Näytetään tekstit, joissa on tunniste kestävän talouden ohjelma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kestävän talouden ohjelma. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

KANNAMME HUOLTA JA MASKEJA

 

Kaupungin valtuuston porukkaa on tullut nähdyksi vain vilahduksina etäkokouksen ja iltakoulun nimenhuudoissa. Alkuseremonioiden jälkeen kamerat ovat enempi pysyneet kiinni ja koneen uumenista kantautuu valtuutettukollegojen hyvä tai huono soundisia puheenvuoroja. ” Aina kun sä puhut, tulee ongelmia”. 

Puheenvuoroja tuntuisi olevan vähemmän kuin valtuustosalissa. Voisi luulla, että kun ei tarvitse siirtyä ilmaisunsa ajaksi puhujapönttöön, olisi helpompaa käyttää ääntään. Saattaa myös olla, ettei haluta pitkittää kokouksia, jos ei ole asiaa (eikä yleisöä). Ensimmäisenä valtuutettuvuotenani ihmettelin (ja kyllä vieläkin aina välillä), että kenelle ne täällä puhuvat. Asioita on aika tarkkaan valmisteltu jo etukäteen. On paikalla toki aina joku toimittaja. Saattaa nielaista täkyn, jos oikein nasevasti pistää. Eivät kaikki suinkaan käy puhumassa valtuustosalissakaan ja harvoin asiat kokouksessa puheilla muuttuvat. Joskus kyllä.  Ehkäpä seuraavassa valtuuston talousarviokokouksessa.

Tulevan vuoden talousarvion ja tulevien vuosien taloussuunnitelman tiimoilta oli iltakoulu valtuustolle. Puolueiden kammareissa on viilattu tekstiä ja pilkunpaikkoja kaupunginjohtajan esityksen pohjalta. Rahaa ei nyt juuri varmaankaan vaadita mutta rahankäytön järjestykseen puututtaneen.

 Keväällä valtuusto puuhasi kestävän talouden ohjelmaa, koska kaupunki oli ”ajautumassa selvään ja syvään taloudelliseen kriisiin.” Hätään ensihelpotuksena kaupunginjohto keksi käynnistää yt-neuvottelut ja lomauttaa osan duunareista (samoin kuin monessa muussa firmassa). Olisi hieman voitu odottaa. Nyt taannoisessa kokouksessa kiiteltiin henkilöstöä jaksamisesta. Osa kiittelijöistä oli keväällä lemppaamassa porukan pellolle. Säästötavoitteita määrättiin ja niiden myötä lautakunnat perkasivat budjettejaan syvästä kriisistä pelastautumiseksi.

Ja kas! Hoccus poccus ziliaccus! Fyrkkaa tuli Sannan putiikista enemmän kuin kukaan kaupunginjohdossa arvasi. Väkeään ulospotkinut Nestekin maksaa kivasti ja valtion tuella vieläkin kivammin. Nyt näyttää siltä, että mikäs tässä. Hyvin selvittiin. Henkilöstöä ei tarvinnut lomauttaa ja palvelut pelaavat, eikä veroprosenttiin tarvitse kajota näin ennen vaaleja (mä saattaisin kyllä). Siis kuntavaaleja, ei ensi viikon pressan. Talousjohto ennusteli, että seuraavakin vuosi menee näillä suht.ok-spekseillä mutta sitten ollaan taas isosti lirissä. Silloin onkin jo uusi valtuusto pähkäilemässä. Allekirjoitin muuten ehdokaspaprut ja olen siis yhtenä ehdokkaana ensi kevään vaaleissa siihen seuraavaan.

Koronaviruksen myötä muotoutunut uusi normaali jäytää taustalla lasten, aikuisten ja vanhusten mieliä. Kouluissa (tai koulun ulkopuolella) mätkitään kuonoon ja medioissa räyhätään maskeista ja ihan mistä vaan mihin sopivasti saa tarrattua kiinni. Melkotositv-ohjelmissa kampitetaan kaveria armotta Sohvaperunoista sinkkukisoihin. Heli ja Aki kurmoottavat Markkua. Kokki räyhää kebab-ravintolassa.

