PORVOON STRATEGISET MITAT JA MADONLUVUT

Politiikka puuhat alkoivat. Sosiaali-ja terveyslautakunta starttasi jo elokuun puolessa välissä.  Lautakunnilta oli pyydetty lausuntoja tarkastuslautakunnan kaupungin toimiin kohdistuneeseen tukkapöllyyn. Se on tarkastuslautakunnan duuni. Tarkastaa, että päätöksiä tehdään asianmukaisesti ja raportoida havainnoistaan. Nyt sai kylmää kyytiä erityisesti tilapalvelut ja heille kuuluva huolenpito kouluista.

Sotelautakunta ei lausunut kummempia. Kouluterveyslääkäri näytti rätingit oppilaiden sisäilma-altistuksista ja luvut olivat kuulemma normaalit. Kröhinää ja räkää on kouluissa aina. Niiiin.. mutta oppilaat ovat siellä vain muutaman vuoden opet kymmeniä (jos pysyvät terveinä). Kyselinkin työterveyden vastaavia tuloksia mutta ei kuulemma ollut tarkkaa tietoa niistä. Snif. Kun sisäilmaiivili on saanut otteen, ei siitä enää niin vain pyristellä pois, vaan työura saattaa olla ohi. Sotelautakunta ehti kokoontua toisenkin kerran ennen valtuustoa. Tarkastelussa varsin kattava kaupungin Ilmasto-ohjelma sekä mielestäni varsin pliisu elinkeino-ja kilpailukykyohjelma.

Valtuustossa moikkailtiin elokuun helteisissä tunnelmissa vierustovereita ja mentiin porukalla yhteispotrettiin kaupungintalon edustan puistoon. Toivottavasti nyt on kuvassa teksti molemmilla kotimaisilla. Viime valtuustokaudelta on muistona tuplakuvat, kas kun ensimmäisestä versiosta oli toinen kotimainen unohtunut.

 Ölstensin kaava meni läpi heittämällä. Lisää teollisuushalleja ja muutama asunto siihen Vaihtokalusteen taakse. Itse asiassa niille kulmille missä viime viikonloppuna ammuskeltiin. Asioilla tuskin on yhteyttä.

Käsiteltiin suunnitelma hyvinvointikertomuksen hyvinvoinnin edistämisestä. Mutkat suoristaen voisi todeta, että palveluita kohdennetaan lähivuosina erityisesti muille paitsi keski-ikäisille työssäkäyville omistusasunnossa asuville henkilöille. Tämä hyvä. Mittareissa tukeudutaan THL:n kouluterveyskyselyn 2017 tietoihin. Tuorein julkaistaan syyskuun puolessa välissä. Kävin puhujapöntössä kummastelemassa varsin löyhiä mittareita. Kun tarkoitus on vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyttä suojaavia tekijöitä niin mittaako onnistumista Kouluterveyskyselyyn vastattujen vastausten prosenttimäärä väitteeseen ” kokenut vahvaa positiivista mielenterveyttä kahden viime viikon aikana. ”Nuoruuteen kuuluu tietty määrä angstia mutta oma näppituntuma kentältä on, että juuri ahdistuneisuus ja erilaiset koulupelot ovat yleistyneet ja ne ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin suuri haaste koululle. Päihde- ja mielenterveyspalveluja on laajalti tarjolla, kunhan löytää oikean oven taakse. 

Jotenkin tuntuu, että semmoinen liikkuvamielenterveyspäihdepeliriippuvuusvirkailija voisi päästä lähemmäksi asiakasryhmiä, ja varsinkin niitä asiakasryhmiä jotka eivät koe olevansa sitä.

Strategian mittareita käsiteltiin omassa pykälässään. Porvoolla on kaupunkistrategia useiksi vuosiksi eteenpäin. Sitä, toteutuvatko strategian suuret suunnitelmat tulisi voida arvioida jollakin mittarilla. Näistä nyt päätettiin. Muutama mittari herätti keskustelua. Kertooko se kaupungin suosiosta kun kaupungin korkeastikoulutettujen  asukkaiden määrä lisääntyy ?  Aiheellisesti ihmeteltiin mitä tämä tarkoittaa. Arvostetaanko akateemista koulutusta sinällään vai oletetaanko korkeasti koulutettujen lihottavan kaupungin kassaa muhkeilla veroeuroillaan. Monet kirjasto- ja sosiaalivirkailijat ovat korkeastikoulutettuja ,  mutta toisaalta kouluja käymätön bisnesjäärä on saattanut luoda mittavan omaisuuden keksinnöillään ja ahkeruudellaan, puhumattakaan sähkömiehistä.

