VAALIKONEET LISÄÄNTYEN KÄYPI

 

Kevät ja vaalit lähestyvät. Lisääntymisen aikaa. Linnut lisääntyvät, valtuustoaloitteet lisääntyvät, kaveripyynnöt lisääntyvät, yleisönosastokirjoitukset ja kahvitarjoiluteltat lisääntyvät. Miksipä ei. Ei kunta- ja aluevaaleihin ole kuin 45 päivää. Vaalikuvassa olen käynyt ja vastaillut vaalikoneisiin. Vielä riittää vastailtavaa. Itselläni vain kuntavaalien osalta. Aluevaaleissa en ole ehdokkaana. Ajankäytöllinen juttu.

Vaalikoneissa on vuodesta toiseen osin samoja kysymyksiä, joilla ehdokkaita raakataan nelikenttiin liberaali-epäliberaali, oikeisto -vasemmisto akselilla. Ylen koneessa tosin kysytään nyt suoraan, olenko talousasioissa oikealla vai vasemmalla. Yleensä olen siellä nelikentän alakulmassa ollut, eli liberaalisti ja leftissä. Kuntavaaleissa on päälle neljäkymmentätuhatta ääntä jaossa. Viimeksi ei liki 18 000 kaupunkilaista ollut mitään mieltä. Mielipide sekin.

Kolme vuotta sitten näytti blogia kirjoittaessa siltä, että Venäjä hyökkää Ukrainaan ja niinhän siinä seuraavana aamuna kävi. Yhä ovat maailmankirjat sekaisin. Yhä pahemmin.

Valtuuston kokous oli keskiviikkona. Sen päälle iltakoulu kaavoitukseen liittyen.

Maankäyttö -ja rakennuslaki muuttui vuoden alusta ja se vaikuttaa myös kaupungin hallintosääntöön. Piti säätää sääntöä ajanmukaiseksi, nimikkeitä ja lakipykälä viittauksia.

Pieniä muutoksia talousarvioon. Tulos olikin snadisti parempi kuin ennustettiin ja valtionosuuksiakin tuli enemmän kuin odotettiin.  Siksipä ryhmien kesken saatiin sovittua, ettei esityksestä huolimatta kuluvan vuoden talousarvioon tehdä muutoksia. Kyseessä 130 000€.  Seuraavilla vuosilla säästöt on upotettu talousarvioon ja jää sitten nähtäväksi  (vaikka eivät ole nähtävissä) mihin ja miten ne kohdistuvat.

 Talousarviosta ja kouluverkosta puhuttiin tuntikaupalla joulukuun kokouksissa. Kouluverkon ohessa silloin sujahti läpi ilman mitään selvityksiä hoopo päätös Keskuskoulun ja Linnajoen koulun yhdistämisestä. Enemmistö voitti. Piti vallan tarkastaa pöytäkirjasta, keitä enemmistössä oli. Vihreiden esitys asian selvittämisestä sai kannatusta mutta ei tarpeeksi. Selvitellään sitten jälkikäteen.

Tulevien vuosien ennusteet ainakin yhteisöverotuottojen osalta on syytä päivittää rutkasti heikommaksi jos ja kun Sköldvikin tuloskunto vaikuttaa heikkenevän. Paljon pitäisi vielä rakentaa. Kokonniemestä nakertaa. Nyt kun Hesan hallikin saatiin takaisin suomalaisille ja jos Vantaalle on tulossa kanssa iso halli, on kyseenalaista onko meillä tarvetta 3000 hengen tapahtumahallille. Kuka vetäisi moiset väkimäärät. Pari kertaa kuussa?

Iltakoulussa valtuustolle esiteltiin maaliskuun kokouksessa päätökseen tulevaa keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavaa.  Aiheesta on ollut paljon osallistamista ja eteenpäin kaava puksuttaa kuin juna. heh. Suosituimpana on vaihtoehto ”kaksi asemaa -yksi kaupunki”. Kysymyksiä tuli. Entäpä jos ei olekaan kahta asemaa? Eteenpäin jatketaan.  Sitä rataa. Oli tai ei.

Saapa nähdä missä vaiheessa ja miten maailman päivittäin vaihtuva myllerrys ja epätasapaino vaikuttaa meidän pikkusuunnitelmiimme. Nuorena hapuillessa tuli laitettua kalenteriin merkitä kuukausien päähän ”Miten menee?” Sitten kun päivä koitti, ihmetteli mikäs tämä merkintä on. Hyvinhän tässä menee.