 Kaikki kantavat huolta lapsista ja nuorista. Tulevassa talousarviokokouksessa varmasti suosittu puheenaihe. Ja miksei ei olisi. Kouluilla on kiusaamisen vastaisia ohjelmia (Kiva) ja juuri alkaa Ankkuri-toiminta. Ulkopuolisia firmoja häärää tukemassa lapsia ja nuoria. Taannoin sote-lautakunta juuri päätti, keiden palveluja voidaan käyttää. Palveluntarjoajia on useita. Aikuisia lisää sinne ja tänne. Hyvä niin. Montako laitetaan? Montako isää, montako äitiä, montako psykologia? Kuka kantaa vastuun? Ei ainakaan vastaamo.fi. Ehkäpä vastuu kaikkien hyvinvoinnista on vain sulla ja mulla.

Raatihuoneen torin joulurauhan julistus peruttiin. Jonakin pimeänä yönä, kohta ei tarvitse olla yökään, joku kaupungin puhis julistaa joulurauhan videolle ja sitä voi sitten katsella etänä kodissaan, kun kinkulta ehtii. Saa kyllä kuka tahansa julistaa. Ajattelin tuosta kotoportailta lähipiirille.

 Jouluun on vielä aikaa. Nautitaan ensin marraskuu. Jokos sitä glögiä arvaisi nauttia?

 

keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

IHMEITÄ SUVIYÖSSÄ KERA KUKKIEN JA MEHILÄISTEN


Omituinen etäkokouskevät päättyi tiistaina sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen. Elokuussa jatketaan. Kaupunginhallituksen väki vielä ahkeroi, mutta poikkeusolojen johtoryhmä laitettaneen pikapuolin naftaliiniin. Toivotaan, että pysyy siellä seuraavat vuosikymmenet, ellei sadat. Eikö tästä toistaiseksi selvitty melko hyvin?

Sotelautakunnassa ennakkoon eniten, jos ei nyt julkisuudessa, niin lautakunnan liepeillä ainakin puhetta herätti vammaisten henkilöiden kuljetuspalvelujen kilpailutus. Tällä hetkellä kuljetuksiin oikeutettu on tilannut taksin, kuitannut kyydin henkilökohtaisella asiointikortillaan ja maksanut omavastuuosuuden. Ei enää. Tilata pitää toki jatkossakin; puhelimella tai sovelluksella. Tilaus menee ohjauskeskukseen ja sieltä autolle.

 Tiistaina päätettiin, että ohjauskeskuksena toimii Taksi Helsinki oy. Se kuka ajot käytännössä hoitaa päätetään alkusyksystä. Mukana olevat Itä-Uudenmaan kunnat tekevät varsinaiset sopimukset kukin tahollaan. Kuljetuspalveluja käyttää hyvin erilaiset henkilöt erilaisine tarpeineen. Jos ei tämä systeemi toimi, niin sitä sitten säädetään. Vammaiskuljetuksella pääsee kauppaan, konserttiin tai kaverille. Lääkärille ei pääse. Kelataksilla mennään lääkäriin mutta ei kauppaan, konserttiin tai kaverille.

Päätettiin myös asioimistulkkauspalveluista. Useampi firma hoitaa etä- ja lähitulkkaukset. Tulkattavia kieliä on useita. Hassua, että toimialat päättävät palveluista erikseen. Luulisi koko kaupungin yhteisen kilpailutuksen tuovan säästöjä. Viittomakielelle on omat tulkit. Omassa työssäni on kyllä välillä ollut mukana tulkki, jonka viittominen kielen ohella on ollut jo sinällään informatiivista. Tulkkauksessa tarvitaan ammattilainen.

Lautakunnassa todettiin myös, että talousarvio ylitetään varsin reippaasti ja syksyllä haetaan liki kuuden miljoonan euron ylityksiä. Tämä oli jo tiedossa viime viikkoisessa valtuuston kokouksessa kun käsiteltiin Kestävän talouden ohjelmaa. Saapi nähdä jääkö edes tähän. Raamit olivat tiukat, mennään raamit ryskyen.

Valtuusto sai melko sopuisasti aikaiseksi miljoonien säästöt, eikä enää isommin äänestelty. Jonkin verran toki. Valtiolta tuli lopulta enemmän tukea kuin kamreerien hahmotelluissa skenaarioissa oli uskallettu toivoa. Oli helppo päättää ilmaisesta ehkäisystä myös alle 25 -vuotiaille. Muistan kuinka vuosia sitten pitkässä skaupan kassajonossa ihmettelin, kun edelläni nuori tyttö ja poika jonottivat ilman ostoksia. Löytyi sitten hihnalle Sultan-paketti. Söpöä ja rohkeaa. Itse kävin muinoin iltahämärässä Lundinkadun R-kioskilla.

