JOULUBLÖGI

 

Samalle viikolle (viime) osuivat perättäisiksi päiviksi aluevaltuuston ja kaupunginvaltuuston kokoukset. Esityslistoissakin paljon samaa. Molemmissa käsiteltiin hallintosääntöä ja tulevan vuoden talousarviota.

Itä-Uudenmaan parin viikon päästä alkavan hyvinvointialueen tiimoilta väännettiin puoli tuntia kokouspalkkioista ja hallituksen puheenjohtajan palkkiosta. Puheenvuoroja käytettiin siitä kuinka merkittävää tai jonninjoutavaa on valtuustojen infokokouksista maksaa korvausta. Ei infoissa ehkä niin montaa osallistujaa olisi ilman korvausta. Joku toki. Porvoon kaupunginvaltuuston iltakoulujen suosio kasvoi, kun alkoi saada pikkuliksan osallistumisesta. Tämä joitain vuosia sitten.

 Aluehallituksen puheenjohtajalle tuli 833,333…€/kk tai jos haluaa tehdä työnsä puolipäiväisenä (jos kerkeää) saisi kaksi ja puoli tonnia. Talousarviota käsiteltäessä ei tullut aluevaltuustossa yhtään muutosesitystä. Porvoossa kaupungin johtajan ehdotukseen yli sata. Loppupeleissä kaupunginhallituskäsittelyn jälkeen jäljelle jäi vajaat kolmekymmentä muutosta valtuustossa miteltäväksi.

Hyvinvointialueen pyörittäminen maksaa 433 miljoonaa, Porvoon vajaat 200 miljoonaa vähemmän. Porvoo saa verotuloja kaupunkilaisilta ja Sköldvikistä. Lopulta rahnaa jää yli reilut 14 miljoonaa. Hyvinvointialueen rahat tulevat valtiolta. Verojahan nekin loppupeleissä ovat. Vaan eivät riitä.

Hyvinvointialueen budjetti on kursittu kasaan alueen kuntien edellisten tilipäätös lukemien pohjalta; siis sosiaali- ja terveyspuolen sekä pelastustoimen osalta. Tällä tavoin päästiin lukemaan, joka tulee olemaan liki 27 miljoonaa alijäämäinen. Mistä se raha? Valtio maksaa. Toivotaan. Siis me kaikki maksamme. Jollakin tavalla. Jos valtiolta ei tule lisärahaa aletaan melko pian säästöhommiin.

Parin viikon päästä vuoden vaihtuessa ovat kaikki palvelut ainakin muutaman tunnin samalla tavoin kuin ennenkin hyvästi. Eiköhän tuo suju. Itseäni eniten arveluttaa kuinka riittävät resurssit Porvoon ja hyvinvointialueen yhdessä omistamalla HPK oy:llä henkilökunnan tietotekniikkavempeleistä huolehtimiseen. Osaavasta väestä on pulaa. Vähän joka alalla. Ai niin, saa Porvoo hyvinvointialueeltakin rahaa. Sinnehän siirtyi kaikki sote kiinteistöt ja niistä maksetaan vuokraa. Liitteestä ilmenee esim., että Ilolan koulun 21 neliön terveydenhoitajan tilasta Porvoo saa 851€ kuukaudessa. Näsin terveyskeskuksesta liki kaksisataa tonnia. Kolmen vuoden ajan.

Aluevaltuuston kokoustaminen on kömpelöä, kun ei ole vielä käytössä sähköistä kokousympäristöä. Äänestystoimintakin hidasta ilman äänestyslaitteistoa. Jokainen äänestys käydään nimenhuudon perusteella. Valtuutettu äännähtää JAA tai EI. Kaikki kymmenet asialistan liitteet ovat useammassa sähköpostissa liitteinä.

Porvoon kaupungin valtuustossa ykkösjuttu oli Epoon koulun tulevaisuus. Jo kuolleeksi julistettu kyläkoulu sai lisäaikaa. Varmaankin ainakin tämä valtuustokauden ajan. Siinä ajassa on kenties vuosikaudet toimenpiteitä odotelleet tonttipäätökset saatu etenemään viemäröinnin, sähkön, vesihommien ja teiden osalta. Infra you know. Kymmenet tontit odottavat ottajiaan. Eikö siinä yksi kyläkoulu sitten pysy hengissä jatkossakin. 