Ensi viikon perjantaina on muuten Pensselitehtaalla vihreiden kulttuuri-iltamat. Paljon ohjelmaa: musiikkia (mm. Liisa Akimof, minä ja monta muuta), runoja ja vaaliehdokkaita.

Muitakin kiinnostavia tilaisuuksia tulossa. Meri Hädässä- tilaisuus Itämeren tiimoilta Grandissa 11.3 ja siitä viikon päästä lukiolla tietoa ja keskustelua Porvoonkorpi hankkeesta.

Piikkarikengät narskuivat hiekassa hiihtämättömiä liikuntatunnilla kävelyttäessä. Suurin osa oppilaista  sivakoi metsässä. Kokoniemen harmaahaikaran pesissä oli vielä hiljaista. Ei kauaa.

 

Julisteissa ja vaalikoneissa on kuva rajattu kasvoihin. Tässä koko vaaliukko. Lidlin 7,99€ kello näkyy!

JOULUBLÖGI HYVÄN TAHDON KAUPUNGISTA

 

Kuinka leveä, korkea, vino, suora, lähellä, kaukana  jyhkeä, maltillinen? Kysymys, josta valtuusto viimein pääsi keskiviikkona päättämään käsitellessään Porvoon Energian tontille kaavoitettuja kerrostaloja. Asia olisi varmasti ollut jo aikaa sitten selvä, ellei asian lisätarkastelussa olisi kaavoittajan pöydällä tupsahtanut rakennuksiin yllättäen vähentämisen sijasta lisää rakennusmassaa ja korkeutta. Asia on rampannut eri portaissa edes ja takaisin.

Itseäni eivät korkeat talot juurikaan haittaa, kunhan vanhaa kaupunkia ja Ruusupuiston ympäristön empirekaupunkia ei ronkita. Kaavan rakennuskanta on suurta. Eikö olisi maltillisempi ratkaisu riittänyt? Ei.  Äänestykseen odotetusti meni. Äänestiin takaisin palauttamisen puolesta. Ei mennyt. Äänestettiin uudestaan hylkäämisestä. Ekan kerran valtuustohommissa äänestin tyhjää. Ajatuksena, että jotakin alkaa joskus tapahtua vaikkakin maltillisempi ratkaisu olisi ollut paljon parempi.  Ei varmaan vielä muutamaan vuoteen tapahdu mitään. Valituksia tullee. Kaupungin joulutervehdysvideossa kerrotaan, että Porvoo on ”hyvän tahdon kaupunki.” Okei. Hyvää tahtoa tullaan jatkossa tarvitsemaan. Tonttu on muuten kaupungin videolla nimetty Fredrikiksi.

Jos ja kun kaikki ikäännymme, on Porvoossa lähivuosikymmeninä tuplasti enemmän seiskavitosia kuin nyt. Jos tämä asia alkaa kiinnostaa, kannattaa lukaista Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma  . Suunnitelmassa tarkastellaan lähivuosien suunnitelmia vuoteen 2023. Silmään pisti, ettei koronamaailma näy tekstissä. Ehkä jo vuoden päästä on tauti rokotettu pois päiviltä. Ei arpia.

Gammelbackan pellolle nousee hyvää vauhtia siirtolapuutarhamökkikylä. Kauppa on kiinteistövälittäjän mukaan käynyt hyvin (kuinkapa muutoinkaan). Hyvin varustellun uuden ”mökin” hinnalla saisi Gammelbackasta kaksion tai rivarin. Rahaa jää vielä vaikka uuteen autoon. Mutta. Gammelbackalaiset sen tietävät. Meri on lähellä, puistometsä hieno. Purokin on. Ehkä Kamppulan status saa tästä lisää nostetta. Toivottavasti Purolan Galaksi (galaksi?!?) saa tyytyväisiä asukkaita eikä ole musta-aukko.