Mittareihin liittyen oli esitystekstiin hivuttautunut vihreiden ehdotus kaupungin suojelumetsien osuuden lisäämisestä vähintään 17 prosentilla vuoteen 2030. Nyt osuus on viisi. Demarit päättivät kannattaa esitystä ja mukaan tuli vielä muutama valtuutettu rkp:stä ja keskustasta, sekä yhtenäisyysryhmä kokonaisuudessaan (yksi henkilö) niin hoccus poccus ziliaccus esitykselle voitto luvuin 26–25 ! Ken mahtoi antaa ratkaisevan äänen? Who cares. Vihreille iso sulka hattuun. Vai oisko kukka? Paikalliset luonnonsuojeluhemmot ovat hahmotelleet  ja valtuustolle ilmaisseetkin ajatuksen yhtenäisestä suojelualueesta. Nyt tehdyllä päätöksellä voi siitäkin haaveesta tulla totta. Strategian mukaisesti; Ilmastotyön edelläkävijä.

Kaavoituskatsaus esiteltiin. Se on kiinnostava esitys siitä millä alueilla lähitulevaisuudessa operoidaan. Katso oletko kohteena. Tästä.

Alussa mainittu tarkastuslautakunnan raportti ja varsinkin siihen annettu kaupungin vastaus innoitti kokouksen lopussa erityisesti kyseisen lautakunnan jäsenet puhujapönttöön puolustamaan näkemyksiään. Kritiikki puolin jos toisinkaan on harvoin kivaa, mutta parhaimmillaan sen toivoisi olevan rakentavaa. Nyt rapaa lensi puolin jos toisin. Vertauskuvaannollisesti siis. Toisaalta voisi käytyä keskustelua kutsua myös kaupungin ja tarkastuslautakunnan väliseksi vittuiluksi.

Itäisen Porvoon kouluratkaisu kirpaisnee lähinnä niillä kulmilla asuvia. Muille kaupunkilaisille tuleva koulupäätös tuntunee kaupungin yhteisessä velkataakassa tai veronnostoissa. Tätä kirjoittaessa tuli tieto, että nyt korjataankin niin Ilolan kun Sannaistenkin vanhat koulut. Vihreät kannattavat kaksikielistä sivistyskeskusta Ilolaan. Olin itse jo hetken kannattamassa kahta uutta halpis koulua. Vanhan saneerauksesta luulisi tässä kaupungissa olevan tarpeeksi kokemusta. Kvaban remppa on kuulemma viidellä miljoonalla viimein onnistunut.  Ehkä kaksi uutta kuitenkin rempan sijaan.

Kansalliseen kaupunkipuistoon ilmestyi loppukesästä jykevät penkit. Töhrijät ovat vielä pysyneet poissa, eikä ilman paineilmaporaa kivipaaseihin mitään jälkeä saakaan. Paahtimoa vastapäätä on yksi ja varmaan ei siinä turistien kuvauspaikalla olisi haitannut jos monumentissa olisi lukenut kaupungin nimi. Ei kuitenkaan semmoista selfiehäkkyrää, kuten pari vuotta sitten matkailumarkkinointi intoutui ehdottamaan.

Kirkkokadun liikenne on kesällä kaiketi sujunut, koska kadulle ovat mahtuneet niin turistit kuin autoilijatkin. Ihan niin kuin aiemminkin, paitsi nopeusmittari on poistettu käytöstä. Kaikille tilaa riittää ja kaikille paikkoja on. Muskelimaasturit hivuttautuvat seinä vieriä pitkin ja mopopojat tulevat keulien alhaalta ylös päristen ja täristen.

PST PST...PTS PTS KUULUUKO ?