Kyläläiset, oppilaiden vanhemmat ja oppilaat tekivät huikean työn koulunsa puolesta. Asiaa pidettiin esillä telkkarissa, radiossa, lehdistössä (valtakunnallisesti ja paikallisesti) ja myös valtuutettujen sähköposteissa. Muutama kouluaktiivi jaksoi seurata klo 16 alkanutta kokousta ja meidän valtuutettujen jorinoita aina hieman ennen puolta tapahtuneeseen äänestyshuipennukseen asti. Ei tule kyllä itselle mieleen, että näin pitkää valtuusto kokousta olisi sattunut omalle kohdalle aiemmin.

Talousarvioesityksessä oli 50 sentin lisäys kouluruokaan. Sitä ei oppilas saa rahana, vaan satsaus laitetaan laadukkaampaan kouluruokaan kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Samasta keittiöstä tulee ymmärtääkseni vanhusten ruuat mutta tuskin sieltä mitään erotellaan pois. Heh. Ruoka jos mikä on makuasia ja aihe kirvoittikin useammankin valtuutetun muistelemaan omia, mummonsa tai lapsensa kokemuksia kouluruuasta. 

Itselle kouluruoka on maistunut kouluaikana ja openakin jo liki kolmekymmentä vuotta. Minusta se on ihan hyvää. Aika monesta yläkoulun oppilaasta asia ei näin ole. THL:n kouluterveyskysely viime vuodelta kertoi, että 40 % oppilaista ei syö joka päivä kouluruokaa. Pitäisikö satsata porkkanaan? Syö koululounas ja kerää leimat lappuun ja saat mäkkäriaterian. Kaveri ehdotti tämmöistä ja ei se loppujen lopuksi ihan dorka idea ehkä olisikaan. Jospa nyt miljoonan satsauksella alkaisi ruoka maittaa, kasvisruokakin. Eikä se ole pelkästään ruoka, vaan kyllä aikuinenkin syö mieluusti viihtyisässä ympäristössä.

Viikonloppuna oltiin Mankkenissa äänittämässä uutta matskua pienellä kokoonpanolla. Joskus helmikuussa julkaisen levyllisen uusia suomenkielisiä lauluja. Lauluja II/ Porvoo laulut. Kaikki biisit kertovat kotikaupungista ja aika monet nuoruudestani täällä.

Rauhallista joulua ja koko maailmalle onnellisempaa seuraavaa kierrosta aurinkomme ympäri

STRATEGISTATOIMINTAA ERILAISISSA PÖNTÖISSÄ CHIRPY

 

Siinä missä Suomi ja Ruotsi ovat ajautuneet turkkilaiseen basaarikauppaan tinkimisoperaation kohteeksi, saatiin valtuustoryhmien ja kaupunginhallituksen neuvotteluissa hyvässä yhteistyönhengessä tuunattua strategialuonnoksesta varsin oiva lopputulema. Keskiviikon valtuustossa oli vielä muutama puheenvuoro ja muutosesitys. Yhdessä harvoista kokouksen aikana läpimenneistä muutosesityksistä oli vihreillä ilon aihetta läpimenneestä maininnasta soiden ja metsien suojelusta. 

Neuvottelujen hyvää henkeä ei ehkä uskoisi valtuustokeskustelun loppupuolella erään puolueen esiin nostamista ilmastomuutoksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden vähättelystä. Pakkohan niihin lopulta oli vastata ja vihreiden Impiön Jussi kävi tinttaamassa ansiokkaan tiukan vastauspuheenvuoron. Strategia ohjaa sitten lähivuosien kaikkea päätöksentekoa. Lain mukaisesti. Pulpahtaa esiin aina sopivan paikan tullen ja siksi kaikella pilkunviilaamisella ja semantiikalla on merkitystä. ” Valtuuston hyväksymässä strategiassa todetaan, että…”

 Seuraavaksi pitäisi päättää uudesta kaupungin organisaatiomallista. Montako toimialaa, kuka johtaa, minne kuuluvat nuorisopalvelut ja mihinkä laatikkoon liikuntapuolen kenttäväki? Näistä lähiviikkoina neuvotellaan ja jo aika pian päätetäänkin. Se mitä pienet linnut ovat liverrelleet on tuonut viestiä, ettei organisaatiomalli ihan ehdotuksen mukaiseksi tule jäämään. Linnunlaulusta mieleen, että pihan kirjosieppo ilmaantui kesänviettoon täsmälleen samalla päivämäärällä kuin vuosi sitten. Sen organisaatiomalli malli on varsin selkeä. Hurmaa laulullaan (se chirpy chirpy cheep cheep jos joku muistaa), perustaa pari perhettä, ahmii kymmeniätuhansia hyönteisiä ja häipyy.

