keskiviikko 28. syyskuuta 2022

Mittarimatoja Kuopijon mallilla

 

Valtuuston keskiviikon lyhyehkössä kokouksessa isoimpana aiheena oli kaupunkistrategian mittarit. Niistä nähdään (ainakin on tarkoitus nähdä) kuinka edistyvät ajatukset Porvoosta suosituimpana kotikaupunkina, kuinka on kaupunkielämän sykettä, kuinka ollaan paras arkenakin ja kuinka olemme ilmastotekojen kaupunki. Isoja mittareita on kymmenen. Mittarit ovat peräisin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuvasta mayorindicators mittaristosta. Siellä niitä on pari sataa. Netistä voi luurata. Palikka maksaa kolmetonnia vuodessa. Sitten vain mittaamaan. Tavoitetasoja vertaillaan pääkaupungin läheisyydessä sijaitseviin kaupunkeihin mm. Lahteen, Kuopioon ja Vaasaan. Kuopioon ja Vaasaan? No Vaasassa toki kielijuttu. Verrokit ovat nyt isompia kuin Porvoo haaveilee olevansa vuonna 2050. No Jäke ei ole.

Mitataan Väestönmuutosta, HYTE- kerrointa (Sen perusteella valtiolta tulee rahnaa. Siis kuinka hyvin on kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetty. Isomminhan siitä kantaa kohta huolta hyvinvointialueet).

 Lisää mittaria. Koulutusindeksi, katuturvallisuus. Siihen tilastot poliisilta rikoksista, pahoinpitelyistä, rattijuopumuksista. Kännipäältä tai muuten sekaisin olevalta vaikutti tyyppi, joka keskiviikkoaamuna kiihdytti punaisia päin Keskuskoulun edessä, kun koululaiset lähtivät vihreillä ylittämään katua. Punaisia päin ajellaan muuallakin varsin surutta.

Lisäksi mitataan keskustan elämyspulssi (Telia kertoo missä kännykkä sykkii), työllisyysaste, yritys- ja lainakanta. Ekologisesti mitataan kasvihuonepäästöt ja suojellun metsämaan osuus kaupungin metsistä. Sen pitäisi olla vuoteen 2030 17 %. Sehän suhteellisesti hoituu, kun metsää ahkerasti hakataan talousarvion hakkuutavoitteiden mukaisesti. Höh. Miten lie metsää jäljellä suojeltavaksi. Kasvaa metsä toki, mutta ei tuossa ajassa. Näistä jutuista valtuustossa sitten keskusteltiin. Ja äänestettiinkin tuttuun tapaan juuri luontojutuista; metsien suojelusta. Suurin osa 41–9 (poissa 1) kannatti. Ai niin. Taputettiinhan me kaupunginjohtaja kaupunginjohtajaksi. Clap, clap. Johtajasopimusta sorvaamaan.

Maanantaina oli miltei sama porukka raikkaassa ulkoilmassa katsastamassa tulevaa Puistokatua. Se on tämä nykyinen Mannerheimin väylä johon istutettaan puita kaistojen keskelle. Onkohan se sitten Mannerheimin puistokatu? Kadun linjaan tulee hieman mutkaa mutta siitä saapuu sitten ”näyttävän arkkitehtuurin” myötä kaupungin sydämeen.

Mäkkärin kulmilta lähtevä puusto ja vanha ABC vaihtuvat puistokadun myötä asuinrakennuksiin. Kun oli tarpeeksi kävelty, mentiin jatkoille iltakouluun kaupungintalolle. Professori Markku Silenius kertoi kaupunkien tulevaisuudesta ja puhuttiin kaavoituksen arvopohjasta. Hyvä alustus oli.  ”Ihmisen kokoisia tiloja ”,”Vihreää joka paikkaan ””Rakenna kauniisti ja ihmislähtöisesti”,” Ole rohkea”. Eikös nämä kuullosta hyviltä? Näitä nähnemme sitten siinä vanhan ABC: tienoilla. Ja muualla. Jep jep. Ei ollut rakennusfirmoja kuulolla. Kaavavaiheessa tulisi tarrata näihin asioihin.

 Rohkeudesta ja luottamuksesta puhui maanantaina iltapäivänä jääkiekkomaajoukkueen valmentaja Jukka Jalonen Taidetehtaalla. On hänellä meriittejä millä puhua. Vanha Ipan valmentaja (Ipa saa juuri tätä kirjoittaessa kuonoon Kuopiossa, kirjaimellisestikin näemmä). Sekin jäi Jalosesta mieleen, että ennen muinoin oli joukkueen saunailtaan innokkaasti lähtijöitä mutta nyt saatetaan kysyä ”onko pakko?” Jäi mieleen myös se, että maajoukkueen palavereissa ei olla lippis päässä. Ei vaikka ois änäri tähti.

Aluevaltuusto oli jo jokunen aika sitten Myrskylässä. Komea puurakenteinen koulu. Niillä kulmilla on Myrskylän kaupunginjohtajan mukaan oltu itku kurkussa, kun entinen hoivanantaja Päijät-Häme jää taakse. Sittemmin hyvinvointijohtaja ehätti toppuuttelemaan, että palvelut säilyvät. Rahoituksessa on kyllä klappia niin kuin on HUS rahoituksessakin. Porvoon sairaalan päivystystä saa kyllä nyt puolustaakin. Varmaan moni meidän kulmamme eduskuntavaaliehdokas tämän eduskuntavaalikampanjassaan huomioikin. Rahnaa alueelle tulossa alle 400 miljoonaa. Lainaa saadaan ottaa jonkun verran. Investointien verta. Sano valtio.

Epoosta lähtee tod.näk. koulu kun ei ole oppilaita. Ehkä koulun saa takaisin, kun oppilaita taas on. Jos on. Olisiko tuo ollut kallista? Semmoinen on Jukolan viestipaikan viesti. Tästä riittää vielä ainakin puhetta viimeistään silloin kun valtuusto pui talousarviota.

Ja joo. Jos on jotakin toiveita siitä, minne kotikaupunki laajenee, kannattaa nyt lokakuun loppuun mennessä ilmaista mielensä. Naposteltavaa kaveriksi ja täyttämään kyselyä koko perheen kera.