Keskiviikkona oli yksi vuoden merkittävimmistä valtuustokokouksista. Illalla oli tarjolla talousarvio ensi vuodelle ja suunnitelmaa tuleville. Asioita on toki käsitelty jo monessa palaverissa. Näin se menee: Ensiksi tulee kaupunginjohtajan esitys, esitystä puidaan poliittisissa ryhmissä, kaupunginhallituksessa, poliittisissa ryhmissä, kaupunginhallituksessa ja lopulta valtuustossa. Asiaa on siis väännelty ja käännelty ennen lopullista nuijan kopautusta. Vääntelyyn ja kääntelyyn on joutunut niin talousarvioesityksen teksti kuin varsinaiset euromäärät. Osa ehdotuksista on mennyt läpi, osa jäänyt toistaiseksi toteutumatta. Valtuustosalissa hallituksessa torpatut esitykset tuppaavat kaivautumaan esiin äänestyksiin asti. Sitten ne torpataan uudestaan. Näin kävi keskiviikkonakin. Kukaan ei lopulta kajonnut veroprosentteihin mutta ei toisaalta tullut kalliita uusia esityksiäkään. Soundit olivat huonot ja siksipä ensimmäinen ryhmäpuhuja (RKP) suoritti sound checkin ”Yksi, kaksi, kolme, kuuleeko Välimäki (KOK)?”.

  Välillä summista vääntäminen tuntuu turhauttavalta, kun kuitenkin esimerkiksi sosiaalipuolen budjetti menee nokilleen, jos useampi kaupunkilainen teloo lonkkansa talvijäillä ja erikoissairaanhoidon kulut kasvavat. Sitä ei voi tietää. Ei tarkkaan sitäkään paljonko saamme yhteisöveroa Nesteen imussa. Toivottavasti paljon.  Pöntössä vieraili useampikin valtuutettu mutta samassa aikataulussa mentiin kun vuosi sitten. Ruokataukoon mennessä oli puheet puhuttu. Skeittihallin selvityksiin irtosi jo hallituksessa kymppitonni. Jos ja kun hyviä vaihtoehtoja on tarjolla, haetaan ensi vuonna valtiolta apua. Ja näin skeittailulle, skuuttailulle, BMX-fillaroinille, löytyy katto pään päälle ja rampit alle. Ihan ilman, että ollaan missään urheiluseurassa vaan liikutaan omia aikoja. Kun se on kivaa.

 Lastentarhan opettajien palkkoihin esitti vihreiden ryhmä reilun satasen lisäystä ettei jäätäisi jälkeen naapurikuntien satsauksesta ammattilaisiin. Hyvä juttu. Siksi hyvä, että kaupungin lakimiehen mielestä minun oli syytä jäävätä itseni tätä asiaa käsitellessä.” Vaimosi lienee sinulle läheinen?” Totta maar , kohta kolkyt vuotta. Ja kyseisessä palkkakuopassa. Pieni immeinen. Menin siis käytävään odottamaan jännää äänestystä. Ei mennyt läpi esitys. Sympatiaa eri suunnista kyllä. Apulaiskaupunginjohtaja juuri nosti teknisen puolen heppujen (varmaan suurin osa heppuja) palkkoja ihan tosta vaan. Ei päässyt valtuusto häiritsemään. 

Eikä tullut vastakaikua myöskään lisäykselle kansalliseen kaupunkipuistoon vaikka hyvät perustelut oli. Metsänhoidon tuottovaatimuksiin vihreiden ryhmä toivoi alennusta, ettei hakattaisi turhan nuorena. Äänestyksessä se hakattiin.

Sosiaali-ja terveyslautakunta ei tässä kuussa kokoustanut, koska asiaa oli listalla köykäisesti. Hyvä niin, ensi kerralla tuhdimmin joulupuuron ääressä. Oltiin toki asialla ja käytiin miltei koko lautakunta tutustumassa turvakotiin. Turvakoti on siinä Palomäen palvelutalon takana Nordenskiöldin kadulla. Katseltiin diat, hörpittiin kaffet ja tehtiin kierros. Turvakodissa on yhdeksän asiakaspaikkaa joihin hakeudutaan silloin kun parisuhteessa ilmenee väkivaltaa jommankumman puolison taholta. Valtio kustantaa ja Porvoo myy palvelun. Korostivat turvakodissa, että paikka ei ole mikään vankila vaan yksi perheen tukimuoto. Toki perheitä tuetaan sitten  myös monin muin tavoin. Asiakkaat tulevat omatoimisesti tai usein  terveyden- ja sosiaalihuollon kautta. Joulun aika ei suinkaan ole kiireisintä turvakodissa vaikka media joulun alla aina niin uutisoi. Silloin on kodeissa kulissit kunnossa mutta muiden lomien aikaan ovi (lukittu/valvontakamera) käy paljon useammin. Jokainen muksu saa oman uuden halinallen.