Tässä on viime ajat ollut yltä päältä strategioissa. Edellä mainitun Unelmien Porvoon strategian lisäksi on työstetty strategiaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Se hommeli on vielä siinä niin kutsutussa vaiheessa, mutta jonkinlaista ajatusta runkoon saatiin maanantaina Haikon kartanossa aikaiseksi. Alustuspuheenvuoroista jäi mieleen tilasto, jonka mukaan Itä-Uusimaa on valtakunnan kärjessä keuhkosairauksien määrässä. Äitivainaan elämän vuonna 1976 lopetti Porvoossa häijyksi äitynyt astma. Kaikenlaiset päästöt ovat niistä ajoista tippuneet huimasti. On niillä varmaan jotakin vaikutusta. Ollaan Itä-Uudellamaalla myös aika läskejä. Ja kumpikaan kärkisija ei kuulemma johdu koronasta. Mainittakoon että kun viime aikoina on ollut keskustelua millaisella muonalla valtuutettuja kaupungilla ja alueilla tulisi ruokkia, jos yli päänsä pitäisi, niin Askolassa Helkamäen emäntien palapaisti keitinperunoiden kera edellisessä aluevaltuuston strategiasempassa oli kerrassaan herkullista.

Maanantaina söin koulussa nakkikeittoa ennen siirtymistä Haikkoon. Tilapalvelut (joka hoitaa siivouksen ja kouluruoat) on järjestämässä henkilöstölle nimikilpailun siivous- ja ruokapalveluille. Tarvitaanko semmoista? Eikö Porvoon siivous ja ruokapalvelut ole jo hyvä nimi? Kertoo mistä on kyse. Haetaankohan takaa jotakin latinalaista. Siivota on latinaksi purgo. Kuinka saundais Borgå purgo?

Tiistaina oli Taidetehtaan Event Factoryn hallituksen seminaari ja sielläkin pakerrettiin strategiaa. Kymmenen vuotta on kaupungilla vielä vuokrasopparia jäljellä Taidetehtaasta, kymmenen jo ollut. Kaupunki tukee tehdasta avustuksella ja Taidetehdas maksaa kaupungille vuokraa. Hieman enemmän kuin se avustus. heh. Samoin tuetaan kulttuuritaloja muissakin kaupungeissa. Nyt kun pahin koronavaihe on selätetty näyttää salien varauskanta varsin hyvältä niin konserttien kuin kokousvieraiden kannalta. Kesällä on hiljaista. Porvoossa on kuvattu monia leffoja ja tv-sarjoja. Olisko joku semmoInen näyttely kiva missä olisi leffan pätkiä kohtauksista kotikaupungistamme ja joku appi/kartta jossa kohteet kaupungilla. Voisi kiinnostaa meitä ja muita. Mua ainakin.

Opella alkaa kohta kesäloma. Tässä vaiheessa vuotta on fiilis kuin olisi loppuu rutistettu sitruuna, vielä vähän rutistetaan ja jos jotakin irtoaisi rutistetaan vielä kerta. Sitten nakataan kesänurmelle toipumaan. Perunoita ei näemmä tarvitse kastella.

ENNUSTUKSIA MAKSALAATIKON RUSINOISTA

 Keskiviikkona piti olla valtuuston kokous. Ei ollut. Ei ollut asioita. Tarjolla oli salilliselle luottamushenkilöitä iltakoulu sivistystoimen palveluverkon ennustemallista. Katselimme porukalla valtuustosalin näyttöruutua. Esittäjistä suurin osa oli etänä. Päät ja diat vaihtuivat valtuustosalin isolla näytöllä. Pilttuuni on eturivissä. Siitäkin oli vaikea saada dioista selvää. ”Eikö mekin olisi voitu olla etänä?” aprikoi moni.

 Ennustemalli on semmoinen karttapohjasovellus, joka ennustaa missä päin kaupunkia lähi- tai kaukaisemmassa tulevaisuudessa on koulun tai päiväkodin tarvetta. Luonnollisesti se riippuu kenen ennusteita käyttää ennustemallin ennusteiden pohjaennusteena. Ennustan, että tarvetta on siellä, minne rakennetaan ja jos ja kun strategian tavoitteiden mukaisesti rakennetaan, on helppo ennustaa, että lisää tilaa kouluissa tarvitaan. Ehkä tuo vekotin auttaa näkemään tulevaan ja auttaa haltijoita (viran).

