuoneen torilla. Perunat alkaneet kasvaa, vaikka varikset tai naapurin kissa tonki siemenpotut ylös. Ja vaikka itse tongin syksyllä kaikki maa-artisokat ylös, on niitäkin tulossa hyvinkin keittotarpeiksi. Maa-artisokalla on kaunis kukka, vaikka ei soppaa sitten tekisikään.

Hyvinvointialueen johtajan valinnasta saa ensi viikolla varmaan lukea lehdistä.

 Blogeista pidän taukoa elokuulle lopulle. Kaunista ja levollista kesää kaikille!

 

STRATEGISTATOIMINTAA ERILAISISSA PÖNTÖISSÄ CHIRPY

 

Siinä missä Suomi ja Ruotsi ovat ajautuneet turkkilaiseen basaarikauppaan tinkimisoperaation kohteeksi, saatiin valtuustoryhmien ja kaupunginhallituksen neuvotteluissa hyvässä yhteistyönhengessä tuunattua strategialuonnoksesta varsin oiva lopputulema. Keskiviikon valtuustossa oli vielä muutama puheenvuoro ja muutosesitys. Yhdessä harvoista kokouksen aikana läpimenneistä muutosesityksistä oli vihreillä ilon aihetta läpimenneestä maininnasta soiden ja metsien suojelusta. 

Neuvottelujen hyvää henkeä ei ehkä uskoisi valtuustokeskustelun loppupuolella erään puolueen esiin nostamista ilmastomuutoksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden vähättelystä. Pakkohan niihin lopulta oli vastata ja vihreiden Impiön Jussi kävi tinttaamassa ansiokkaan tiukan vastauspuheenvuoron. Strategia ohjaa sitten lähivuosien kaikkea päätöksentekoa. Lain mukaisesti. Pulpahtaa esiin aina sopivan paikan tullen ja siksi kaikella pilkunviilaamisella ja semantiikalla on merkitystä. ” Valtuuston hyväksymässä strategiassa todetaan, että…”

 Seuraavaksi pitäisi päättää uudesta kaupungin organisaatiomallista. Montako toimialaa, kuka johtaa, minne kuuluvat nuorisopalvelut ja mihinkä laatikkoon liikuntapuolen kenttäväki? Näistä lähiviikkoina neuvotellaan ja jo aika pian päätetäänkin. Se mitä pienet linnut ovat liverrelleet on tuonut viestiä, ettei organisaatiomalli ihan ehdotuksen mukaiseksi tule jäämään. Linnunlaulusta mieleen, että pihan kirjosieppo ilmaantui kesänviettoon täsmälleen samalla päivämäärällä kuin vuosi sitten. Sen organisaatiomalli malli on varsin selkeä. Hurmaa laulullaan (se chirpy chirpy cheep cheep jos joku muistaa), perustaa pari perhettä, ahmii kymmeniätuhansia hyönteisiä ja häipyy.

Tässä on viime ajat ollut yltä päältä strategioissa. Edellä mainitun Unelmien Porvoon strategian lisäksi on työstetty strategiaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Se hommeli on vielä siinä niin kutsutussa vaiheessa, mutta jonkinlaista ajatusta runkoon saatiin maanantaina Haikon kartanossa aikaiseksi. Alustuspuheenvuoroista jäi mieleen tilasto, jonka mukaan Itä-Uusimaa on valtakunnan kärjessä keuhkosairauksien määrässä. Äitivainaan elämän vuonna 1976 lopetti Porvoossa häijyksi äitynyt astma. Kaikenlaiset päästöt ovat niistä ajoista tippuneet huimasti. On niillä varmaan jotakin vaikutusta. Ollaan Itä-Uudellamaalla myös aika läskejä. Ja kumpikaan kärkisija ei kuulemma johdu koronasta. Mainittakoon että kun viime aikoina on ollut keskustelua millaisella muonalla valtuutettuja kaupungilla ja alueilla tulisi ruokkia, jos yli päänsä pitäisi, niin Askolassa Helkamäen emäntien palapaisti keitinperunoiden kera edellisessä aluevaltuuston strategiasempassa oli kerrassaan herkullista.

Maanantaina söin koulussa nakkikeittoa ennen siirtymistä Haikkoon. Tilapalvelut (joka hoitaa siivouksen ja kouluruoat) on järjestämässä henkilöstölle nimikilpailun siivous- ja ruokapalveluille. Tarvitaanko semmoista? Eikö Porvoon siivous ja ruokapalvelut ole jo hyvä nimi? Kertoo mistä on kyse. Haetaankohan takaa jotakin latinalaista. Siivota on latinaksi purgo. Kuinka saundais Borgå purgo?