Marraskuun lopussa oli valtuustolle Metsä-iltakoulu. Kodeissa etänä oltiin. Avohakkuista saa nopeasti rahaa, mutta hitaasti uutta hakattavaa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Sauli Valkonen esitteli jatkuvan kasvun menetelmää ja totesi sen kestävämmäksi pitemmällä ajanjaksolla. Rahaa saa silloinkin. Isoja puita poistetaan, pienemmät kasvavat. Jos metsässä vielä pienempiä puita on. Eri-ikäiskasvatus siis rulettaa. Useampiakin metsähenkilöitä kaupungin puolelta kävi valaisemassa metsäasiaa. Porvoossa puita kaadetaan pääasiassa rakentamisen tieltä ja osin myös erilaisten tuholaisten työn hillitsemiseksi. Osin talousarvion. Erilaisia suunnitelmia on. Yhteistyö (tai sen puute) eri hallintokuntien välillä aiheuttaa ongelmia ja herättää kysymyksiä ulkoilijoiden taholta. Mihin katosi puu?  Kuka vastaa? Metsä ei.

Suojelusta puhuttiin. Vihreillä onkin aloite Virvikin alueen metsän suojelusta. Virvikin kulmalta saisi myös muodostettua viherkehän, jossa elukka ja ötökkä voisi liikkua laajemmin eikä näivettyisi omaan kuplaansa.

Metsillä , kuten tiedämme, on paljon vaikutusta meidän mieleemme. Taannoin koulussamme oli itsenäisyyspäivän ohjelman yhteydessä tehtävä, jossa oppilaat tekivät luokissaan kuusimetsämobilen koulun aulaan. Idea oli kirjoittaa puuhun(kartonki) ajatus siitä, mitä metsä merkitsee minulle. Varsin moneen kartonkiin kirjoitettiin sana ”rauhaa”. 

Sotelautakunta päätti tämän vuoden etäkokousrupeaman torstaiehtoona. Päätettiin maksuista ja palkkioista. Pääosin samat määrät kuin tänäkin vuonna. Muutama muutaman sentin fiilaus. Mieluusti veroja maksan. Palveluja on ja niitä saa tarvitseva kohtuulliseen hintaan. Keskusteltiin paljon ajankohtaisista ja tiedoksi tuoduista asioista. Niistä riittänee keskustelua julkisuudessa jonkun ajan päästä. Muutoin mm. &&%hyi48+0098807:;sta haluttiin lisää tietoa, vaikka oli sitä nytkin. Kyseessä siis potilastiedon pilvipalvelu. Olet siellä tunnistamaton pseudonymisoitu kryptinen jono tai joku hieroglyfi mikä lie galaksi (huom. Oma tulkintani, ei esittelytekstiä). Ei huolta.  Opas henkilökohtaisen avustajan työnantajalle palasi modifioinnin jälkeen listalle ja hyväksyttiin. Kiiteltiin lopuksi sotepuolen väkeä hienosti hoidetusta työstä. Liksa lämmittäisi.

Soittajilla hyvä tahti. Zentra järkkäsi striimaukseen viime lauantain punkillasta. Jos ei nyt punkkia,  niin ainakin voimallista kitaravetoista vauhtirockia soittivat kolme paikallista nuoremman polven bändiä. Video pelitti, äänet pelitti  ja bändit pelitti oikein komeasti. Strum 101 kirkkaimpana kruununa.

Bändimeiningeistä tuli mieleen neljäkymmentä vuotta sitten elämänlankansa loppuun kerinyt taitava nuori säveltäjä/laulaja Jarmo Högman. Jotkut ehkä muistavat muinaiselta Porvoon sävelet-levyltä Jarmon koskettavan laulun ”Nousin tuulen polvelle.  ”Högöllä", broidilla ja kumppaneilla oli silloin oma punkbändinsä, Sdunk. Kävin Unkalla katsomassa. Kundeilla tupa täysi. Nyt syksyllä Jarmon sisko löysi c-kasetin, jossa nuori (lapsi) Högö laulaa säveltämäänsä joululaulua. Tuuma ja siitä toimeen. Nyt biisin laulavat ja soittavat Jarmon silloiset soittokaverit; säveltäjä itsekin lopussa äänessä. Hieno ja onnistunut projekti!

Hyvää joulua ja onnellista seuraavaa kierrosta aurinkomme ympäri.  