Valtuustolla oli iltakoulu. Konsulttifirma oli tehnyt selvityksen kaupungin rahoitusjohdon tilauksesta rakennusomaisuuden kunnossapitojärjestelmästä. Aika lailla persiilläänhän kaikki näytti olevan. Järjestelmä on miltei yhtä mätä kuin monet rakennukset. Ei liene yllätys. Kouluja ja päiväkoteja rakennetaan miljoonilla mutta samaa tahtia tupsahtelee ongelmia kuin sieniä sateella. Sieniä kirjaimellisesti.  Puhuttiin paljon PTS-suunnitelmasta ja PTS suunnitelman puutoksesta ja kuinka kaikki on paremmin kun saadaan kunnon PTS aikaiseksi. Pakko googlata. PTS= pitkän tähtäimen suunnitelma. Pöh. Kaupungilla on 171 kiinteistöä, jolle jokaiselle on nimetty kiinteistönhoitaja. Jokin mättää kun on kiinteistöjä joita ei juuri ole hoidettu. Tässä on kaksi pääsyytettyä: Toimitilajohto ja Liikelaitos tilapalvelut (Nuo syyttävät valtuustoa. Kolme sitten). Keskeisin ongelma on ollut, ettei kumpikaan tiedä mitä toisen tulisi tehdä, ei tiedä mitä itse tulisi tehdä tai luulee toisen tekevän sitä mitä itse ei tee. Organisaatiota on uudistettu vuoden 2017 alusta(kolmas uudistus). Odotamme tuloksia. Muuttuuko tilanne organisaatiota vai ihmisiä muuttamalla?

Auditoinnin pääkohde oli siis rakennusomaisuuden hoito mutta kyllä keskustelu koko ajan tuppasi kääntymään homeisiin kouluihin.  Akuuteilla homeen hillitsemisoperaatioilla perusteltiin, sitä että muu kiinteistöomaisuuden hoito on jäänyt retuperälle. Raportissa suositellaan myös työyhteisövalmennusta. Mätää silläkin taholla. 

On kehitystäkin. On palkattu sisäilma-asioidenprojektipäällikkö ja tehty sisäilma-asioiden-menettelytapaohjeistus. Edellisellä valtuustokaudella päätettiin tehdä monella miljoonalla kouluja ja päiväkoteja elinkaarimallilla. Kalliimpaa kuin kaupungin omalla rakentamisella mutta ajatus oli, että saataisiin kestävämpää jälkeä. Rakennuttaja sitoutuu huolehtimaan rakennuksesta seuraavat kaksikymmentä vuotta. Aika näyttää. Se, että Suomessa on sama tilanne kaikkialla homekoulujen suhteen, ei lohduta opea jonka hengitys vinkuu, silmät turpoavat, kädet syyhyävät ja kiky vie osan palkasta. Katsotaan kuka on se tarpeeksi suuri pomo, joka saa asiat muuttumaan. Kaupungin ylin päättävä elin on valtuusto, ihmisellä aivot.

Pari viikkoa sitten esiteltiin suunnitelmat keskustan elävöittämiseksi, siis ihan perinteisen keskustan. Jokicittarin yhteydessä tuotiin yhtä mittaa esiin, että on monta keskustaa. Se se ongelma lieneekin. Lehdissä on suunnitelmia selvitelty. Mitä ensiksi tapahtuu, tapahtunee torin kulmilla. Tori on kaupungin omaa aluetta. Nykyisen dösiksen bussialueen päälle tulisi semmoinen ameban muotoinen katos jonka alta tulee löytymään kauppahalli ja linja-autoaseman odotustilat. Bussit siirtyisivät kaupungin talon eteen. Busseja on asemalla hetkellisesti paljon, mutta kyllä asema on usein myös tyhjä.  Jos parkissa olevat onnikat saisi jonnekin muualle, ei tunkua olisi. Siis mun miälest. Torilla olisi myös hulevesi(=vesi mikä tulee taivaalta)allas. Tyhjänä se lienee oiva skeittiramppi, täytenä siellä juhlitaan porvoolaisen joukkueurheilun menestystä paidatta vettä roiskien.

Kiinteistöjen auditointiraportti tästä.

Keskustan kehittäminen hela hoito tästä.