Tiistaina oli Taidetehtaan Event Factoryn hallituksen seminaari ja sielläkin pakerrettiin strategiaa. Kymmenen vuotta on kaupungilla vielä vuokrasopparia jäljellä Taidetehtaasta, kymmenen jo ollut. Kaupunki tukee tehdasta avustuksella ja Taidetehdas maksaa kaupungille vuokraa. Hieman enemmän kuin se avustus. heh. Samoin tuetaan kulttuuritaloja muissakin kaupungeissa. Nyt kun pahin koronavaihe on selätetty näyttää salien varauskanta varsin hyvältä niin konserttien kuin kokousvieraiden kannalta. Kesällä on hiljaista. Porvoossa on kuvattu monia leffoja ja tv-sarjoja. Olisko joku semmoInen näyttely kiva missä olisi leffan pätkiä kohtauksista kotikaupungistamme ja joku appi/kartta jossa kohteet kaupungilla. Voisi kiinnostaa meitä ja muita. Mua ainakin.

Opella alkaa kohta kesäloma. Tässä vaiheessa vuotta on fiilis kuin olisi loppuu rutistettu sitruuna, vielä vähän rutistetaan ja jos jotakin irtoaisi rutistetaan vielä kerta. Sitten nakataan kesänurmelle toipumaan. Perunoita ei näemmä tarvitse kastella.

ENNUSTUKSIA MAKSALAATIKON RUSINOISTA

 Keskiviikkona piti olla valtuuston kokous. Ei ollut. Ei ollut asioita. Tarjolla oli salilliselle luottamushenkilöitä iltakoulu sivistystoimen palveluverkon ennustemallista. Katselimme porukalla valtuustosalin näyttöruutua. Esittäjistä suurin osa oli etänä. Päät ja diat vaihtuivat valtuustosalin isolla näytöllä. Pilttuuni on eturivissä. Siitäkin oli vaikea saada dioista selvää. ”Eikö mekin olisi voitu olla etänä?” aprikoi moni.

 Ennustemalli on semmoinen karttapohjasovellus, joka ennustaa missä päin kaupunkia lähi- tai kaukaisemmassa tulevaisuudessa on koulun tai päiväkodin tarvetta. Luonnollisesti se riippuu kenen ennusteita käyttää ennustemallin ennusteiden pohjaennusteena. Ennustan, että tarvetta on siellä, minne rakennetaan ja jos ja kun strategian tavoitteiden mukaisesti rakennetaan, on helppo ennustaa, että lisää tilaa kouluissa tarvitaan. Ehkä tuo vekotin auttaa näkemään tulevaan ja auttaa haltijoita (viran).

Strategiaa on valmisteltu viime viikot ryhmien välisissä neuvotteluissa. On yritetty löytää luonnostekstistä asioita, joista ollaan samaa mieltä. On sellaisiakin löytynyt. Ryhmienväliset ovat kokouksia, joihin osallistuvat valtuustoryhmien neuvottelijat (usein valtuustoryhmän puheenjohtajia). Sitten käydään sivu, kappale, lause, sana ja pilkku kerrallaan strategialuonnosta läpi. Onko ok? Se ei ole niin puisevaa puuhaa kuin luulisi. Kaupunginhallituksen huoneesta on joku saattanut kuulla jopa yhteistä naurun remakkaa. Valtuuston kokoukseen jää äänestettävää riittämiin.

Seuraavaksi paneudutaan ryhmien välisissä neuvotteluissa tulevaan organisaatiomalliin. Uusi malli saanut jo nyt päättäjissä ja viranhaltijoissa aikaiseksi levotonta liikehdintää. Mikä on missä, onko se tossa vai tässä ja kuka kukin on. Jännää tiedossa kevätkesään strategian ja organisaatiomallin myötä.