Valtuustossa piti käsitellä myös Porvoon Energian tontin kaavaa. Valmistelussa oli ollut sen verran omituisuuksia, että asia otettiin listalta pois ja palautettiin kaupunkikehityslautakuntaan. Siellä oli myös kuulemma omituisuuksia ja kaava palautuu elokuussa valtuustoon, josta se sitten taas palautuu sinne sun tänne.  Ideahan on, että siihen kirjaston kulmille (olin vallan unohtanut, että jotkut kutsuivat kirjaston mäkeä bänikseksi) rakennetaan ainakin kolme nelikerroksista (ensin), mutta kuulemisten ja valitusten  jälkeen ainakin kolme viisikerroksista asuintaloa. Itseä ei yleensä haittaa, jos kaupunki kasvaa ylöspäin mutta ainakin havainnekuvien mukaan tässä kohtaa vähempikin riittäisi.

Kaavoista tuli mieleen, että nyt voi käydä tutustumassa suunnitelmiin torin tiimoilta ja lausua mielipiteensä täältä.

Mielipidettä voi lausua myös pyöräliikenteen olosuhteista. Sinne tästä . Ainakin jos julkinen keskustelu ja huutelu aiheesta antaa osviittaa luulisi mielipiteitä löytyvän.

Lausunta on mainiota puuhaa juhannussaunan jälkeen, kun tansseja ei järjestetä eikä kokkoja saa polttaa. Ainoa mikä palaa on iho.

Hyvää kesää!


Juhannusfiilistä nostattamaan tässä komea Laila Kinnusen versio Summertimesta.





keskiviikko 27. toukokuuta 2020

LINSSILUTEITA JA MUITA IIVILEITÄ


Kaupunginvaltuusto kokoontui tänään keskiviikkona ensi kertaa sähköisesti. Lautakunnat ovat jo pitäneet useita etäkokouksia joten melko jouhevasti operaatio sujui. Kivempi on normikokous valtuustosalissa. Etänä valtuustokollegat tulevat selkeästi turvarajojen sisäpuolelle(jos kamera on päällä). (”Kuuluuko?”) (”No, nyt ei kuulu”). (”Pistä kamera pois päältä”). Puhuvan pään voi välttää kuuntelemalla ja seuraamalla kokousta sähköisestä kokousalustasta.  Nimenhuuto vei aikaa, mutta kun siitä päästiin, oltiin valmiita alle tunnissa.

 Antimäen eteläosan asemakaava muutos ei aiheuttanut reaktioita. Kaavaselostukset ovat kyllä itsessään kiinnostavaa luettava. Niissä käydään läpi alueiden historiaa.  Antinmäki (siis siinä Kvaban ja Wernersödeströmin kadun välissä) on rakennettu 1920 – luvulla.  Kaupungin tonttien myyntihinnat hyväksyttiin. Kalleimmilla alueilla keskustan tuntumassa tontti maksaa kuusikymmentäviisi euroa neliö. Muutama yksityisen kauppa on käyty samalla alueella liki kahdensadan neliöhintaan. Eipä siellä paljoa tontteja ole. Epoosta tontin saa parilla kympillä neliö.

Apottiin ei olla liittymässä mutta hieman asia puhututti samoin kuin myös hyvinvointikertomuksen raportti. Raportti oli ainakin itselle tilastokäppyräosuudeltaan varsin sekavaa luettavaa. Hyvinvointia edistäviä ohjelmia ja suunnitelmia on kaupungilla kolmetoista kappaletta. Yksi puheenvuoro asiasta käytettiin ja minun oli sen aikana pakko avata raportti ja lukea sitä uudestaan. Sanottiinko siellä tosiaan kaikki valtuutetun mainitsemat asiat? En ehtinyt näpytellä puheenvuoropyyntöä. Livenä valtuustossa tästä aiheesta olisi varmasti puhuttu enemmän. Onhan se tärkeä koonta. Ja aika sekava.
 Kun kokous nyt sujui nopsaan, saa nähdä kuinka ketterä on kesäkuun kokous. Silloin listalla on tärkeä Kestävän talouden ohjelma. Kun jo ennen koronakriisiä oli kaupungilla kymmenen miljoonan vaje, on päälle lätkäisty nyt kahdenkymmenenmiljoonan koronalisä. Siinäpä sitten säätöä.