 

https://youtu.be/Adsan-RYG_Y

LIITYNTÄPARKKIPIRKOT KUNTOPORTAISSA

 

Syksyn kunnallinen päätöksentekotoiminta alkoi kesän jälkeen samoilla säädöillä, mihin ennen lomataukoa jäätiin. Ruutuaikaa on tullut vietettyä luottamushenkilökumppaneiden kanssa jo useammassa etäkokouksessa. Paha ei ole mennyt pois ja näiillä, muodikkaan kuluneesti sanottuna, nyt nyt mennään. Tilanne lienee uusi normaali, ellei sitten keskikoulun matikantunneilta mieleen jäänyt puolinormaali.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous alkoi torstaina klo 14 ja siinä iltakahdeksan korvilla puheenjohtaja totesi luureihinsa kokouksen päättyneeksi. Oli asiaa. Sote-uudistus olisi tarkoitus viimein vuosikymmenten pulaamisen jälkeen saada toteutettua ja kunnilta pyydettiin jälleen lausuntoja. Siispä lausumaan.  Jos uudistuksen läpimeno olisi kiinni Porvoo lausunnosta jäisi koko homma tekemättä. Kriittisiä ollaan. Virkamiesten laatimaan pohjaan tuli muutamia muutoksia mutta kyllä Itä-Uudenmaan pääkaupungissa ollaan hyvin epäileväisiä. Miksipä ei oltaisi. Veroista, sun muista tuloista mene aimo osa jatkossa valtiolle. Valtio rahoittaa sitten uusia sotemaakuntia. Lainat toki saamme itse pitää. Takaisin tulee jotakin, mutta puhtaasti taloudellisesti ajatellen ollaan maksumiehiä. Palveluiden mahdollista parantumista ei lausunnossa juuri hehkuteta. Talous edellä mennään. Positiivisena nähtiin koulukuraattorien ja psykologien siirtyminen maakunnan alle, ei onneksi maan. Itse olen sen asian suhteen epäileväinen. Lausunto kurvaa vielä kaupunginhallitukseen, sieltä valtuustoon ja sieltä Sannan pöydälle. Maanantaina saamme lisä infoa iltakoulussa. Uskoisin näkeväni samat rahoitusjohtajan diat.

Lautakunnassa käytiin myös lähetekeskustelua ensi vuoden sosiaali- ja terveystoimen talousarviosta. Toimialat avasivat suunnitelmia ja uskoakseni kotikoneiden (siis tieto) äärellä nyökyteltiin tyytyväisenä osin kauhuissaan. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. Jos sote-uudistus toteutuu, pohtii näitä talousasioita muutaman vuoden päästä Itä-Uudenmaan maakuntavaltuusto. Millainen uudistuksen jälkeen lie koko kaupunginvaltuusto? Kaupungin päätännässä on silloin lähinnä sivistyspuolen jutut ja viemärilinjat. Ehkä pyörätiet. Kaupungin sivuilla voi käydä muuten lausumassa näkemyksiään pyöräteistä ja asetella interaktiivisella kartalla täppejä ongelmakohtiin (Jos tietokone tai känny moiseen suoritukseen taipuu). Pitkittäissuunnassa Mannaria on mainio huristaa fillarilla mutta poikittain kulkiessa ollaan aina jonkun kantapäillä, auton alla tai edessä.

Valtuusto päätti rakentaa liityntäparkin, jotta pendelöinti ennen junaradan saapumista olisi pääkaupunkiseudulle jouhevaa. Auto parkkiin, huolttarilta munkkikahvit ja dösällä Helsinkiin. Jos on luminen talvi tai kesä, on auto(fillari) iskussa parkkihallissa odottamassa. Uusi ABC huoltoasema on kaavan mukaan tyylikäs ja näyttävä maamerkki kaupunkiin saapuville. Tuskin sillä väriliituaskin kanteen silti pääsee. Tuli mieleen, että vuosia sitten oli suunnitelmissa siirtää bussiasema kaupungin ulkopuolelle. Liikenneasema nyt. Heh. Puskutraktori pistää par aikaa entistä dösistä muruiksi. Kalliiksi ja turhaksi mainittiin joissakin puheenvuoroissa. Nyt päätettiin vain kaavasta, mutta ei operaatio halpa tule olemaan. Samalla syntyy myös alkupää tulevalle puisto(?)kadulle. Katuja ja kadun aluksia myllätään uuteen kuosiin. Ja uusia pyöräteitä! Jos tämä menisi jostakin syystä ennusteista huolimatta mönkään on tulevaisuudessa tarjolla ainakin superhieno skeittihalli.