Aluevaltuusto piti kokouksen pari viikkoa sitten Loviisassa Harjurinteen koululla. Taas oli luvattu koululounas kuten Sipoossakin. Syötiin koululla. Pitopalvelu toi. Ei tullut rutinaa. Viimeksi Sipoossa jotkut luottamushenkilöt järkyttyivät sipoolaisesta kouluruuasta ja ehdottavat nyt Porvoon luottamushenkilöitä nauttimaan kokouseväänä sämpylöiden ja kaffen sijaan kouluruokaa. Porvoolaista kaiketi. Itse olen opintojen ja duunin myötä nauttinut hyvällä ruokahalulla kouluruokaa viitisenkymmentä vuotta. Se on kouluruokaa. Kaikki varmaan muistavat sapuskoja, joista pitivät ja sapuskoja, joita piilottelivat poskeen tai taskuun.

On totta, että on paljon oppilaita, jotka eivät koulussa syö. En tiedä millainen lisäsatsaus pitäisi olla, että ruoka maistuisi. Jos antaisi jokaiselle syömään suostuvalle euron? ”Syöt tuon kesäkeiton ja saat tämän kolikon.” Kuukaudessa parikymppiä. Sen voi sitten sijoittaa Heseen tai Ediin. Tänään muuten oli kesäkeittoa. Oli ihan okei. Jos kesäkeitosta tykkää.

Pääsiäisenä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun muutin Porvooseen. Aloitin toisen koululuokkani Ilvespipa päässäni Kuuselan koulussa. Siellä oli Pasi-pojalle shokki, kun keittäjälle piti ruotsiksi ilmaista ravinnon tarpeensa ”takso lite tai tai takso mykke”. Hyvin putos. Nääs.

Mutta aluevaltuustosta siis. Oli siellä äänestystäkin. Onko perustettavassa HUS-yhtymässä (ex HUS-kuntayhtymä) yhtiökokousmalli vai valtuustomalli? Värikkäitä ja tunteikkaita puheita tuli puolesta ja vastaan. Pääneuvottelija tuskaili kuinka mitään ei voinut tehdä, kun muut veivät. Yleisesti oli Itä-Uudellamaalla ollut toivetta valtuustomallista. Se koettiin demokraattisemmaksi. Äänestettiin kuitenkin pääosin, itsekin, yhtiökokousmallin puolesta. Kummin vain tuleekin, ei hyvinvointialueiden joukossa ole piskuisella Itä-Uudellamaalla kovasti sanomista. Saadaan kuitenkin edustaja. Muuallakin äänestellään. Ristiin ja rastiin. Ei se nyt niin selvää ollutkaan. Jos ei tule sopua valtioneuvosto päättää. Marinilla lienee kyllä muitakin kiireitä.

Natoon liittyminen näyttää todennäköiseltä. Nouseeko myöhemmin ajopuuteoriat pintaan? Joku jossain vaiheessa katsoo viimeisen kerran Dnjepriin.

 

Kaikista maailman kauheuksista huolimatta iloista vappua!

 

 -Palvelutalossa vappuna tekarihuumoria

 

-Mikä on kohtelias heinäkasvi?

- Timoteitittelijä

 

-Söitkö kesäkeittoa

-en

-Mitä söit?

-tipan leipää

MAALISKUUN KIDUKSISSA KAKOILLEN

 

Vilkas viikko yhteisten asioiden hoidossa. Maanantaina oli valtuuston iltakoulu organisaatiomuutoksesta, tiistaina aluevaltuuston koulutus ja päälle kokous. Keskiviikkona kokoontui kaupunginvaltuusto. Kaikki livenä paikan päällä.

Iltakoulussa esiteltiin tulevan jämäporvoon organisaatiomallia. Jämä siis hallinnon ja talouden kannalta, kun sosiaali- ja terveyspuoli häippäsee ensi vuoden alusta Itä- Uudenmaan hyvinvointialueelle. Tehtäväalueista tulee palvelualueita. Palvelualueilla toimintoja jakaantuu hieman eri otsikoiden alle kuin nykyisin.  Kuinka ne jakaantuvat on vielä pohdinnan paikka valtuustoryhmille. Kulttuuri ainakaan sanana ei näy. Muutoinhan Porvoo on ennusteiden ja ilmeisen strategisen tahtotilan myötä turpoamassa neljänsadan asukkaan vuositahtiin aina 70 000 asukkaan unelmaksi. Vai onko? Halutaanko? Nyt juuri kasvettiin Kotkan ohi. Hunterskin voitti Titaanit.