 Toimialat ovat viilanneet euroja sieltä ja täältä ja saaneet oman osuutensa ainakin paperilla näyttämään toivotunlaiselta. Ei tästä ilman verokorotuksia selvitä. Jääkö joku tulematta unelmien kotikaupunkiin jos veroprosentti on korkeampi kuin Keravalla? Jyväskylä ja Tampere olivat tuoreessa tutkimuksessa imagoltaan Porvoon edellä. Vetovoimaisia kaupunkeja vaikka molemmissa on korkeampi veroprosentti. Paljonkos nostetaan? Raa’asti voi laskea, että yksi veroprosentti on kymmenen miljoonaa. Olisiko kolme liikaa? Entä kaksi? Tai edes yksi. Yhdenkin saa pienempiin osiin. Valtiolla on piikki auki. Kaupunki ei kovin hanakasti lainaa käy nostamassa. Tuskin siltäkään voi välttyä.

Vieläkö unelma elää? Henkilöstön lomautuksella saisi muutaman miljoonan. Saisi myös varsin huonon imagon ja palvelut sekaisin pitkäksi ajaksi. Kunta-alan työsopimusneuvottelut etenevät. Kaupunki on laskenut uusien palkkojen nostoon parin prosentin lisän. Joka kuukausi jää sen verran fikkaan palkkakuluista. Voi toki olla, että sopimuksissa se napataan takaisin mutta näin ei ollut vapun aikaan nurin menneessä ehdotuksessa.

Sosiaali-ja terveyslautakunta kokoontui taannoin viikon aikana kahdesti. Ensin oltiin aiemmin mainitun säätölistan kimpussa. Summat olivat pieniä, mutta kun niitä oli useita, saatiin vajaa miljoona säästettyä. Säästöt sote-puolella ovat osin näennäisiä sillä monet palvelut ovat subjektiivisia, eli asiakas saa palvelut oli rahaa varattu tai ei. Muutamia julkisuudessakin keskustelua herättäneitä osioita ei lautakunnassa säästöiksi hyväksytty ja näin saatiin ”pelastettua” vajaat satatuhatta. 

Kaupunginjohtaja on tehnyt nyttemmin uuden esityksen ja siinä kohdan ”muut” alle on upotettu monta pienempää fiilausta. Eipä enää tiedä mitä.  Saman viikon torstain lautakunnan kokouksessa ilmoitettiin, että soten talous on jo nyt menossa liki kuusi miljoonaa miinukselle. Tämä ei ole vallan kauhistuttavaa sillä kulut ovat kasvussa kautta maan ja tässä kurjuuden statistiikassa on Porvoo ihan ok asemissa. 

Kotihoitoon toimitetaan parisataa ateriaa päivässä. Tähän asti ruuat on tehty Johannisbergin keittiössä mutta kun nyt köökki lakkaa on uuden aika. Lämmin ateria ja kuljetus maksavat nyt neljätoista euroa. (Sillähän on saanut korona aikana ravintolasta lounaan kotiin!). Jatkossa ruoka tuodaan kylmänä Mehiläisen (pelasta pörriäinen) omistaman Ateriaalin toimesta. Se lienee ok. Saa syödä kun haluaa ja hintakin on puolet halvempi ja kaupungille tästä säästöä. Kaupungilla on keskuskeittiö mutta siellä ei tämän sorttinen ruuanvalmistus onnistu ilman lisäsäätöjä. Ollaan me kummallinen keittiö päätetty rakentaa.

Koulut alkoivat lähisysteemillä pitkän ja miltei kaikkia uuvuttavan etäjakson jälkeen. On ollut kivaa ja koulun turvasäädöt ovat toimineet. Opiskelu on sujunut varsin jouhevasti. Lounasruoka tuo mieleen Porvoon Yhteislyseon(nyk.Linnankosken lukio) eineet 70-luvun lopulta. Laatikkoruokaa ja päälle hedelmä. Ei salaatteja. Näkkäriä. Harmillisesti Linnajoen koululla heti alkupäivinä todettiin tartunta (Joskus koulusta käytetään lyhennettä Linko. heh). Olihan toki odotettavissa, että jossain virusiivili saa saaliin. Päästiin koronalla Yle tv:n Uudenmaan alueuutisiin ja sote-johtaja Maikkariin toteamaan Porvoon ihmeen (siis, että hyvin toistaiseksi korona-asiat). Talousjohtaja oli ihan vaan Iltasanomissa kertomassa Unelmien kaupungin talouskurimuksesta. Ja päästiin me vielä kerran tv-uutisiin. Yhden päivän oltiin Suomen lämpimin kaupunki! Harapakassa (niin Maikkarilla luki, heh) 24.5 celsiusta. Tervetuloa kesä!