Strategiaa on valmisteltu viime viikot ryhmien välisissä neuvotteluissa. On yritetty löytää luonnostekstistä asioita, joista ollaan samaa mieltä. On sellaisiakin löytynyt. Ryhmienväliset ovat kokouksia, joihin osallistuvat valtuustoryhmien neuvottelijat (usein valtuustoryhmän puheenjohtajia). Sitten käydään sivu, kappale, lause, sana ja pilkku kerrallaan strategialuonnosta läpi. Onko ok? Se ei ole niin puisevaa puuhaa kuin luulisi. Kaupunginhallituksen huoneesta on joku saattanut kuulla jopa yhteistä naurun remakkaa. Valtuuston kokoukseen jää äänestettävää riittämiin.

Seuraavaksi paneudutaan ryhmien välisissä neuvotteluissa tulevaan organisaatiomalliin. Uusi malli saanut jo nyt päättäjissä ja viranhaltijoissa aikaiseksi levotonta liikehdintää. Mikä on missä, onko se tossa vai tässä ja kuka kukin on. Jännää tiedossa kevätkesään strategian ja organisaatiomallin myötä.

Aluevaltuusto piti kokouksen pari viikkoa sitten Loviisassa Harjurinteen koululla. Taas oli luvattu koululounas kuten Sipoossakin. Syötiin koululla. Pitopalvelu toi. Ei tullut rutinaa. Viimeksi Sipoossa jotkut luottamushenkilöt järkyttyivät sipoolaisesta kouluruuasta ja ehdottavat nyt Porvoon luottamushenkilöitä nauttimaan kokouseväänä sämpylöiden ja kaffen sijaan kouluruokaa. Porvoolaista kaiketi. Itse olen opintojen ja duunin myötä nauttinut hyvällä ruokahalulla kouluruokaa viitisenkymmentä vuotta. Se on kouluruokaa. Kaikki varmaan muistavat sapuskoja, joista pitivät ja sapuskoja, joita piilottelivat poskeen tai taskuun.

On totta, että on paljon oppilaita, jotka eivät koulussa syö. En tiedä millainen lisäsatsaus pitäisi olla, että ruoka maistuisi. Jos antaisi jokaiselle syömään suostuvalle euron? ”Syöt tuon kesäkeiton ja saat tämän kolikon.” Kuukaudessa parikymppiä. Sen voi sitten sijoittaa Heseen tai Ediin. Tänään muuten oli kesäkeittoa. Oli ihan okei. Jos kesäkeitosta tykkää.

Pääsiäisenä tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun muutin Porvooseen. Aloitin toisen koululuokkani Ilvespipa päässäni Kuuselan koulussa. Siellä oli Pasi-pojalle shokki, kun keittäjälle piti ruotsiksi ilmaista ravinnon tarpeensa ”takso lite tai tai takso mykke”. Hyvin putos. Nääs.

Mutta aluevaltuustosta siis. Oli siellä äänestystäkin. Onko perustettavassa HUS-yhtymässä (ex HUS-kuntayhtymä) yhtiökokousmalli vai valtuustomalli? Värikkäitä ja tunteikkaita puheita tuli puolesta ja vastaan. Pääneuvottelija tuskaili kuinka mitään ei voinut tehdä, kun muut veivät. Yleisesti oli Itä-Uudellamaalla ollut toivetta valtuustomallista. Se koettiin demokraattisemmaksi. Äänestettiin kuitenkin pääosin, itsekin, yhtiökokousmallin puolesta. Kummin vain tuleekin, ei hyvinvointialueiden joukossa ole piskuisella Itä-Uudellamaalla kovasti sanomista. Saadaan kuitenkin edustaja. Muuallakin äänestellään. Ristiin ja rastiin. Ei se nyt niin selvää ollutkaan. Jos ei tule sopua valtioneuvosto päättää. Marinilla lienee kyllä muitakin kiireitä.

Natoon liittyminen näyttää todennäköiseltä. Nouseeko myöhemmin ajopuuteoriat pintaan? Joku jossain vaiheessa katsoo viimeisen kerran Dnjepriin.

 

Kaikista maailman kauheuksista huolimatta iloista vappua!

 

 -Palvelutalossa vappuna tekarihuumoria

 

-Mikä on kohtelias heinäkasvi?

- Timoteitittelijä

 

-Söitkö kesäkeittoa

-en

-Mitä söit?

-tipan leipää