Aluevaltuusto kokousti toista kertaa. Viimeksi oltiin Porvoossa Taidetehtaalla. Tällä kertaa kokousareena oli Sipoossa uusi koulu Sydän. Viime kerralla nuijittiin päätöksiä, joita oli jo hyvästi etukäteen valmisteltu. Äänestettiin toki. Omista liksoista. Sadan seitsemänkymmenen euron kokouspalkkiota pidettiin liian isona ja äänestyksen jälkeen ei sitä enää sellaisena pidetty. Muilla alueilla kuulemma enempi. Laskin, että puolueen osuuden ja verojen jälkeen jää jäljelle noin yhdeksän kymppiä. Onhan se toki rahaa. Kiva, ettei tarvitse hirveästi maksaa. Kokouksen alussa ministeriön heppu viime kerralla kertoi, että alueille on tulossa liki kuusisataa päätettävää asiaa. Kertoi myös, että Porvoossa ollaan hyvissä asemissa. Vihreät teki aluevaltuuston ensimmäisen aloitteen matalankynnyksen mielenterveyspalveluiden järjestämisestä jokaisen hyvinvointialueen kunnan alueella.

 Sipoon kokouksen pääaihe oli alueen kuntien tilojen ja kiinteän omaisuuden luovutuksesta hyvinvointialueelle. Porvoosta siirtyvät miltei kaikki terveydenhuoltoon liittyvät tilat alkaen Näsin terkkarista aina koulujen terveydenhoitotiloihin ja tietysti kaikki paloasemat. Osin siis vuokralle kolmeksi vuodeksi. Siitä kunnille tuloja. Sen jälkeen? Myydään, pidetään tai huolestutaan? Henkilöstön kanssa samat manööverit. Vajaat kaksi ja puolituhatta työtä harmonisoidaan ja siirretään. Pientä viilaamista on mm. apuvälinekeskusten kannalta. Viime kaudella, kun olin sotelautakunnassa oli aiheena Porvoon apuvälinekeskuksen siirtyminen HUSin alaisuuteen. Ei siirretty. Oli aika pitkälle vastapuolelta jo valmisteltu. Sekös heitä kummastutti. Miten lie nyt käy. Tiistain Sipoon reissun koulutusosuus liittyi varmaan aika monelle osallistujalle tuttuihin kokouskäytäntöihin ja hallintoon. Seuraava aluekoulutus liittyy strategiaan.

 

Valtuustossa oli esillä Kokoniemen liikuntakeskuksen suunnitelma. Maailman mullistukset eivät valmistelua tunnu hetkauttavan (kyllä voisi) vaan edetään jäähalli edellä. Valtuustoryhmien välillä työ sujui jouhevasti. Itseäni huolettaa Kokonhallin säädöt. Alun perin oli halli tarkoitus pyhittää nuorisohalliksi vaan nyt siitä, sitten joskus, on tulossa monitoimitila vauvasta vaariin. Toki jees, mutta ei sinne skeittiramppeja silloin varmaankaan mahdu. Toivoa sopii, että skeittihalliprojekti saadaan onnistumaan toisaalla, siinä missä myös bändikämppäkulttuuritila Tarmolaan. Pensselitehtaalle sutinaa. Heh. Hankkeisiin varatut rahat tuskin riittävät, mutta näihin voisi lohkaista vipuvoimaa reilusti ylijäämäisestä tilipäätöksestä. Ei tuntuisi juuri missään.

Linnajoen koulun pihamaata myllätään miljoonalla ja se on oikein hyvä juttu. Pöhlö juttu oli, että valtuustolla ei ensin ollut mitään liitteitä esitykseen asiaa koskien. Semmoinen sikasäkissä fiilis. Kun  toivottiin tuli tilapalvelujen johtaja esittelemään kuvan. Sinne tulee karusellikin!

Viime blogissa aprikoin maailman johtajien mielenliikkeitä ja sittenhän jo seuraavana aamuna ylittivät tankit Ukrainan rajan. Yli kuukausi on tätä kamaluutta seurattu ja ties kuinka monta päivää, viikkoa, kuukautta, vuotta on vielä edessä. Sama juttu kuin koronan kanssa (iski se pentele; pikkunuha, makuhaju veks). Mikään ei jää ennallaan. Eivät kaupungit, eivätkä ihmisten mielet. Äidit ja lapset pakenevat. Ei voi välttyä ajattelemasta omaa äitiäni ja mummoani (äidin äitiä) evakkojunassa matkalla Muolaasta kohti jotakin. Kahteen kertaan.

Natosta keskustellaan. Okei. Onko siinä kohta juuri keskustelemista? Ollaan kumppaneita. Seiskan tyyliin ”emme seurustele, olemme vain ystäviä”. Pressan mukaan naapuri saattaa olla ikävä ja töniä kun keskustellaan, ronskinpuoleinenkin. Vasta-askelista puhuttiin Ykkösaamussa. Tuskin letkajenkkaa, ehkä quicksteppiä. Hyvin todennäköistä jotakin keljua on tulossa, jollei sitten ole silloin jo naapurilla puitavaa ihan kotioloissaan. Vierustoverina sadisti koulukiusaaja, jonka vastapainoksi haetaan turvaa reilummalta (tällä hetkellä)  ja vahvemmalta korstolta.

Julkaistiin bändin kanssa (Sleepwellers) seitsemäs levy. Jos ei halua fyysistä cd-lättyä hankkia voi musaa aprillipäivästä lähtien kuunnella suoratoistoista. Levy on jo soinut aika kivasti Radio Suomen musaohjelmissa. Patteriradiollakin onnistuu.

Mutta joo. Tiekarhu on herännyt talviuniltaan. Bongasin viimein kotikadulla, harmaahaikarat raakkuvat Kokoniemessä, mustarastasta laulattaa ja lumetkin sulavat joskus. Business as usual.

KAAVOJEN KANGISTAMANA MAAILMAN MYRSKYISSÄ

 

Kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkona. Entisen sairaalan, entisen verotoimiston kulmille rakennetaan taloja. Osa korttelista on suojeltu, mutta Soturinkylän puolelle nousee neljä 3–5 kerroksen rakennusta. Nousee ne. Näin päätti valtuusto vaikkakin on ymmärrettävää, että eivät pientalojen asukkaat ole mielissään. Kaupunki muuttuu ja keskusta kasvaa minne kasvamaan mahtuu.  Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on kuten virressä 501 veisataan. Kyseinen virsi on muuten Sambian kansallislaulu. Itseasiassa Jaakko Löytty toi se Afrikasta. Siellä sen alkukoto.

Liiketonttien kaavoitus Kuninkaanporttiin sai aikaan puheenvuoropyyntöjä. Pari isoa laatikkoa sinne Gigantin kulmille motarin liepeille. Ruokakauppaa toivottiin muutaman puolueen taholta ja semmoisen saisi niille kulmille maakuntakaavan mukaan rakentaakin mutta ei tuohon, eikä kovin isoa. Ei se auttanut. Puheenvuoroja käytettiin lisää ja kaavoittaja yritti selittää, että ei se nyt onnaa. Äänestykseen meni. 42-9. Ehkä sitten myöhemmin.

Kaavoituskatsauksesta voi tarkistaa minne lähivuosina kaavoitetaan ja mitä. Tämä Kaavoituskatsaus - Porvoo toimi oikeastaan varsin hyvin. Koulutusta tulossa valtuutetuille karttasovelluksen käyttöön, koska semmoista toivottiin. Aloitteiden kohdallakin koettiin nykyinen nettisysteemi hankalaksi, ellei peräti toimimattomaksi. Ennen muinoin kiersi aloitepapru valtuustosalissa keräämässä kannatusta ja tukinimmareita tuli aivan eri tahtiin nykyiseen verrattuna.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma myös puhututti. Kertomuksen pohjana on käytetty YK:n Agenda 2030 tavoitteita. Mikäpä siinä vaikkakin köyhyyden poisto ja nälänhätä ovat täällä hieman eri kontekstissa kuin kehittyvissä maissa. Ovat arkipäivää meilläkin. Pidin vihreiden ryhmäpuheenvuoron. Toivoimme konkretiaa. Konkretiaa erityisesti nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Niitä löytynee niistä reilusta neljästäkymmenestä hyvinvointiin suunnatusta ohjelmasta. Nuorista olivat huolissaan muutkin. Hyvinvointi-alue aloittaa vuoden 2023 alussa ja sitten hyvinvointisuunnitelmaa taas tuunataan. Pianhan tuo tulee vastaan.

Aluevaltuuston ensimmäinen kokous on muuten Taidetehtaalla kahdeksas päivä ensi kuuta. Olen vihreiden neljän hengen ryhmän varapuhis. Kuntien ja hyvinvointialueen on tarkoitus tehdä yhteistyötä näissä hyvinvointi- ja terveysasioissa. Kunnan rooli ennaltaehkäisevä.

Josta tuli mieleen, kuinka Tampereella oli yksityinen firma sössinyt vanhusten kotihoidon totaalisesti ja aluehallintovirasto puhalsi pelin poikki. Kaupunki otti homman hoitaakseen jo syksyllä puolentoista kuukauden(?!) päästä firman toiminnan alettua. Kilpailutuksen firma oli voittanut. Muinoin kaupattiin huutolaislapsia tyyliin kuka halvimmalla hoitaa.

Valtuustoryhmien puheenjohtajisto on sorvannut ideaa Kokoniemen liikuntakeskuksesta. Mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Paljonko laitetaan rahaa. Isoja hankkeita, joihin saa varmasti laitettua vaikka kuinka paljon varoja. Yksityistä rahoitusta tullaan tarvitsemaan, jotta saataisiin myös laatua. Yhteinen näkemys on päämääränä. Skeittihallille on löytymässä tila, joten Kokoniemeen se tuskin on tulossa. Katsotaan nyt.

 ”Vaikka maailman myrskyt meitä tuutittaa, niin vapaus se varmasti voittaa” lauloi Hiski Salomaa Lännen lokarissa. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa kovasti alkaa myrskyt tuutittaa. Ei ole tietoa kuka voittaa vai häviävätkö kaikki. Pari vuotta sitten kauhisteltiin lännen presidentin puheita, nyt kuunnellaan ja katsellaan hiukset pystyssä naapurimaan haltijan toimia. Aika näyttää minne päädytään. Nyt oli aika tullut jollekin näyttää. Ei ole Lieko Zachovalova kertomassa rätisevän puhelinyhteyden välityksellä tankkien vyörymisestä pääkaupungin kaduille (Praha 1968) vaan nyt moni silmäpari somettaa, kommentoi ja kyttää tilanteita maalla, merellä, ilmassa ja ilmakehän ulkopuolella. Kamalaa aikaa. Telkkarissa Ketonen & Gustafberg sotaleikkivät. Absurdia.

Jotakin iloa. Jocke Lybeck-vainaa aina muisti valtuuston puhujapöntössä vaatia Alkoa keskustaan. Nyt semmoinen on tulossa Välikadulle. Haetaan tryffelit naapurista ja kaveriksi viinakaupasta moscatoa, portviiniä tai madeiraa. Ihmetellään maailman menoa, katsellaan taivaalle, odotellaan kevään tuloa ja tarkkaillaan lumen sulamista. Aina se on sulanut.

ÄÄNIÄ, PISTEITÄ , ÄÄNESTYKSIÄ

 Minut äänestettiin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Kiitos tukijoille. Kiitos kaikille ketkä ylipäänsä äänestivät. Joka toinen ei piitannut asiasta tällä(kään) kertaa. Seuraavat kuntavaalit ja aluevaalit ovat samaan aikaan huhtikuussa 2025. Silloin voi samalla vaivattomuudella kertaheitolla olla äänestämättä kaksissa vaaleissa. No, vuoden päästä eduskuntavaalit ja pian sitten jo pressaakin valitaan.

Jokainen saamastani 178 äänestä oli ja on tärkeä. Sain 72 ääntä enemmän kuin kuntavaaleissa puolivuotta sitten. Äänestystuloksen seuranta oli jännää mutta kamalaa. Pikkuautollisen verran äänestäjiä suuntaa tai toiseen olisi vaikuttanut tulokseen isosti. Bussilastillinen äänestäjiä olisi tuonut vihreille viidennen paikan. Ei tullut. Maaliskuussa pitäisi olla ensimmäinen kokous. Kaiketi kokouksia on aika usein koska kaiken pitäisi olla, ainakin jossain määrin, valmista alle vuoden päästä. Ovat virkamiehet jo pohjia tehneet, mutta duunia ja lukemista tulee piisaamaan. Kerron sitte.

Joulukuussa ei valtuusto kokoontunut, ei ollut asiaa, nyt keskiviikkoehtoona oli. Kaupunkikehityksestä ja hallituksesta oli tullut kolme asemakaavaa hyväksyttäväksi. Osassa kaavoja, ja kaavojen muutoksista, oli jo edellisissä päätösvaiheessa syntynyt äänestyksiä ja keskustelua. Samaa oli odotettavissa nytkin. Tulihan sitä. Eniten etäkokouksessa puhututti torin kaava. Tiedättehän sen paikan siinä Seurahovin ja Cabriolen välissä. Sen nimeksi on kaavan mukaan tulossa Porvoon tori. Okei. Osalle valtuutetuista on tiukka paikka, kun torin ympäriltä katoaa parkkipaikat. Taannoin oli Kajaanissa toteutettu saman sorttinen operaatio ja kas keskusta ja torin ympäristö elävöityvät. Torille halutaan tulla. Vaikka kävellen. Innokkaana torikahvittelun ystävä soisin kahvilaperinteen jatkuvan. Suunnitelmissa olevan paviljonkirakennuksen rakentaa joku yksityinen taho. Jos rakentaa. Saa olla rahaa takana, että siitä syntyy suunnitelmien mukainen wow-rakennus. Äänestykseenhän tämä meni. Kolmeen itseasiassa. Ja niin siinä kävi, että Porvoossa on Porvoon tori jatkossakin 29-20. Erään äänestäjän tekniset ongelmat toivat lisäväriä someen ja äänestykseen.

Kokoniemen laskettelurinteen ja sinne tulevan tapahtumakentän välittömään läheisyyteen on tulossa useampi puurakenteinen kerrostalo. Kaupunkikuva muuttuu. Ehkä suunniteltu pitkä lamellitalo toimii äänieristeenä kaupunkiin päin, eikä Popedan 75-vuotisjuhlakonsertin elämöinti kanna keskustaan asti. Hieman puutalon nurkissa natajaa, vaikka äänieristystä on luvattu. Tulvat eivät kaavan mukaan ole uhka. Kontioilla pärjää. Ei tästä isommin keskustelua syntynyt.

Sen sijaan vanhan kauppiksen tontin tiimoilta sanottavaa syntyi. Tontille on suunniteltu seitsemän kerrostaloa. Ovat pistetaloja. Se tarkoittaa, että talon keskellä on portaikko ja sen ympärillä asunnot. Olen siis asunut koko lapsuuteni pistetalossa. Itse olen kutsunut sitä kerrostaloksi. Onhan se kiva jos portaikosta on yhteys asuntoihin. heh. Kerroksia olisi kaavaehdotuksen mukaan viidestä kuuteen. Se korkeus itselle menisi mutta kumppanuuskaavahankkeessa oli epäselvyyksiä, joten palautukseen äänestin. Vaan sepä hävittiin. Ja oli siinä kokousteknistäkin sekoilua. Joten hävittiin toinenkin palautus esitys. Jep kahesti palauteltiin.

Parkkipaikat ja asunnot puhuttivat monia. Ratkaisuna voisi olla, että rakennetaan vain parkkitaloja ja ihmiset asuvat autoissaan.

Noihin molempiin rakennuskomplekseihin on tulossa asunnot yli 400 asukkaalle. Semmoista kasvua  kaupungin asunto-ohjelmassa tavoitellaankin. Minnekäs seuraavat asunnot tungettaisiin?

Ja ilta jatkui. Käsittelimme maahanmuuttajien kotouttamisohjelman.  Se oli varsin laaja ja ainakin minun silmään hyvin ja selkeästi laadittu. Keskusteluahan tästä syntyi. Ikävä klangi joissakin puheissa. You know, Surullista. Mainitaan siellä haasteena asuntoalueiden eriytyminen mutta se ei riitä, ellei asialle tehdä jotakin. Voisiko seuraavat neljäsataa asuntoa olla vuokrakämppiä?

Porvoon mitalin sain kun kaupunki 1996 oli täyttävinään 650 vuotta. Ruma ja painava. Nyt on mitali taas esityslistalla 25-vuotta edellistä myöhemmin, nythän juhlittiin kaupungin suunnilleen 675 v. juhlaa.  Mitali annetaan ansioituneelle porvoolaiselle henkilölle tai yhteisölle. Toimikunta päättää kunnianosoituksen saajasta kaupunkilaisia osallistaen. Jos ei ole kukaan ansioituinut, niin kunniaa ei jaeta. Pitää ansiokkaasti toimia Porvoon hyväksi tai tehdä Porvoota tunnetuksi. Ei ansioitunut sitten muuta saakaan kuin mitalin ja sen saamisen kunnian.  Hiljaista oli puheenvuoropyyntöjen osalta. Ainoa hyvä puoli tässä on, että joku paikallinen taiteilija saisi duunia. Ehkä mitalinkin joku päivä.

 Tämmöinen oli edellinen Porvoo-mitali